Käypien postimerkkien myynnistä ei suoriteta arvonlisäveroa. Postimerkistä maksettua maksua pidetään tavarakuljetuspalvelun ennakkomaksuna. Postimerkkiä voi yleensä käyttää ainoastaan yleispalveluun kuuluvissa postilähetyksissä, joten postimerkin hintaan ei sisälly arvonlisäveroa Tuberkuloosi.fi sivuston mukaan viimeinen joulumerkki julkaistiin vuonna 2001.
Lähde: Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momentti.
"Meidän Herramme on voittaja" on alun perin englanninkielinen laulu "Through Our God", joka on myös levytetty nimellä "Victory Song (Through Our God)". Sen sävelsi ja sanoitti uusiseelantilainen Dale Garratt. Suomenkielisen sanoituksen kirjoitti Tapani Suonto. Kappale on levytetty myös ainakin hollanniksi nimellä "Door mijn God".
Fono.fi: http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=through+our+god&ID=9b63…
Dale Garratt: https://www.discogs.com/artist/1977583-Dale-Garratt?type=Credits&subtyp…
https://kerkliedwiki.nl/Door_mijn_God
Tugarin (Тугарин) on venäläisessä (itäslaavilaisessa) kansanperinteessä esiintyvä taruolento, joka on pahan ruumiillistuma. Se kuvataan (lohi-)käärmemäiseksi hahmoksi, jolla on kuitenkin myös ihmisen piirteitä. (Lähde: http://bibliotekar.ru/mif/119.htm ; https://dic.academic.ru/dic.nsf/dic_synonims/181358/%D1%82%D1%83%D0%B3%… ) Kansantarustossa Tugarin on suuri, ilkeä ja ahne olento, jolla joissain tarinoissa on liekehtiviä käärmeitä ylävartalonsa peittona. Sillä tai sen hevosella kuvataan usein (paperiset) siivet.
Tunnetuin satu, jossa Tugarin esiintyy on tarina Alesa Papinpojasta ja Tugarinista (былина о бое Алёша Поповича с Тугариным). Satu on suomennettuna esim. seuraavassa teoksessa:
Warner, Elizabeth, ja Paula Pesonen....
En löytänyt ravintoloista paljoakaan tietoa netistä. Hotelli- ja ravintolamuseon sivuilla on kerrottu lyhyesti Alhambra-ravintolasta, mutta kuvia ravintolasta tai tarkempia tietoja ei sielläkään ole: http://www.modernieksotiikka.fi/p/perinteikkaat-ravintolat-ajan-hengessa.html. Ravintola Petsamosta en löytänyt mainintoja kirjallisuudesta tai verkosta.
Tiedustelin lisäksi Hotelli- ja ravintolamuseolta ravintoloista, ja he kertoivat niistä seuraavaa:
"Vuonna 1933 ravintola Petsamo on saanut kyseenalaista kunniaa joutumalla niiden ravintoloiden listalle, joilta on peruutettu anniskelulupa 6 kuukauden ajaksi (lähde: Suomen Hotellit, ravintolat, kahvilat -lehti 6:1933, 13). Päätöksessä kerrotaan, että ”Väkijuomain anniskelussa tapahtuneiden...
Sallan museosta kerrottiin seuraavaa: Ennen sotaa oli Pohjois-Sallassa, Naruskajoki-varressa kolme erämaataloa. Talot olivat suhteellisen kaukana tosistaan, joten varsinaisesta kylästä ei oikein voinut puhua. Talvisodan syttyessä, yhden talon väki ja toisen talon isäntä siirtyi asumaan lähemmäksi Kotalan kylää, Kuukkumaharjun pohjoispuolelle tukkikämppään. Kuten kirjassakin, tulia pidettiin yöllä ja ulkona liikuttiin mahdollisimman vähän, ettei jäisi jälkiä. Lapsia vannotettiin olemaan hiljaa, sillä harjun eteläpuolella kulki vihollisen varmistusladut.
