Rakennuksen kosteusasioista pitäisi keskustella rakentamisen ja sisäilman asiantuntijoiden kanssa. Löytyisikö Kysy rakentamisesta -sivulta apu, https://www.rakentaja.fi/vastauspalvelu? Myös kaupungin rakennusvalvonnasta voi kysyä apua, https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/yhteystiedot/. Makupalat.fi:stä löytyy aineistoa, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/rakennukset%20AND%20kosteus, erityisesti Hometalkoot-sivusto on keskittynyt rakennusten kosteusongelmiin, https://www.hometalkoot.fi/.
Kysyin tätä Nurmijärven kunnalta, mutta selvitystyö näyttää kestävän. Ilmeisesti talo ei ole kunnan omaisuutta.
Se on kuitenkin merkitty Nurmijärven rakennusperintöselvitykseen suojeltavaksi rakennukseksi.
Vastaus saapuikin jo muutaman päivän odotuksella. Kiinteistön omistaa nykyään Ahlströ Antti kuolinpesä. Yhteystietoja ei ole saatavissa.
Taskukirjastossa on tilapäinen ongelma, jota selvitellään. Asiasta on maininta Helmet-palvelusivustolla, etusivun ylälaidassa.
Pahoittelen ongelmasta aiheutuvaa haittaa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Pohdimme useampaakin kirjavaihtoehtoa, joissa käsitellään mopoja ja ihastumista. Näissä kaikissa olisi myös punertava ja sinertävä kansi. Jyri Paretskoin Shell´s Angles -kirjasta kerrotaan Kirjasammossa seuraavasti: Henri, Rudi ja Samu päättävät perustaa mopojengin, sillä mikä olisikaan hienompaa kuin ajella jengiliivit päällä mopolla, kaunis tyttö tarakalla? Tosin kellään ei ole tyttöystävää, eikä idean isällä Henrillä ole vielä sitä mopoakaan... Koska kuolematon idea syntyy huoltoaseman kulmilla notkuessa, nimeksi keksitään valtavan hieno ja vain kohtalaisen naurettava Shell's Angles. Liiviprojektiin värvätään mukaan myös Henrin salainen ihastus Milla, ja niin Shell's Angles on valmis ratsastamaan... Shell´s Angles on vuodelta 2013, ja...
Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen.
Hagelstam
Bukowskis
Helander
Taiteilijan voi myös yrittää löytää taiteilijamatrikkeleista esim. Suomen kuvataiteilijamatrikkeli.
Kyseessä on Raymond Queneaun runo, joka tunnetaan joko nimellä C’est bien connu tai alkusäkeensä mukaisesti Si tu t’imagines. Runosta on kaksi suomennosta.
Toinen näistä on Aale Tynnin Jos kuvittelet -nimellä. Tästä käännöksestä löytyvät mm. säkeet "jos pikkuinen / sinä luulet ohoo / iho ruusuinen / ja ampiaisvyö" sekä "jos luuletkin / niin aina aina on / yhä eteenkinpäin / olet pöhköpää / tytöntypykkä / olet pöhköpää". Runo löytyy kokonaisuudessaan ranskalaisen runouden Tulisen järjen aika -antologiasta. Antologian saatavuuden Vaski-kirjastoissa pääset tarkistamaan tästä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.113963?sid=2899379215
Kysyjän muistelema käännös taas sisältyy osana Jaakko Ahokkaan esseeseen Herrojen narrit eli I.P.V.,...
Vaikea sanoa, mikä olisi fiksuin tapa tilata lehti enkä ota siihen kantaa, mutta ainakaan suomalaisista lehtiverkkokaupoista (esim. Lehtikuningas.fi) kyseistä lehteä ei ole saatavilla tällä hetkellä. Lehteä voi tietysti kokeilla tilata suoraan Le Figaron omilta tilaussivuilta, jossa on useita eri tilausvaihtoehtoja, mutta näyttäisi siltä, että vain Formule Week-End ja Formule Club tarjoavat myös paperilehden. En osaa sanoa toimitetaanko lehteä ylipäätään yksittäiselle kuluttajalle. Kannattaa myös tiedostaa, että ulkomaiset sanomalehdet saapuvat Suomeen usein viiveellä, kuten kerrotaan Lehtipisteen sivulla Usein kysyttyä -palstalla.
Lähteet:
Le Figaro. https://www.lefigaro.fr/
Lehtipiste. https://www.lehtipiste....
Olisikohan kyse Ezra Poundin runostaa, josta seuraaavassa ote:
"And the days are not full enough
And the nights are not full enough
And life slips by like a field mouse
Not shaking the grass"
Suomeksi runo löytyy Tuomas Anhavan käätämänä kirjassa Pound, Ezra : Personae : valikoima runoja vuosilta 1908-1919 (1976), s. 58.
