Kyseessä voisi olla Suomen Yliopistopaino Oy, joka on ollut osoitteessa Piispankatu 10. Painotalo PunaMusta osti Suomen Yliopistopaino Oy:n vuonna 2017 ja Ylipistopaino on sulautunut PunaMustaan.
Suomen Yliopistopaino Oy perustettiin vuonna 1998, ja se toimi aluksi Tampereen yliopistojen painona nimellä Juvenes Print. Monille yliopistopaikkakunnille kuten Turkuun liikkeenluovutuksilla laajentunut Suomen Yliopistopaino Oy sai Unigrafialta ulkoistuksena painotoiminnan vuonna 2016. Seuraavana vuonna PunaMusta osti Yliopistopainon.
Lähteet:
PunaMusta https://pmlehti.fi/uutiset/toimiala/yliopistopaino-sulautui-punamustaan/
https://...
Helsingin Suomalaisen Klubin tuottaman Jean Sibelius -verkkosivuston mukaan Sibelius "kertoi aloittaneensa sikarinpolton jo nuorena lyseolaisena." Varhaisimmassa säilyneessä kirjeessään morsiamelleen Ainolle tuleva säveltäjä mainitsi: "Kirjoitan tätä päivällispöydässä, poltan sikaria ja juon soodavettä".
Kirjailija Juhani Aho on kertonut Sibeliuksesta, että "parhaina työpäivinään ei hän muista syödä eikä juoda, vaan on väkevä sikari kylläksi ylläpitämään hänen elinvoimiaan."
Sikari on Sibeliuksella kädessä myös Gallénin Symposion-taulussa ja lukemattomissa valokuvissa.
Lassi Nummen Linna vedessä ilmestyi Otavan kustantamana vuonna 1975. Se on runoelma viisisataavuotiaasta Olavinlinnasta, sen paikasta historiassa ja savolaisessa maisemassa: mitä olivat linna ja sen asukkaat ennen, mitä kaikkea on tapahtunut, mitä on edessämme nyt. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_20848
"Miehuusko kadonnut? Mihin se voisi kadota?" Runo kertoo Eerik Akselinpoika Tottista ja päättyy seuraavasti: "Miehuus on kykyä elää / sodassa rauhaa kohden. Se on rauhan rakentamista. Sen onni / vilja ja puu, silta veden ylitse, korkenevat tornit."
Hei!
Eri valmistajat myyvät ns. Wokkiöljyä (Wok oil). Kyse on yleensä aasialaisittain maustetusta öljystä, mausteena on voitu käyttää esim. seesaminsiemeniä. Mausteet ja aineisosat kuitenkin vaihtelevat tuotteittain, joten on mahdoton sanoa yhtä ainutta ainesosaa, joka tekisi öljystä juuri "wok-öljyn".
Mausteöljyjen tarkoitus on nimensä mukaan maustaa ruokaa.
Kannattaa käydä kaupan öljy- ja kastikeosastolla tutkailemassa eri tuotteita ja valita niistä omaan makumaailmaan sopiva aasialaisittain maustettu öljy. Öljyn voi toki myös maustaa itse, jolloin sillä voi korvata valmiiksi maustetut öljyt.
Lisäksi kannattaa kysyä reseptin laatijalta suosituksia kyseiseen reseptiin sopivasta öljystä.
Monilla taidemusiikin sävellyksillä ei ole erottuvaa nimekettä (eli erisnimeä), vaan vain lajityyppiä ilmaiseva nimi, esimerkiksi konsertto, sinfonia, sonaatti, kvartetto. Jotta samannimiset teokset olisi mahdollista erottaa toisistaan, lajityypin nimeen voidaan liittää yksi tai useampi täsmentävä elementti, esimerkiksi esityskokoonpano, järjestysnumero, opus- tai teosluettelonumero, opuksen sisäinen numero, sävellaji tai jokin muu tieto, esimerkiksi sävellysvuosi. Sävellaji, jos teoksella sellainen on, on siis yksi täsmentävä elementti, jota voi käyttää apuna teoksen etsinnässä tai tunnistamisessa.
Kaikilla konsertoilla ei ole järjestysnumeroa tai sitä ei aina mainita. Esimerkiksi Ravelilla on kaksi pianokonserttoa, joilla ei...
