Vihjeet nuori tšekkimies, juutalaistyttö ja Pavel panevat ajattelemaan Jan Otčenášekin kirjaa Romeo, Julia ja pimeys, vaikka aivan täysin se ei kysymyksessä esitettyjen muistikuvien kanssa täsmääkään. Otčenášekin Pavel ei ole sotilas, vaan nuori ylioppilaskokelas. Hän tutustuu Estheriin, kodittomaan juutalaistyttöön, joka on saanut määräyksen ilmoittautua natsiviranomaisille. Pavel kätkee Estherin isänsä räätälinverstaaseen, ja nuoret rakastuvat.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5281
Hanneksenrinne on nimetty seinäjokelaisen museoharrastajan Juho Emil (Hannes) Gustafssonin mukaan. Hän oli syntynyt Seinäjoella vuonna 1890 ja kuoli vuonna 1953. Ammatiltaan Gustafsson oli junamies, mutta hän käytti vuosikymmeniä elämästään museoesineiden keräämiseen ja museon hoitamiseen. Häntä pidetään Seinäjoen museon luojana. Hänen erityinen kiinnostuksen kohteensa olivat Östermyran ruukki ja Wasastjernan suku.
Lähteet:
Piha, Olavi: Seinäjoen nimistöstä. Seinäjoen joulu 1986, s. 10-14.
Eteläpohjalaisia elämäkertoja A-L.
Suomalainen paikannimikirjakaan ei tuntenut Maukari -nimeä. Kotuksen sivustolta sen sijaan löytyi pieni maininta Maukari-nimestä, hakemistossa paikkainnimiä ja paikallistarinoita 1879-1882, Maukarista on maininta Ylivieskan kohdalla ja nimi näyttäisi merkinneen tiettyä, paikallista niitty- ja korpialuetta:
http://kaino.kotus.fi/korpus/nimet/pnpt/viite/Y.php
http://kaino.kotus.fi/korpus/nimet/pnpt/kuvat/0082.jpg
Aihetta on viimeksi kommentoinut Hannu Narsakka teoksessaan Tulimyrsky Kollaalla : Rautjärven miehet talvisodan polttopisteessä. Hänen mukaansa mistään lähteistä ei ole voitu todeta puna-armeijan tienneen Simo Häyhä -nimisen tarkka-ampujan toimineen Kollaalla. Simo Häyhälle lahjoitetun tarkkuuskiväärin luovutustilaisuus 17.2.1940 uutisoitiin laajalti, joten periaatteessa tieto Häyhästä on median kautta voinut jalkautua myös Kollaan rintamalle. Simo Häyhään usein liitetty lisänimi "valkoinen kuolema" ilmaantuu suomalaiseen kirjallisuuteen vasta 1980-luvulla. Vankien kertomuksissa ja suomalaisten propagandalehtisissä valkoinen kuolema esiintyy, mutta sillä on viitattu kovaan pakkaseen.
Lähde:
Narsakka, H. (2017). Tulimyrsky Kollaalla:...
Turun kaupunginkirjaston toimipisteissä voidaan liittää Celia-asiakkaaksi henkilö, jolla on lukemisen esteitä. Tarvitset mukaasi henkilöllisyystodistuksen. Omainen tai tuttava voi hoitaa rekisteröitymisen asiakkaan puolesta valtakirjalla. Jos jäseneksi haluava on alle 15-vuotias, liittämiseen tarvitaan huoltajan suostumus, sekä henkilötodistus tai Kela-kortti. Huoltaja voi ilmoittaa lapsen asiakkaaksi, vaikka lapsi ei olisi paikalla. Voit pyytää liittämiseen tarvittavia lomakkeita kirjaston neuvonnasta.
