Käytetyin kirjojen listaamiseen käytetty sivu lienee Goodreads, toiseksi yleisin taas lienee LibraryThing. Käyttäjät kuvaavat Goodreadsin toimivan enemmän sosiaalisen median kaltaisena kanavana, kun taas LibraryThing sopii paremmin kirjojen katalogisointiin ja kuvailutietojen järjestelyyn - eli Goodreads taitaa olla kuin kirjojen Last.fm, LibraryThing taas kuin kirjojen Discogs. Molemmista palveluista löytyy hyvin myös suomenkielisten kirjojen kuvailutietoja. Miellyttävin sivusto selviää vain kokeilemalla, mutta vastaaja itse on ainakin ollut tyytyväinen Goodreadsin puhelinsovellukseen ja sen listaus- ja arvostelumahdollisuuksiin.
https://www.goodreads.com/
https://www.librarything.com/
Aikakonetta ei ole keksitty. Jos olisi, niin se olisi tietenkin tiedemaailman suurin uutinen.
Aikakoneet kuuluvat tieteiskirjallisuuden ja tieteiselokuvien vakioaiheisiin eli ne edustavat
ns. spekulatiivistä fiktiota. Tietenkin voi aina spekuloida, että aikakone olisi oikeasti keksitty,
mutta turvallisuussyistä salattu tiettyjen tahojen toimesta. Mutta tämä on tietenkin pelkkää
spekulaatiota ja menee jo salaliittoteorioiden joukkoon.
Rahojen arvo riippuu paljon niiden kunnosta. Arviointiasioissa voi ottaa yhteyttä Oulun Numismaattiseen Kerhoon info(at)oulunnumismaatikot.fi, tarkemmat yhteystiedot toimihenkilöt-sivulla. Yksityisille arviointipalvelu on ilmaista.
Rainer Erlundin teos Jagad med skammen (Söderström 1999) on kirjoitettu ruotsiksi.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3892446
Saska Saarikoski mainitsee Helsingin Sanomien artikkelissaan Häpeä ei jätä (HS, 5.9.1999) lukeneensa teoksen käsikirjoituksesta, mutta artikkelissa ei mainita, että käsikirjoitus olisi ollut suomenkielinen. Myöskään Timo Hämäläisen kirja-arvostelussa (HS, 8.9.1999), että teoksesta olisi olemassa suomenkielinen käsikirjoitus.
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000003825196.html
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003825790.html
Leijonien sivuilta selviää, että Kansainvälinen jääkiekkoliitto ylläpitää jääkiekon maailmanranking-listaa (IIHF World Ranking), jonka perusteella MM-kisojen lohkot on jaettu.
https://www.leijonat.fi/index.php/plus/itemlist/tag/World%20Ranking
Etsimäsi kirja on Lucie Lundbergin Seikkailu taikametsässä (1954).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
"Pirpana ja hänen koiransa Turre joutuvat marjoja poimiessaan taikametsään asti, jossa haltiatar taikoo heidät pieniksi. He kohtaavat metsän eläimiä vaatteisiin pukeutuneena, tonttuja, peikkoja, eläviä marjoja, sieniä ja käpyjä. Hirvi johdattaa heidät Hannun ja Kertun piparkakkutalon luo (Makeismaa). Yöllä Ahti soittaa Metsälammessa viuluaan, ja Pirpana ja Turre ja vattulapset ja mustikkalapset tanssivat piirissä. Aamulla vasut ovat täynnä marjoja (puolukat). - Runsas kuvitus. Kannessa vaaleahiuksinen tyttö kori käsivarrellaan, ympärillä metsän eläimiä, sieniä ja isonenäinen puu. - Julkaistu ruotsiksi...
Aromanttiseksi kutsutaan ihmistä, joka tuntee vähän tai ei lainkaan romanttista vetovoimaa muihin ihmisiin. Näyttää siltä, ettei Helmet-kirjastojen kokoelmissa ole (varsinkaan suomeksi) kovin runsaasti aromanttisuutta käsittelevää kirjallisuutta.
Alla on joitakin kirjoja, joissa pitäisi olla mukana aromanttisia henkilöhahmoja:
Claudie Arseneault, City of strife: City of Spires, #1 (https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2316154?lang=fin)
Akemi Dawn Bowman, Summer bird blue (https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2386804?lang=fin)
Alice Oseman, Loveless (https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2415717?lang=fin)
Laura Pohl, The last 8 (https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/...
Lorens on muunnelma nimestä Laurentius, joka tarkoitti miestä, joka on kotoisin Laurentumin kaupungista, Rooman läheltä.
Myöhemmin on ajateltu, että nimi olisi johdettu latinan sanasta laureus, laakeripuu, ja tarkoittaisi laakerinlehdillä seppelöityä.
Suomessa Laurentius ja siitä johdettu nimi Lauri olivat hyvin suosittuja jo keskiajalla.
