Jotta kampaus onnistuisi, hiukset tulisi olla edestä leikattu kerroksittain. Mikäli ne ovat tasapitkät, kiharat eivät nouse niin kuohkeiksi. Ensimmäisellä alla olevalla videolla näkyy, miten hiustyyli leikataan ja laitetaan. Laittamiseen käytetään runsaasti muotovaahtoa ja muotoillaan kiharakampaus kasvojen ympärille joko hiustenkuivaajan ja harjan tai kihartimen avulla. Toinen linkki on toiseen opastusvideoon, miten kampauksen saa tehtyä kotona.
YouTube: The Farrah Fawcett Haircut Tutorial https://www.youtube.com/watch?v=iTdvYnYnUeQ
YouTube: How To Get Farrah Fawcett Hair https://www.youtube.com/watch?v=e7756lo2m-o
Seesami kuuluu seesamikasvien heimoon, joka puolestaan kuuluu lamiales-lahkoon, joka kuuluu kaksisirkkaisten (Magnoliopsida) luokkaan. Heinäkasvit, kuten viljat, taas kuuluvat yksisirkkaisten luokkaan. Seesami ei ole pensas, sillä pensaat ovat lähtökohtaisesti puuvartisia. Sen sijaan monet yritit kuuluvat samaan lamiales-lahkoon kuin seesami. Lähteitä: Seesami – WikipediaSesamum indicum L. taxonomic classification (CABI, 2017) | Download Scientific Diagram (researchgate.net)
Äyräpään osalta katsoisin ensimmäisenä teosta Suomen maatilat : tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. 4, Kuopion, Mikkelin ja Viipurin läänit (1932). Arrankorven osalta vastaava teos voisi olla Suuri maatilakirja = Lantgårdar i Finland. 5, Hämeen lääni (1964).Käpiö-niminen tila löytyy Hollolasta kiinteistötunnuksella 283-419-1-70. Tila sijaitsee suunnilleen osoitteessa Käpiöntie 204 - 206. Paikalla ei sijaitse enää asuinrakennusta, jonkinlainen raunio löytyy. Ks. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fiLisää tietoa Uusi-Pätilän kylästä, ml. Käpiön tila:https://koskenkohinat.fi/places/uusi-patilan-kyla/https://koskenkohinat.fi/wp-content/uploads/2020/12/Uusi-P%C3%A4til%C3%A4n-kyl%C3%A4-Heidi-Nurminen....
Kyse on Oksana Vasjakinan kirjasta Haava (Otava 2023, suom. Riku Toivola). Teos on autofiktiivinen kertomus nuoren runoilijanaisen kipeästä suhteesta juuri kuolleeseen äitiinsä sekä kotimaahansa Venäjään, etenkin sen asenteisiin naiseuteen ja homoseksuaalisuuteen. Luku Muistiinpanoja bergamentista ja kukasta alkaa kirjan sivulta 133.Haavaa löytyy useista Helmet-kirjastoista: https://helmet.finna.fi/ Teos on ensimmäinen osa trilogiaa, jonka toinen osa, Aro, on julkaistu suomeksi vuonna 2024 ja käsittelee runoilijakertojan suhdetta isäänsä muun muassa köyhyyden, väkivallan, vihan ja häpeän kautta. Myös Aro löytyy Helmet-kirjastoista.Trilogian kolmatta osaa (alkuperäiskielellä Ruusu, ilmestyi Venäjällä 2023) ei vielä ole suomennettu...
Fabian Dahlströmin laatiman Sibeliuksen teosluettelon mukaan sekakuorolle sävelletyn laulun "Aamusumussa" (Aamusumussa, JS9A) sanoitus on J. H. Erkon runokokoelmasta "Ajan varrelta" (1896). Teosluettelossa on pätkä nuotin alusta sanoineen: "Päiv' ei pääse paistamahan, kun on valtaa vailla." Erkon runossa kuitenkin "kuu on valtaa vailla". Teosluettelossa on kyllä mainittu muut runon ja sanoituksen eroavaisuudet (Erkolla "päivä vielä voittaa", Sibeliuksella "päivä vallan voittaa", Erkolla "viihtyisivät myötä", Sibeliuksella "viihtyis meidän myötä"), mutta ei tätä.Teosluettelon mukaan Sibeliuksen käsikirjoitus on kadonnut. Teos on julkaistu ensimmäisen kerran Eemil Forsströmin toimittamassa nuotissa "Sävelistö : kaikuja laulustamme : seka-...