"Eivätkä päivät ole kyllin täydet
eivätkä yöt ole kyllin täydet
ja elämä luikahtaa ohi kuin peltohiiri
ruohon värähtämättä"
Laji.fi;stä löytyy uhanalaisten lajien esiintymiä. Lajista ilmoitettuja havaintoja voi tutkia kartalla palvelussa, https://laji.fi/observation/map?target=MX.212403&countryId=ML.206&recordQuality=EXPERT_VERIFIED,COMMUNITY_VERIFIED,NEUTRAL&needsCheck=false. Ainakin osa erittäin uhanalaisten lajien esiintymistä on karkeistettu kartalta niin, että esim. aivan kilometrilleen tarkkaa sijaintipaikkaa ei anneta, Tietoa sensitiivisestä lajitiedosta, https://laji.fi/about/709
Ilmiön nimi on ingressiivinen puhe eli sisäänhengityspuhe (vrt. egressiivinen puhe, jossa puhetta tuotetaan uloshengityksen aikana). Ilmiötä on tutkittu aika vähän, mutta sisäänhengityspuhetta näyttäisi esiintyvän sekä suomen että ruotsin kielessä. Sisäänhengityspuheella näyttäisi olevan paralingvistinen merkitys eli sen käyttö välittää puhekumppanille tietoa, joka ei sisälly puheen varsinaiseen sanalliseen sisältöön. Kyseessä on siis kulttuurinen ilmiö. Mistään ei löytynyt selitystä, miksi sitä esiintyisi juuri suomen ja ruotsin kielessä tai esiintyykö sitä muuallakin.Ks. Robet Eklund: Ingressive speech as an indication that humans are talking to humans (and not machines) (2002)
Löydän tällaisen CD-äänikirjan: Taikamaan esiopetus : laulut ja tarinat | Satakirjastot | Finna.fi. Siinä on mukana kappale Kuuletko saman musiikin? Tuo CD-äänikirja on Satakirjastojen kokoelmassa. Valitettavasti sitä ei ole minun kirjastossani nyt paikalla, että voisin tarkistaa, onko kyse juuri etsimästäsi kappaleesta, mutta levy on Finnan mukaan paikalla Huittisten pääkirjastossa nuorten osastolla.
Näyttää siltä, että oman kirjastoalueesi kokoelmissa ei ole itävaltalaisen Marlen Haushoferin klassikkoteosta Seinä (suom. Eila Pennanen, 1964).Voit tilata teoksen kaukolainaan oman kirjastosi kautta muualta Suomesta. https://helle.finna.fi/Content/kirjastoinfo#fj%C3%A4rrl%C3%A5nKirjakustantamo WSOY on ilmoittanut, että se julkaisee syksyllä romaanista uusintapainoksen.https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000011353878.html
Peninkulmasaappaat (seitsemän peninkulman saappaat) esiintyvät tunnetuimmin jätillä sadussa Peukaloinen, ja Peukaloinen varastaa ne häneltä. Saappaiden avulla Peukaloinen pystyy ottamaan valtavia harppauksia ja päätyy kuninkaan sanansaattajaksi. Peukaloinen on alkujaan suullisesti kerrottu kansansatu, joka julkaistiin kirjallisesti Charles Perrault'n muokkaamana satukokoelmassa Hanhiemon tarinoita (ransk. Contes de ma mère l'Oye) Ranskassa vuonna 1697. Lähde: Wikipedia
Rahanarvonmuuntimella voit laskea, minkä arvoinen tietyn vuoden rahamäärä on eri vuosina. Voi esimerkiksi muuntaa vuoden 1970 markat vuoden 2024 euroiksi. Rahanarvonmuunnin löytyy Tilastokeskuksen verkkosivuilta https://stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html.Verkosta löytyy myös muita valuuttalaskureita esim. https://muunna.com/3000 markkaa = 504 euroa
Hei
Lappeenrannan kirjastolla on aikuisten ja lasten padel mailoja lainattavana. Voit katsoa saatavuuden osoitteesta heili.finna.fi osoitteesta, kun haet hakusanalla padelmaila.
Kirjallisuuden tekijänoikeuksia valvoo Sanasto, mutta Sanasto ei kuitenkaan myönnä lupia teosten muunteluun kuten säveltämiseen, vaan lupa on pyydettävä suoraan tekijältä tai oikeudenhaltijalta. Tietoa näistä voit kysyä Sanastolta.
Sanasto:
https://www.sanasto.fi/
Sanaston yhteystiedot:
https://www.sanasto.fi/yhteystiedot/
Hei,
kaatuneiden tuominen kotipaikkakunnalle on tosiaan ollut suomalainen tapa ja harvinaista maailmalla. Tässä artikkelilinkki missä asiasta kerrotaan.
https://www.reservilainen.fi/uutiset/kaatuneiden_tuominen_kotiseudun_mu…
Kyseessä on luultavasti Sten af Klinteberg, joka on ruotsalainen viihdepianisti ja yritysjohtaja. Suomalaisille af Klinteberg lienee tutuin säveltämästään kappaleesta Den sköra lyckan, jonka Kari Vahtiala esitti Syksyn sävelessä vuonna 1984 nimellä Annikan uni. Esitys sijoittui kilpailussa kolmanneksi.
Pianistina af Klinteberg on levyttänyt vuonna 1996 albumin Trottoarvioler.
Af Klinteberg on toiminut Sony Music Swedenin toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana. Hänellä on oma musiikin tuotantoyhtiö Water Sound Music AB.
Lähteitä:
https://www.discogs.com/artist/1329307-Sten-Af-Klinteberg
http://www.fono.fi/TekijaHakutulos.aspx?tekija=klinteberg
https://www.xing.com/profile/Sten_afKlinteberg
https://www.bolagsfakta.se/...
Pelitilannemaalilla tarkoitetaan maalia, joka tehdään pelin ollessa normaalisti käynnissä. Erikoistilannemaaliksi kutsutaan esimerkiksi rangaistuslaukauksesta tai vapaapotkusta tehtyä maalia.