Länsi-Saksasta vapaaehtoisesti itäpuolelle siirtyneistä löytyy kirjallisuudesta lähinnä joitain mainintoja, sekä ennen että jälkeen Berliinin muurin pystyttämisen. Nämä koskevat enimmäkseen julkisuuden henkilöitä. Muurin ylitys- ja alitustarinat vaikuttavat olevan yksinomaan itä–länsi-suuntaisia.
Yksi nimekkäimmistä lännestä itään suunnanneista lienee toimittaja Karl-Eduard von Schnitzler, joka tosin vaihtoi puolta jo miehitysvaltojen läsnäolon aikana. Schnitzler muistetaan eritoten kiivaasta lännenvastaisesta propagandastaan. Schnitzlerin kokemuksista voi lukea hänen muistelmateoksestaan Meine Schlösser, oder, Wie ich mein Vaterland fand.
Laulaja ja lauluntekijä Wolf Biermann muutti Itä-Saksaan 1950-luvulla, mutta joutui...
Nimi on vanhaa perua, ja ollut käytössä ainakin jo 1940-luvun lopulta. Sijainti on saattanut olla hiukan toinen kuin nykyään, mutta nimiteema on ollut alueella siitä asti käytössä. On vaikea tietää tarkkoja perusteluita tälle valinnalle, eikä niitä ole kirjattu nimistörekisteriin. Kyse voi olla käännösvirheestä, mutta tämä vaikuttaa epätodennäköiseltä, sillä tuon ajanjakson kadunnimikomiteassa on kyllä ollut ruotsin kielen erityisasiantuntija, niin kuin nimistötoimikunnassa on nykyäänkin.
Olisiko niin, että laulurastas on niin tyypillinen rastas, että on katsottu, että ruotsinkieliseen nimeen riittää heimon/suvun nimi? Tai olisiko ruotsin kielen taltrast ollut siihen aikaan melko vähän käytetty nimitys, eli ruotsiksi olisi laulurastaasta...
Seura-lehti ilmestyi vuosina 1974-1979 nimellä Suur-Seura.
Varmin paikka löytää ko. lehti ja artikkeli pääkaupunkiseudulla voisi olla Kansalliskirjasto. Kansalliskirjasto on kaikille avoin kulttuuriperintöorganisaatio, joka palvelee valtakunnallisesti kansalaisia, tiedeyhteisöjä ja muita yhteiskunnan toimijoita, ja jonka kokoelma sisältää kattavasti suomalaiset julkaisut. Mahdollisesti myös Seura-lehteä julkaisevalla Otavamedialla voisi olla vanhoja Seura-lehtiä omissa arkistoissaan.
Helmet-kirjastoista Pasilan kirjaston varastossa näyttäisi olevan harmittavasti vain tuota vanhempia ja uudempia Seura-lehtiä, mutta ei ilmeisesti ko. vuosien lehtiä.
Palvelunestohyökkäyksiä voidaan yrittää tehdä myös kirjastojen tietoverkkoihin, kuten minkä tahansa muunkin organisaation palveluihin. Kirjastojen tietoturvallisuudesta huolehditaan kaiken aikaa. Tietoturvasta pitävät huolta kirjastojen omat tietotekniikka-asiantuntijat ja kuntien tietohallinnon asiantuntijat. Ohjelmia ja tietoturvaa päivitetään säännöllisesti.
Kirjaston tietokoneella asioidessa asiakas voi huolehtia omasta tietoturvastaan niin, etteivät ulkopuoliset pääse näkemään asiakkaan henkilökohtaisia tietoja tai salasanoja. Työskentelyn päätteeksi kannattaa tyhjentää selaimen muisti, sulkea ohjelmat, sivut ja kirjautua ulos koneelta. Kirjaston henkilökunnalta voi tarvittaessa kysyä neuvoa.