Enya keksi albumin toistuvan kertosäeriffin ja tuottaja Nicky Ryanin ehdotuksesta soitti sen yhtä aikaa viidessä oktaavissa. Tästä tuli myöhemmin kappaleen keskeinen "sail away" -kuvio. Koko sävellys kehittyi sen ympärille. Sanoituspuolella Enya ja Ryan keksivät ainoastaan hokeman "sail away".
Sävellyksen introa on verrattu sävellykseen "Can't Get Used to Losing You". Ainakin intro inspiroi laulun sanoittajaa Roma Ryania. Hän kuunteli sitä studiossa ja näki lastensa hyppivän ulkona, ilmeisesti samankaltaiseen rytmiin kuin intron kuvio. Rytmi, purjehtimiseen liittyvä hokema ja se, että albumia äänitettiin Orinoco-nimisessä studiossa, innoittivat häntä kirjoittamaan kertomuksen matkasta pitkin Orinocojokea. Sanoituksessa...
Kysymyksessä annetaan paljon hyviä johtolankoja verkkohaun tueksi. Ikävä kyllä, emme kuitenkaan onnistuneet löytämään oikeaa animaatiota.
Orpokoti esiintyy kyllä ainakin vanhassa animaatiossa Christmas Comes But Once a Year, mutta mikään muu tuntomerkeistä ei täsmää. https://en.wikipedia.org/wiki/Christmas_Comes_But_Once_a_Year
Englanninkielisten googlehakujen lisäksi koetettiin auttavalla saksan kielellä etsiskelyä. Saksalaisen kielialueen elokuvassa se voisi toimia paremmin, mutta tälläkään tavoin ei onnistanut. Jouluanimaatioksi tarina kuulostaa tapahtumiensa puolesta aika erikoiselta. Olisikohan se jäänyt mieleen joillekin lukijoistamme? Vastauksen kommenttikenttään voi vinkata.
Tässä vielä laaja listaus erilaisista...
On epäselvää, kumpi on tämän suomenkielisen tekstin kirjoittaja: Aapo Kohonen vai Aukusti Simelius. Lisäksi joissakin lähteissä sanoittajaksi nimetään Aapo Korhonen, esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osassa 15. Esimerkiksi Kansalliskirjaston hakupalvelussa joissakin Otto Kotilaisen "Jouluyön" tietueissa on maininta: "Säveltäjä ja sanoittaja epävarmoja. Katso myös Elias Kiianmies (säv.), Auk. Simelius (san.): Tyyni on ilta jääpuvussaan, op9, nro 1, jossa on lähes sama teksti ja osin samankaltainen nuottikuva. Kiianmiehen sävellys kuitenkin todennäköisesti myöhäisempi kuin Kotilaisen." (Elias Kiianmies oli Elias Kyander vuoteen 1934 asti.) Kohonen ja Simelius ovat eri henkilöitä.
Vanhin nuotti, josta löysin Otto...
Suosikki-lehden vuosikertoja vuodesta 1983 säilytetään ainakin Pasilan kirjaston kirjavarastossa. Lehdet eivät ole lainattavissa. Voit kuitenkin pyytää niitä luettavaksi Pasilan kirjaston asiakaspalvelusta. Myös kirjavarastossa voi vierailla avoimien ovien päivinä, jotka ovat tänä syksynä keskiviikkoisin 16.8.-31.12.2023 klo 15-19.
Kyseessä saattaisi olla Kirjaliton vuonna 1999 julkaisema Hiiritalon kello (kirjoittaneet Tim ja Jenny Wood, kuvittanut Mandy Doyle). Valitettavasti en löydä kirjasta kuin nämä Kansalliskirjaston tiedot: https://finna.fi/Record/fikka.3871655 eikä teosta ole jäljellä muualla kuin vapaakappalekirjastoissa, joista sen voi saada vain lukusalilainaan.
E-liike oli mukana monenlaisessa liiketoiminnassa, kuten wikipedia-artikkelista käy ilmi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Edistysmielinen_osuustoiminta
Eka-konserniin kuului Haka-auto. Se oli vuodesta 1981 Eka-yhtymän omistuksessa. Haka-autolla oli toimintakeskus Vantaan Kaivokselassa. E-liikkeeseen kuulunut yritys toi maahan Mazda- ja Wartburg-autoja. Syksyllä 1989 Haka-auto siirtyi yksityiseen omistukseen.
Helsingin Sanomat, uutisarkisto.