Lähde:
Lempiäinen Pentti: Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Kunnan, kaupunkikunnan kiinteistöviraston puoleen voi kääntyä hakiessaan asunnon korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustusta.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (entinen Valtion asuntorahasto) on kuitenkin valtionviranomaisena vastuussa myös kunnille/kuntayhtymille myönnetyistä avustuksista. Kotisivu: www.ara.fi.
Lakiin 1184/2005 on seuraavat asetukset: Asetus 128/2006,221/2006 sekä 115/2008. Laki ja asetukset löytyvät Finlexistä, www.finlex.fi
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan asiakkaalla saa olla enintään 40 teosta samanaikaisesti lainassa. Valitettavasti ainoa mahdollisuus lainata lisää materiaalia on palauttaa aikaisemmin lainattua materiaalia kirjastoon. Ylärajaan ei ole mahdollista anoa korotusta
Tälle termille ei tiettävästi ole omaa suomenkielistä termiä käytössä ainakaan puolustusvoimissa. Naamiomaalaus on osa aluksen maastouttamista ja se toteutetaan Suomessa joko kesä- tai talvinaamiointimaalauksena. Käytössä on "yleistermi" naamiomaalaus sekä kuviollinen naamiomaalaus tai kuvionaamiomaalaus. Maalaus tehdään yleensä kolmella eri värillä ja muodoltaan erilaisista värikentistä.
Meän kielen sanakirjan mukaan suomenkielinen sana kaksoset on kaksoset myös meänkielellä (ruots. tvillingar).
Lähde:
Meän kielen sanakirja : Tornedalsfinsk ordbok / toim. Matti Kenttä ja Erling Wande, Kaamos, 1992.
Talvi- ja jatkosodan aikaisten kenttäoikeuksien tuottamia asiakirjoja säilytetään Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä Helsingissä, jossa niihin on mahdollista tutustua paikan päällä.
Yhteystiedot ja aukioloajat: http://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot/
Hyödyllinen lisätietopaketti aiheesta Kansallisarkiston sivuilla:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kenttäoikeudet
Suomenkielisiä tieteellisiä lehtiä löytyy seuraavista tietokannoista: ARTO (vapaasti käytettävissä oleva kotimaisten artikkeleiden viitetietokanta); ALEKSI (artikkeliviitetietokanta kotimaisista aikakaus- ja sanomalehdistä, vain kirjastossa käytettävissä); ELEKTRA (kotimaisten tieteellisten aikakauslehtiartikkelien ja väitöskirjojen kokotekstitietokanta, vain kirjastossa käytettävissä); SUOMA (vapaasti käytettävissä oleva suomalaisten verkkolehtien luettelo). Linkit näihin tietokantoihin löytyvät esim. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston sivulta kohdasta palvelut ja tietokannat. Makupalat-linkkikirjastosta kohdasta Taiteet ja Kulttuuri-yleistä löytyy myös linkkejä verkkolehtien sivuille.
Emme valitettavasti löydä kirjaa suomalaisten kirjastojen kokoelmatietokannoista. Kirjan voi pyytää kaukolainaksi oheisella lomakkeella. Kaukolaina pohjoismaista maksaa 4 €. Muualta ulkomailta tilattu laina maksaa 14,00-25,00 €/kpl.
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Yhtyeen albumeilta löytyy vain Radio Edit -versio kappaleesta. Extended-versio on ilmestynyt Cd:nä singlenä levyllä I'Dees: Time. Kirjastoissa ei tätä ole. Kappaleen voi ladata itselleen edullisesti netin musiikkipalveluista, jos se on mahdollista.
Kysymys edellyttää laajaa selvitystyötä, koska aiheesta ei löydy suoraan mitään julkaisua. Esimerkiksi tämä kirja voisi olla hyödyllinen: Kansainvälinen rikosoikeus / Minna Kimpimäki, [Helsinki] : Kauppakamari 2015. Löytyy mm. eduskunnan kirjastosta. Myös ELKI-linkkitietokannasta voi etsiä eri maiden lainsäädäntöä aiheesta: http://www.eduskunta.fi/kirjasto/Elki/#/aiheittain?kategoria=S%C3%A4%C3…
Kysyjän etsimä osa lienee kirjastojen luetteloista nimellä Sarjat, kamariork., nro 2. Nro 7, Vals II löytyvä sävellys vuodelta 1938. Tätä sarjaa tai sen osia ei ole Viola-tietokannan mukaan julkaistu suomalaisella äänitteellä, joten lupa-asioissa on pakko kääntyä kansainvälisten toimijoiden puoleen.
Naxos on julkaissut tämän osan ainakin kokoelmassa Stor musik för små öron (2004, Naxos 8503156), koko sarjan kokoelmilla Jazz Suites Nos 1 & 2 (2002, 8555949 Naxos) ja Jack In The Box (2010, 8570124-25), joten ainakin Naxosin kanssa kannattaa ryhtyä neuvottelemaan. Moni muukin on sarjan tai tämän osan levyttänyt, joten jos Naxosin kanssa tulee ongelmia, vaihtoehtojakin on.
Heikki Poroila