Tammerkoski-lehden numerossa 8/2001 julkaistun Tampereen yleiset saunat kaupunginosittain -listauksen perusteella Sandbergin sauna on toiminut osoitteessa Mustanlahdenkatu 14. Toisin kuin useimmille muille luettelon saunoille tälle ei ole löytynyt perustamis- eikä lopettamisvuotta – osoitteen lisäksi mainitaan vain nimet "Nattula, Grönlund, Sandberg". "Nattula" viittaa Mustanlahdenkatu 14:ssä sijainneeseen Finlaysonin rakennuttamaan kahdeksan työväenasunnon ryhmään. Tyko Varton Tammerkoski-lehteen 4/1939 kirjoittaman artikkelin perusteella saunaa on kutsuttu myös Nattulan saunaksi: "En ole edes Nattulan portista sisälle käynyt senjälkeen kun Nattulan sauna on ollut hävitettynä." Grönlund puolestaan lienee yksi Finlaysonin 1800-...
Tätä huhua on tosiaankin kerrottu vuosikymmeniä. Asiaa on myös tutkittu. Yksi uusimmista tutkimuksista on Tuomas Teporan ja Aapo Roseniuksen teos Muukalaisten invaasio - siirtoväki Suomen ruotsinkielisillä alueilla 1940-1950 (S&S, 2020). Kirja on lainattavissa Helmet-kirjastoista. Kirjan esittely on luettavissa esimerkiksi Yle-sivulta
Spiraalikävelyä, jossa Helsinkiä kierretään ympäri spiraalimaista reittiä, on mainostettu Yliopisto-lehden numerossa 5 (2024). Bongasin kuitenkin Facebook-ryhmästä "Käveltävä Helsinki", että tapahtuman järjestäjä on huomauttanut, että Yliopisto-lehteen on lipsahtanut väärät päivämäärät: lehden mukaan spiraalikävelyt järjestettäisiin 11.8. ja 18.8. mutta todellisuudessa kävelyt järjestetään peräkkäisinä lauantaina 10.8.2024 ja 17.8.2024. Yliopisto-lehdessä spiraalikävelyn yhteystiedoksi ilmoitetaan järjestäjän Facebook-tili "facebook.com/mauri.korkka", ja siellä 10.8. kävelyn kerrotaan lähtevän Herttoniemen metroasemalta klo 5:20 ja 17.8. kävelyn kerrotaan lähtevän klo 5:37 Talvipuutarhan porteilta.
Laululyriikka on oma kirjoittamisen lajinsa, jolla on omat vapautensa. Heikki Salo käsittelee sen ominaisuuksia kirjassaan ”Kahlekuningaslaji : laululyriikan käsikirja” (Like, useita painoksia, esim. 6. täydennetty painos 2014).Laululyriikka yksinään on puolivalmis tuote ilman musiikkia. Laululyriikka kirjoitetaan ensisijaisesti kuultavaksi. Salo tarkastelee musiikin ja tekstin yhteyksiä, esimerkiksi vokaalien ja konsonanttien soivuutta. On tärkeää, millaiseen konsonanttiin tavut päättyvät. Konsonantit d, k, p ja t ovat huonosti soivia. Tämä voi olla yksi selitys sanoittajien valinnoille.
Hei,Aika niukasti löytyy tietoa. Nimi lienee oikea, koska missään ei löytynyt muuta tietoa. Loinen ja kruunu romaanin kansiliepeessä on syntymävuodeksi merkitty 1956. Kansiliepeessä on myös tieto, että hän soittaa rumpuja ainakin seuraavissa bändeissä: Transistors, Joan Bennett museo sekä muuta kautta tieto: Smokey Joe's Cafe.Vuosien 1979-80 taitteessa hän soitti Smokey Joe's Cafe -bandissä, joka kiersi klubikeikoilla Baddingin kanssa. Näistä kappaleista on taltioitu ainakin kappaleet: Kukkolaulu, Pikku-Arja, Glendora, Paratiisi, Paras haihtua vaan. Nämä kappaleet löytyvät Baddingin kokoelmalla Henkilökohtaisesti. Nämä mainintana Baddingista kertovissa kirjoissa, mm. Badding: Rauli Somerjoen elämä ja laulut (kirj. Heikki Metsämäki)...