Kyseessä on ilmeisesti Islannin presidenttinä toimineen Vigdís Finnbogasdóttirin "sukunimi". Laitoin tässä sukunimen lainausmerkkeihin, sillä kyseessä ei ole perinteisessä mielessä sukunimi, vaan niin sanottu patronyymi, eli (tyypillisesti) isän jälkeläisen nimi. Suomeksi hänen patronyyminsä tarkoittaisi siis Finnbogan tytärtä. Itse kysymykseesi ja Vigdísin vanhemman etunimeen palataksemme: Finnbogi ja sen feminiinimuoto Finnboga ovat perinteisiä islantilaisia nimiä. Finnbogi-niminen hahmo esiintyy tunnetussa keskiaikaisessa islantilaissaagassa Finnbogi Vahvan saaga. Nimen alkuosa "finn" voi tarkoittaa fenniä, suomalaista tai etsijää (vrt. ruotsin verbi "finna", tai englannin "find"), ja jälkiosa "bogi/a" tarkoittanee jousta. ...
Lehteä voisi tiedustella lähimmästä vapaakappalekirjastosta eli Kansalliskirjastosta Helsingissä https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Neuvontaan voi ottaa yhteyttä
sähköpostitse osoitteessa kansalliskirjasto@helsinki.fi
puhelimitse numeroon 02941 23196
Valitettavasti näyttää ainakin hetkeksi kadonneen.
Kysyin asiaa Finnkinolta ja he vastasivat näin:"Ikävä kyllä elokuvalla ei ole enää Finnkinolla näytöksiä. Elokuvan maahantuojalta: https://storyhill.fi/Elokuvat-levitys-ja-maahantuonti/ voisi saada tiedon, jos elokuvan pääsee vielä jossain näkemään."
Mervi Kunnasrannan ja Anni Raution juuri ilmestyneessä Siili Suomen luonnossa-kirjassa (Otava 2022) kerrotaan, että "nopeimmillaan siili voi lyhytaikaisesti pinkaista lähemmäs 10km vauhtiin, mutta keskimäärin se tekee matkaa runsaat kolme kilometriä tunnissa."
Samaisessa kirjassa kerrotaan mm. Hemmo-nimisestä siilistä, jonka elämää seurattiin Joensuun yliopiston siilitutkimushankkeessa vuosina 2004-2008. Hemmo oli niin vikkelä eräälläkin kesän "riiuureissullaan", että tutkijan piti vaihtaa kävelyseurannasta polkupyörään ja lopulta autoon, jolla ajeltiin Hemmon perässä öisiä pyöräteitä pitkin.
Lähde: Siili Suomen luonnossa (Otava 2022)
Valitettavasti saunoista ei ole kuvia, sillä kummankaan talon pesutiloja ei saa kuvata.
Ainoa mahdollisuus on pyrkiä aina toisinaan pidettäville avointen ovien kierroksille.
Suomessa ei ole kirjoille olemassa samanlaista lakiin perustuvaa ikärajaluokitusta kuten elokuville on. Kirjoille ei ole myöskään virallisia ikärajasuosituksia. Kustantajat tekevät suosittelua sijoittaessaan kirjan esim. uutuusluetteloissaan tiettyyn kategoriaan, esim. lapset ja nuoret. Joskus myös näkee kirjan takakanteen painetun suosituksen. Kirjastoissa joko noudatetaan kustantajan kategorisointia tai arvioidaan kohderyhmä uudelleen. Ripleyn Usko tai älä -kirjat on Kyyti-kimpassa sijoitettu lasten ja nuorten osastoille. Pikasilmäys Suomen eri kirjastoihin osoittaa näin tekevän suurimman osan kirjastoista. Joissakin niitä on sijoitettu lasten/nuorten osaston lisäksi myös aikuisten osastolle.
Niin joululta tuntuu -ohjelman lopputeksteissä kerrotaan, että Soutaja-laulun sanoittaja on Vesa-Matti Loiri. Sama tietoa on myös ohjelmasta tehdyn tallenteen luettelointitiedoissa.
https://areena.yle.fi/1-4379657
https://finna.fi/Record/musa.015425009#componentparts
Tämän keskustelun mukaan kyse olisi Maan magneettikentän aiheuttamasta häiriöstä. Elektronitykkien lähettämät suihkut poikkeutetaan magneettikentän avulla, ja laite on kalibroitu alueen keskimääräisen magneettikentän mukaan. Äkillinen muutos asennossa magneettikenttään nähden saa aikaan häiriöitä suihkujen ohjautumisessa ja siten kuvassa. Ilmeisesti demagnetointi auttaisi palauttamaan oikeat värit kääntämisen jälkeen.
