Helmet-kirjastoista nuotit tähän kappaleeseen löytyvät näistä nuottijulkaisuista (oheisessa linkissä):
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spieni%20ja%20hento%20ote__Ff%3Afacetmediatype%3A7%3A7%3ANuotti%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Aivan kattavaa listaa on vaikea koota tuolla aikarajauksella. Maailmanhistoriaa käsitteleviä suomenkielisiä teoksia julkaistiin kyseisenä ajanjaksona lukuisia, joten niiden läpikäyminen veisi pitkän ajan. Tyros oli varsin merkittävä kaupunki antiikin aikana, joten on kuitenkin todennäköistä, että siihen viitataan monissa näissä teoksissa. Tässä yksi Finna-palvelussa tekemäni haku, jossa hakusanana oli ”foinikia”, kieleksi oli rajattu suomi ja aikajaksoksi 1930-1951:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&lookfor=%22Foinikia%22&type=Subject&filter[]=search_daterange_mv:%22[1929%20TO%201951]%22
Valitettavasti minulla ei ollut...
Jyväskylän pääkirjastosta löytyy digitointitila, missä onnistuu mm. VHS-kasettien digitoiminen. Digitointitilan voi varata enintään neljäksi tunniksi päivässä.
Jos tarvitset opastusta digitointitilan laitteiden peruskäyttöön, varaa opastusaika sähköpostitse (osoite: kirjasto.musiikki[at]jyvaskyla.fi), jolloin henkilökunta tekee sinulle varauksen digitointitilaan. Opastamme sopimuksen mukaan ma-pe klo 9-16 välisinä aikoina. Muussa tapauksessa digitointitilan käyttö on täysin omatoimista.
Lisätietoa digitointitilasta ja varauskalenterin löydät verkkokirjastostamme: https://keski.finna.fi/Content/kirjastot?jyvaskylan-paakirjasto?digitoi…
Alle 15-vuotiaalle riittää mukaan kokonaan täytetty haku-lomake ja kelakortti.
Hakulomakkeeseen merkityllä vastuuhenkilöllä (yleensä toinen vanhemmista) täytyy olla voimassa oleva ja lainausestoton Helmet-kortti. Vastuuhenkilön kortti linkitetään alle 15-vuotiaan lapsen korttiin.
Monesti ensimmäinen oma kortti haetaan jo eskarissa tai ensimmäisen kouluvuoden aikana. Silloin vanhemman on hyvä tulla mukaan kirjastoon.
Kirjaa ei ole Vammalan kirjastossa, mutta Piki-kirjastoista muualta löytyy sitä (Tampere, Ylöjärvi, Nokia) hyllystä.
Voit tehdä ao kirjasta Piki-verkkokirjaston kautta seutuvarauksen kirjastokortillasi ja tunnusluvullasi. Noutopaikaksi voit valita Vammalan kirjaston, jolloin saat teoksen kuljetettuna sinne parissa päivässä. Sinulle tulee ilmoitus kun kirja on Vammalasta noudettavissa.
Seutuvarauksen hinta on 2€/varaus. Voit myös palauttaa kirjan Vammalan kirjastoon ja uusia teosta verkon kautta.
Kyseinen kirja on julkaistu omakustanteena vuonna 1998, ja se löytyy Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston kokoelmista. Se on luetteloitu kolmanneksi osaksi Stadin Peesto 1939-sarjaa - Kallio, Erkki: Stadin Peesto 1939. /Osa 3./ : kenttätykistörykmentti 7, II Patteristo, 1943-1944.
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston yhteystiedot osoitteesta http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto.
Kirja kuuluu myös Kansalliskirjaston kokoelmiin, siellä se on vain lukusalikäytössä (http://kansalliskirjasto.fi/).
Terkon sivuilta löytyi yksi lista alan asiasanastoista ja sanakirjoista:
http://www.terkko.helsinki.fi/searchnet/#San
Alla olevalla sivustolla on YKL-luokittain eri alojen sanastoja, mutta tämän sivuston päivityksestä ei ole tietoa, joten kaikki linkit eivät välttämättä toimi:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/sanastot.html
Tässä joitakin teoksia, joista voisi olla sinulle apua:
Waltari, Mika: Matkakertomuksia : Mika Waltarin matkassa 1927-1968 (WSOY 1988)
Sinisen junan ikkunasta : matkakuvia Euroopasta (SKS 1992) Kirjassa on kuvauksia junamatkailusta vuosilta 1900-1940 ja luettelo vanhasta suomalaisesta matkakirjallisuudesta.
Kiiskinen, Kyösti: Rautahevon kyydissä : junamatka Matin ja Liisan päivistä Pendolinoon (Gummerus 1996)
Bagh, Peter von: Junassa (WSOY 2011) Fiktiiviisiä junamatkoja elokuvassa.
Kaikki kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä aineistotietokannasta Helmetistä http://www.helmet.fi
Hei,
ehkäpä alla olevista kahdesta karttalinkistä on hyötyä. Ainakin Google Maps karttalinkistä voi hyvin hahmottaa Thamel-turistialueen pinta-alaa.
http://www.nepal-dia.de/int__England/EK-Kathmandu-Tal/Ek-Thamel/ek-tham…
https://maps.google.fi/maps?oe=utf-8&client=firefox-a&q=kathmandu+thame…
Hei!