Kyselykierros kollegoiden keskuudessa ei valitettavasti tuottanut tulosta. Näillä tiedoin ei kukaan tunnistanut etsimääsi iskelmää. Olisitkohan muistanut kappaleesta vielä jotakin muuta? Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kysyjän etsimän iskelmäkappaleen?
Viihdekirjallisuuden ja maalaisromantiikan ystävät ovat Katajamäkien ja Jylhäsalmien lisäksi lukeneet myös mm. Anu Joenpolven Rantakylä-sarjaa ja Amanda Vaaran Majatalo Villa Venla -sarjaa. Myös Enni Mustosen tuotannosta löytyy monenlaista. Hiljattain ilmestyi Tuuli Kivijoelta Sinisiä hetkiä Lemmenlahdella -kirja, joka avaa uuden sarjan. Maija Kajannolta ilmestyy ensi keväänä vielä yksi jatko-osa Kahvila Koivu sarjaan. Käännöskirjallisuudesta tykättyjä ovat olleet ainakin Jenny Colganin sarjat.
Dekkarien ja jännityksen puolelta voisi suositella moniakin eri kirjoja ja sarjoja. Kestosuosikkeja ovat Reijo Mäen, Seppo Jokisen, Markku Ropposen ja Leena Lehtolaisen sarjat sekä monet ruotsalaisdekkaristit, kuten Anna Jansson,...
Helmet Lukudiplomien linkit ovat todellakin katkenneet. Siirrämme juuri tietoja juuri uudelle verkkosivullemme Helmet.finna.fi ja siirrossa on näköjään ollut haasteita.
Onneksi Kunnarin omat lukudiplomi-sivut toimivat yhä moitteettomasti. Linkki lukudiplomi sivulle
Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuoltaja Petra Saarnisto suosittelee Kielikello-lehdessä tyttö- ja poikanimien sijaan termiä syntymänimi. Se on sukupuolineutraali eikä ota kantaa myöskään henkilön ikään. Linkki artikkeliin: Tyttönimi, syntymänimi ja entinen nimi - Kielikello
Finna.fi haulla löytyvät mm. seuraavat teokset:Reed, David: Anna (1979)Heiskanen, Tarja: Särkynyt sydän : omainen ja itsemurha (1996)Teinilä, Mari: Lopun elämää : itsemurhan tehneiden läheiset kertovat (2006)Uusitalo, Tuula: Yli mahdottoman : itsemurha ja läheinen (2007)Lintunen, Martti: Älä yritä unohtaa (2010)Ahvenjärvi, Riitta: Lohtua yli pimeän : itsemurhan tehneen läheiselle (2023)
Syitä oikean henkilöllisyyden salaamiseen tai taiteilijanimen tai nimimerkin käyttöön on voinut olla useita. Toivo Kärki kertoo muistelmissaan, että salanimen käyttö oli muotia suomalaisen iskelmän alkuajoista 1920-luvun lopulta lähtien. Aina tarkoitus ei ollut varsinaisesti salata tekijän henkilöllisyyttä. Ennen sotia suurelle yleisölle viihdemusiikissa oli tärkeintä kappale ja orkesteri, ei säveltäjä eikä laulusolisti.Oma nimi on saattanut tuntua liian tavalliselta. Esimerkiksi Suomessakin tunnetun ruotsalaisen säveltäjän Jules Sylvainin oikea nimi oli Stig Hansson. Hänellä oli 27 muutakin salanimeä. Vexi Salmi ja Antti Hammarberg ottivat käyttöön taitelijanimet, koska nimet Vexi ja Antti tuntuivat liian arkisilta. Nimet Emil Retee ja...
Ennen 2021 julkaistua värikuvitettua laitosta ilmestyneissä Peppi Pitkätossun tarinoissa sivut 7–106 sisältävät Peppi Pitkätossu -kirjan 11 lukua (Peppi muuttaa huvikumpuun – Peppi viettää syntymäpäivää). Sivuilla 107–201 on luvut 2–9 kirjasta Peppi aikoo merille (Peppi käy kaupoissa – Peppi nousee laivaan). Avausluku Peppi asuu yhä Huvikummussa puuttuu yhteislaitoksesta. Sivujen 202–[292] 12 lukua sisältävät Peppi Pitkätossu Etelämerellä -kirjan kokonaisuudessaan (Peppi ja talon ostaja – Peppi Pitkätossu ei tahdo tulla isoksi).