Tinanvalanta eli molybdomantia on jo muinoin käytetty ennustuskeino, jota nykyään harrastetaan pääasiassa leikkimielellä uudenvuodenaattona mm. Pohjoismaissa. Sen alkuperää ei varsinaisesti tunneta, mutta esimerkiksi antiikin Roomassa oli samantapaista ennustamista, kun ennustettiin sulattamalla vahaa [1]. Tinanvalannan tarkoitus on ennustaa juuri seuraavan vuoden tapahtumia [2], sekä myös onnensa turvaaminen, koska ensimmäinen tina oli aikoinaan tarkoitus valaa haltijalle tai tontulle [3].Vedestä nostetun tinan varjokuvan tulkintoja linkissä [4].[1] https://ulukayin.org/molybdomancy-a-new-years-eve-tradition/[2] https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/tina-kertoo-mita-uutena-vuotena-tapahtuu-mutta-muitakin-keinoja-on-kaytetty/[3] https://yle....
Niin kuin moni muukin dekkarisarja, ovat Murhia Pohjanmaalla -kirjat niissä käsiteltävien rikostapausten osalta paljolti itsenäisiä kokonaisuuksia, mutta ne sisältävät myös keskeisiin henkilöihin – ja varsinkin heidän perhe- ja muihin ihmissuhteisiinsa liittyvää – jatkuvajuonista ainesta. Riippuu paljolti lukijasta ja kunkin yksilöllisistä painotuksista, kuinka tärkeää sarjaan kuuluvien teosten julkaisujärjestyksen noudattaminen luettaessa on. Jos pitää tärkeimpänä ratkaistavia rikoksia ja niiden selvittelyä on järjestyksellä vähemmän merkitystä kuin siinä tapauksessa, että haluaa uppoutua kokonaisvaltaisesti sarjan ja sen henkilöhahmojen maailmaan poliisityön tarjoaman jännityksen ohella.
Tästä Kalevi Hartin säveltämästä ja Tauno Rautiaisen sanoittamasta kappaleesta on julkaistu erillisnuotti, jonka löysin Finnan kautta vain Kansalliskirjastosta. Kappale alkaa: "Kun ensi kerran sinut kohtasin". Nuotin julkaisija on T:mi Olavi Virta [1950?]. Nuotti ei ole lainattavissa, mutta sen voi tilata lukusalikäyttöön.
Nuotin tiedot Finna.fi-hakupalvelussa:
https://finna.fi/Record/fikka.4990411/Details#holdings
Hiroshiman uhreista tunnetuin lienee ollut japanilainen näyttelijä Midori Naka. Hän selvityi atomipommin räjähdyksestä, mutta menehtyi 18 päivää myöhemmin. Nakasta tuli ensimmäinen virallisesti säteilysairauteen kuollut ihminen.
Hiroshiman ja Nagasakin pommitusten kuolonuhrien määrää ei tiedetä tarkasti, mutta arviot liikkuvat yli 200 000 uhrissa. Monet kuolivat säteilyn aiheuttamiin sairauksiin vasta myöhemmin, ja joidenkin tavallisten ihmisten tarinat nousivat julkisuuteen atomipommi-iskujen vuoksi. Yksi heistä oli pommituksen aikaan 2-vuotias Sadako Sasaki, joka menehtyi leukemiaan 12-vuotiaana. Hänet on ikuistettu patsaaseen, joka pystytettiin kaikkien atomipommin vuoksi kuolleiden lasten muistoksi Hiroshimaan.
Wikipedia: https://en....