Jos olet jo Celia-jäsen ja kadottanut tunnuksesi, voit tilata uudet tästä osoitteesta: https://www.celianet.fi/kirjaudu-sisaan/palauta-salasana/
Luettelossa ikärajoista Suomessa ei mainita musiikkia, joten musiikilla itsessään ei ole ikärajaa. Kirjastojen aineistoon liittyvät ikärajat ovat lähinnä elokuva- ja tv-tallenteissa sekä peleissä, joissa voi olla musiikkia mutta ikäraja koskee siinä tapauksessa koko julkaisua. Ikärajat perustuvat lakiin, ajantasainen lainsäädäntö löytyy Finlex-palvelusta:
https://finlex.fi/fi/
Elokuvien, tv-ohjelmien ja pelien ikärajoista löytyy tietoa Kavin sivuilta:
https://kavi.fi/ikarajat/
Wikipediassa on sivu ikärajoista Suomessa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_ik%C3%A4rajoista_Suomessa
Vasenkätisyydestä on vain vähän tutkittua tietoa, eivätkä kaikki vasenkätisetkään ole umpivasureita vaan itse asiassa molempikätisiä. Vasenkätisyys on useamman geenin ja muun tekijän summa, esim. sikiökehityksen ja synnytyksen aikaiset tapahtumat voivat vaikuttaa tähän. (Lähde: Helsingin Sanomat 21.3.2016, haastateltavana Helsingin yliopiston neurotieteen tutkimuskeskuksen johtaja, professori Eero Castren)
https://www.hs.fi/tiede/art-2000002891953.html
Varsinaista syytä vasenkätisten vähyyteen ei löytynyt.
Kyseessä on varmaankin Kirsti Mannisen kirja Vanha Kissa ja eläinlääkärin apulaiset (Lasten oma kirjakerho, 1985). Juonikuvaus ja kansikuva Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au3e8224cd-0b46-4b5e-8bdf-4….
Helmet-palvelusivuston välilehdeltä Kirjastot ja palvelut löydät listan Helmet-kirjastojen palveluista. Pudotusvalikossa on kohta kirjakierrätyspiste, jota klikkaamalla saat listan Helmet-kirjastoista, joissa on hylly kierrätyskirjoille.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Kirkes-kirjastoissa kaukolainojen myöhästymismaksut ovat samat kuin omasta kokoelmasta lainattujenkin. Alla linkki sivulle, josta maksut löytyvät:
https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle
Asiaa voisi lähteä selvittämään Kiteen kaupungista. Kansakoulujen arkistoja säilyttää pääsääntöisesti se kunta, joka kansakoulua on pitänyt yllä. Kiteen sivistys- ja vapaa-aikakeskuksen yhteystiedot sähköpostiosoitteineen löydät täältä: https://www.kitee.fi/sivistys-ja-vapaa-aikakeskus
Kiteen kaupungin arkistotietopalvelu, yhteystiedot ja tietopyyntölomakkeet: https://www.kitee.fi/arkistotietopalvelu?inheritRedirect=true
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kansakoulut
Hieman vähissä ovat vaihtoehdot ja kaukolainausta joutuu käyttämään.
Pääkaupunkiseudun Helmet kirjastosta löytyy kaksi teosta:
Jenny Russ: Essential German grammar ja Paul G. Graves: Streetwise German : speaking and understanding colloquial German Helmet
Finna.fi:stä löytyy vaihtoehtoja, joiden joukossa on Helsingin yliopiston opiskelijakirjastosta ja muilta paikkakunnilta löytyviä teoksia, https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Melinda-haulla löytyi 7 vaihtoehtoa:
Funk, Hermann, ; Kuhn, Christina,Studio [21] : Das Deutschbuch A1 / Hermann Funk und Christina Kuhn. Berlin : Cornelsen, 2015. ISBN 978-3-06-520105-6
Moeller, Jack,Deutsch...
Tarkoittanet laulua "Kauas pois kuljin" tai joskus lyhyemmin "Kauas pois", jonka kertosäkeessä lauletaan: "Golgatan työ on täydellinen"? Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Eila Sillanpää (entiseltä nimeltään Eila Tynjälä). Laulu alkaa: "Kauas pois kuljin luotasi, Jeesus". Tämä laulu sisältyy Aimo Huttusen toimittamaan nuottiin "Aktiolauluja : herätyskokouksiin, nuorisokokouksiin, leireille" (ISBN 951-622-266-8, Päivä, 1976). Nuotissa on laulun melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat. "Aktiolauluja" on ilmestynyt myös osina. "Kauas pois kuljin" sisältyy osaan 3.