Monokromaattisen putken kohdalla mainitaan, että laitetta käännettäessä kuvan sijainti näytöllä siirtyisi, joskin kuva itse ei vääristyisi.
Trinitron-putkessa poikkeutetaan myös elektronisuihkuja magneettisesti, joten magneettikenttien häiriöiden luulisi vaikuttavan myös niiden väripuhtauteen. Saman foorumin toinen...
Kirjasto ei ole asiantuntija vanhojen rahojen arvioinnissa. Rahojen arviointia tekevät mm. Suomen Numismaattinen yhdistys ja useat huutokauppahuoneet. Kolikkojen kunto ja mahdolliset lyöntivirheet vaikuttavat ratkaisevasti niiden arvoon. Vanhoja rahoja ostavat monet antiikkiliikkeet ja keräilyliikkeet myös netissä.
Näin on vastattu tässä palvelussa aiemmin vastaavaan kysymykseen:
Rahan keräilyarvo muodostuu kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Keräilyarvoon vaikuttavat seuraavat tekijät:
- kohteen lyönti- ja painosmäärä (paljousaste),
- säilynyt ja markkinoilla liikkuva määrä (esiintymisaste),
- kuntoluokka (kuluneisuusaste) ja
- kysyntä (kiinnostusaste).
Rahan ikä ei vaikuta keräilyarvoon. Esimerkiksi 2000 vuotta vanha...
Säe on Aale Tynnin runosta Kultakalat. Alun perin se ilmestyi Tynnin järjestyksessä toisessa runokokoelmassa Vesilintu (1940). Tauno Palo tulkitsee sen Henrik Otto Donnerin säveltämänä levyllä Kulkurin kannel (1972).
Kysymyksen sitaatti kuuluu runon kolmanteen säkeistöön: "Kauneus on kuin lapsi. / Kauneus on kuin lapsi: / katsoen lohduttavasti, / hyvyys silmissään, / mitään ymmärtämättä / painaa se hentoa kättä / haavaan kipeään."
Kannattanee aloittaa Avauksen suurasta ja Lehmän suurasta. Esimerkiksi Yle Radio 1:n Koraania käsittelevässä sarjassa luenta aloitetaan niistä. Tässä linkki ohjelman sivuille https://areena.yle.fi/podcastit/1-2670459
Kuvausta vastaa hyvin Stephanie Calmensonin Arttu Alligaattori (kyseessä on kylläkin alligaattori, ei krokotiili), joka on Tammen kultainen kirja numero 174 vuodelta 1992. Sen on suomentanut Marjatta Kureniemi.
Nuottikirjoista kyseistä kappaletta ei löytynyt, mutta Kansalliskirjastosta ja Oulun yliopiston kirjastosta löytyy 3-sivuinen sävelmänuotti. Voit saada siitä kopiot, kun otat yhteyttä lähikirjastoosi ja pyydät heitä Keskuskirjaston kaukopalvelun kautta tilaamaan kopiot.https://finna.fi/Record/fikka.4323818?sid=4715335509
Sanaa ei löytynyt murresanakirjoista (enkä itse asiassa onnistunut löytämään sitä myöskään Linnafältti-kirjasta, joskin tämä voi olla vain omaa huolimattomuuttani).Turkulaiset informantit kertovat, että "manskam" tarkoittaa samaa kuin "mansikan" ja pippura on pippuri. Manska on myös jossain murteessa huonomaineisen naisen nimitys. Mansikkaa ja pippuria tuskin on 1900-luvun alun Turussa yhdistetty samaan juomaan ja pippuri voi viitata myös juoman voimakkaaseen makuun.Vanhojen sanomalehtien perusteella manska voi olla myös mm. manageri, jonkun rouva (esim. Ingmanska) sekä ihmisen tai lehmän nimi. Pippuriviina tunnettiin lääkkeenä, tosin ilmeisesti sen valmistamiseen ei todellisuudessa käytetty pippuria vaan chiliä; chiliä lienee joskus...
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista tanskalaissarjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja sarjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