Valitettavasti kysymykseen ei pysty liittämään kuvaa tässä palvelussa. Kysymyksen voi toki lähettää Kysy kirjastonhoitajalta Facebook-sivuille, jossa kuvan liittäminen onnistuu.
https://www.facebook.com/kysykirjastonhoitajalta.fragabibliotekarien
Mahdollista on myös lähettää kysymys kuvan kanssa Jyväskylän kaupunginkirjastolle normaalina sähköpostina: kaupunginkirjasto.tietopalvelu@jkl.fi
Kirjasta Pieni runoaitta 3; Runoaitta, toimittaneet Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto löytyy Martti Korpilahden runo Pienen varsan laulu, jossa varsan nimi on Lento. Runo alkaa Tuo meidän nuori ”Lento
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1077689__Spieni%20aarreait…
Suomeen ehdotettiin työpalvelua joidenkin eurooppalaisten maiden mallien mukaan jo vuonna 1878. Sen tarkoituksena oli korvata armeija-aika. Erilaisia kokeiluja mm. työttömyyden torjuntakeinona oli myös sen jälkeen. Vuonna 1940 Suomen partioliike perusti siirtopoikien työpalvelun Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön aloitteesta. Tästä aiheesta on kirjoitettu perusteellinen kirja: Marja Huovila, Työ on miehen kunnia: siirtopoikien työpalvelu 1940-1942 (2003). Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssiirtopoikien%20työpalvelu_…
Karjala-lehdessä (25.10.2012) on myös aiheesta Paula Kiviluoman artikkeli (Partioliike perusti Siirtopoikien työpalvelun):
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/...
Runo on Kaarlo Sarkian Taiottu. Muistamasi säe on keskeltä runoa. Runo on ilmestynyt vuonna 1943 ilmestyneessä kokoelmassa Kohtalon vaaka, joka löytyy myös mm. kokoelmasta Runot. Se on luettavissa myös Google-kirjat palvelun kautta:
https://books.google.fi/books?id=i6J4DAAAQBAJ&pg=PA331&dq=Olet+i%C3%A4ti+minun+sarkia&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwinvtCDoaDaAhUlxKYKHalbCoMQ6AEIJTAA#v=onepage&q=Olet%20i%C3%A4ti%20minun%20sarkia&f=false
Ota yhteyttä kirjastoosi ja pyydä kyseinen levy kaukolainaksi. Se näkyi olevan myös Lahdesta saatavissa. Lahti on kehittäjäkirjasto eikä se peri kaukolainamaksuja. Kyyti.fi sivuilta löytyy kaukopalvelulomake, jolla voit tilata kyseisen äänitteen tai asia hoituu myös vaikka soittamalla Kuusankosken kirjastoon. Kaukolainat kulkevat postipaketteina.
Kotimaisten kielten keskuksen nettisivuilla (https://www.kotus.fi/kotus) on sukunimien taivutusohje (http://kaino.kotus.fi/sukunimientaivutus/index.php). Ohjeesta ei löydy sukunimeä Törn tai Törni, mutta sen sijaan löytyy sukunimet Björn ja Björni. Oletettavasti Björn ja Björni taipuvat samoin kuin Törn ja Törni. Ohjeen mukaan Björn taipuu genetiivissä muotoon Björnin ja Björni taipuu genetiivissä samoin eli Björnin.
Löysin alueesta kaksi karttaa. Ensimmäinen on sotilaskartta vuodelta 1808:
https://expo.oscapps.jyu.fi/s/vanhakartta/item/55252
Toinen on Kalmbergin kartastosta vuodelta 1855:
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/6858/URN_NBN_fi_jyu-2007841.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Molemmissa näkyy mielestäni tielinjaus, joka lähtee Ispoisten kartanolta ja kulkee suunnilleen nykyistä Eteläkaaren linjausta (mahdollisesti Ilpoistentietä?) hautausmaan kohdalle ja siitä Uudenmaantietä kohti keskustaa, toisin sanoen tie on kiertänyt Luolavuoren etelä- ja itäpuolelta.
Kuvauksesi sopisi Hans Killianin teokseen Voittojen varjossa : kirurgina itärintamalla : 1941-1943 (WSOY, 1966, Im Schatten der Siege, suom. Markku Kahri).
Kyseessä on Södergranin runo Ehto, jonka suomennos löytyy teoksesta Elämäni, kuolemani ja kohtaloni (Otava, 1994). Tuo kohta menee Pentti Saaritsan suomentamana näin: "Se joka ei kynnet veressä murra halkeamaa arjen seinään – vaikka tuhoutuisi sen toisella puolen – ei ole arvollinen katsomaan aurinkoon." Kokoelmassa runo on luokiteltu teoksesta Septemberlyran (1918) pois jätetyksi runoksi.
Helsingin kansakoulujen historiaa käsitteleviä teoksia Helmet-kirjastossa:
Urho Somerkivi, Helsingin kansakoulun historia, Helsingin kaupunki, 1977
Helsingin maalaiskunnan kansakoululaitos = Folkskolväsendet i Helsinge : 1866-1966 / toimittanut Lauri Leppänen, Helsingin maalaiskunta, 1966
Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelmassa on Helsingin kaupungin kansakoulut, toimintakertomuksia lukuvuodesta 1902-1903 lukuvuoteen 1914-1915. Teoksia ei lainata, mutta niitä voi tutkia Pasilan kirjastossa.
Lisäksi kiinnostavia voisivat olla teokset:
Kalevi Tamminen, Kansakoulun uskonnonopetus vuosisadan vaihteen murroksessa : maamme kansakoulujen uskonnonopetuksen asema, tavoitteet ja opetussuunnitelmat vuosina 1898-1912...