Putte Possun änkytyksen on selitetty johtuvan siitä, että roolin alkuperäinen ääninäyttelijä Joe Dougherty oli itse änkyttäjä.
https://www.mentalfloss.com/article/74224/reason-porky-pig-stutters
Kysytyistä lauluista nuotti löytyy Laulajan testamentti -kappaleesta, mikäli on kyse Veikko Lavin sävellyksestä. Se on julkaistu kokoelmassa Tunteella ja huumorilla (Fazer, 1990).
Saatavuus Ratamo-kirjastoista
Toista Laulajan testamentti -nimistä kappaletta (säv. Irwin Goodman, san. Emil von Retee) ei ole julkaistu nuottina. Nuottijulkaisua ei ole myöskään kappaleista Tervakoski humppa (säv. Leo Oksanen, san. Vilho Jylhä), Ilta Iisalmessa (säv. & san. Jukka Kuoppamäki) tai Sinua sinua ainoastaan (säv. Paul Niska, san. B. Koskelo).
Lähteet:
finna.kansalliskirjasto.fi
fono.fi
Ehkäpä tätä kysymystä voisi lähestyä eläinten kokemusmaailman kautta ja yrittää selvittää, millainen on eläinten tietoisuus - ja varsinkin niiden tietoisuus itsestään. Esimerkiksi Jussi Viitala ja Helena Telkänranta ovat kirjoittaneet kiintoisia populaaritieteellistä kirjoja, jotka valaisevat ihmisen ja eläinten tietoisuuden samankaltaisuuksia ja eroja.
Helena Telkänranta, Millaista on olla eläin?
Jussi Viitala, Älykäs eläin
Frans de Waal, Olemmeko riittävän älykkäät tunnistamaan, miten älykkäitä eläimet ovat?
Kekkonen ei Presidentinlinnassa viihtynyt vaan asui koko presidenttinä olonsa ajan ja vielä sen jälkeenkin aina kuolemaansa asti Tamminiemessä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tamminiemi
Katkelma on Rudyard Kiplingin kertomuksesta The cat that walked by himself kokoelmasta Just so stories (1902).
https://www.gutenberg.org/files/2781/2781-h/2781-h.htm
Kokoelmasta on kaksi suomennosta: Norsunlapsi ja muita veikeitä juttuja (suom. Yrjö Kivimies, 1954) ja Alkutarinoita (suom. Jaakko Anhava, 2013). Kummassakin tarinan nimi on Kissa joka kulki itsekseen.
Norsunlapsi ja muita veikeitä juttuja Helmetissä
Alkutarinoita Helmetissä
1920-luvulla Kiinassa käytiin sisällissotaa.
1912 tasavallaksi julistautuneen Kiinan ensimmäisen presidentin Juan Ši-kain kuoltua 1916 maa ajautui nopeasti täydelliseen kaaokseen. Eri osissa maata valtaan nousseet maakuntien sotilaskomentajat hallitsivat alueitaan käytännössä itsenäisesti ja kävivät kiivaita taisteluja toisiaan vastaan.
20-luvulle tultaessa sisäisesti hajanainen Kiina oli jakautunut käytännössä kolmeen osaan: Etelä-Kiinaa hallitsi Sun Jat-sen, jonka lähin mies oli sotilaskomentaja Tšiang Kai-šek; maan keskiosia valvoi kenraali Wu Pei-fu, ja pohjoisosat olivat kenraali Tseng Tso-Linin hallinnassa.
Vuoden 1923 aikana Kiinan eri vallanpitäjät ajautuivat laajamittaiseen sisällissotaan. Sun Jat-senin kuoltua...
