Etsitty kirja saattaisi olla Michael Faberin Lihaa ja verta (Tammi, 2001). Kirjan päähenkilön nimi on Isserley, mikä saattaisi selittää tuon "Esserlichin". Isserleyn tehtävänä on hankkia miesten lihaa ravinnoksi ulkoavaruudessa eläville lajitovereilleen. Puoleensavetävältä naiselta näyttävä Isserley operoi Skotlannin ylänköteillä ja poimii kyytiinsä yksinäisiä miehiä, jotka sitten kuljettaa syrjäiselle maatilalle "kypsytettäviksi".
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6572
Kielitoimiston sanakirja määrittelee e-kirjan sähkökirjaksi. "sähkökirja sähköisessä muodossa oleva kirja-aineisto, jota käytetään tarkoitukseen soveltuvan laitteen avulla"
Wikipedia on hieman vuolaampi: "Sähkökirja (myös e-kirja, elektroninen kirja, sähköinen kirja, digitaalinen kirja) on sähköisessä muodossa oleva kirjallinen teos. Sähkökirjoja julkaistaan useimmiten Internetissä (aiemmin CD-levyllä). Sähkökirjaa voi yleensä lukea tietokoneelta, älypuhelimista, taulutietokoneilta ja lukulaitteilta, joihin kirja ladataan luettavaksi laitteen näytöltä. Usein kaupallisiin sähkökirjoihin on asetettu suojauksia, jotta kirjaa ei voisi vapaasti levittää tai...
Katkelma on Zacharias Topeliuksen Maamme kirjan ensimmäisen luvun Maa toisesta osasta Koti. Maamme kirja on luettavissa myös verkossa digitaalisena.
http://maammekirja.fi/index.php?p=texts&bookId=28
http://maammekirja.fi/index.php?p=texts&bookId=28#itemId=28_1§ionId…
Mennyt - jäänyt on Kaarlo Sarkian runo. Alun perin se ilmestyi Sarkian esikoiskokoelmassa Kahlittu vuonna 1929. Kun runo 1944 julkaistiin Sarkian siihenastisen lyyrisen tuotannon yhteen kokoavassa kirjassa Runot, se oli muuttanut melkoisesti muotoaan alkuperäisestä.
Vuoden 1929 versio runosta alkaa näin: "Niin kaikki autuuteni, / niin tuskin tultuaan / jo jäljettömiin meni. / Ma herään uudestaan // syysyöhön kylmään tähän, / niin tyhjään, hyytävään / ja tuskaan viiltävähän / ja vanhaan ikävään."
1944 julkaistu Mennyt - jäänyt sitä vastoin alkaa seuraavasti: "Niin kaikkos autuuteni! / Pois riemun kerallaan / vei armaani kun meni. / Palaako milloinkaan? // Jäin kylmään yöhön tähän / niin yksin - paleltaa. / Saa onnea niin vähän, / niin...
Signe Hammarsten-Janssonista on vähänlaisesti kirjallisuutta Vaski-kirjastoissa. Suomeksi Hamista ja Viktor Janssonista on kirjoitettu osiot esimerkiksi Riitta Konttisen teokseen Suomalaisia taiteilijapareja ja Erik Kruskopfin teokseen Kuvataiteilija Tove Jansson. Erik Kruskopfin ruotsinkielinen kirja Boken om Ham : Tecknaren Signe Hammarsten Jansson osoittautuu varmasti hyödylliseksi ja mainittuja suomenkielisiä teoksia kattavammaksi lähteeksi - mukana on myös monipuolisesti kuvia Hammarsten-Janssonin piirtämistä postimerkeistä ja muista kuvituksista.
Vaski-kirjastojen hakutulokset Signe Hammarsten-Janssonista pääset katsomaan tästä linkistä.
Turun yliopiston kirjastosta löytyy Juhani Hyytiäisen ja Maija Elon toimittama teos nimeltä...
Ajoitus ei osu aivan tarkasti kohdalleen, mutta voisiko kyseessä silti olla MTV:n Naapurilähiö-sarja? Sarja alkoi jo vuonna 1969, mutta jatkui vuoteen 1976 saakka. Naapurilähiön alkaessa yksi sen henkilöistä, Matti Sarpamaa (Harri Hyttinen) oli 15-vuotias. Oman muistini mukaan hän ehti käydä armeijan sarjan aikana.
Seuraavat TV:n pitkät perhesarjat osuivat sitten jo 1980-luvun lopulle. Muistaisiko joku palstan seuraajista lisää aiheesta?
Naapurilähiöstä lisää:
https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1498202
Guinness World Records Gamer's Edition -teoksen vuosien 2010-2015 editioita ei ole julkaistu suomeksi. Suomeksi on painettu Guinness World Records Gamer's Edition -julkaisut vuosilta 2008-2009 sekä 2016-2020.
Lähde: Finna.fi
Tekijänoikeuslaissa ja –asetuksessa säännellään tekijänoikeuksista.
Tekijänoikeuslaki on saatavilla Finlexissä:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Lähtökohta on, että tekijänoikeudenalaisesta aineistosta ei saa tehdä kopioita ilman oikeudenhaltijan lupaa. Tähän on joitakin poikkeuksia, kuten esimerkiksi kopiointi omaa, yksityistä käyttöä varten. Tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan itselle voi valmistaa kappaleita omaan käyttöön. Kappaleen valmistamisen voi antaa ulkopuolisen tehtäväksi.
Tekijänoikeuslaissa on myös joitakin kirjastoja koskevia rajoituksia jotka sääntelevät kopiointia kirjastoissa (16, 16 a, 16 b, 16 d ja 16 e §§)
Tekijänoikeuslain 9 §:ssä on...
Kysyin asiaa BirdLife Suomi -järjestöstä. Heidän mukaansa Pohjois-Amerikassa on kalkkunan lisäksi useita kanalintulajeja, joita ei tavata missään muualla. Tässä luetteloa kanalinnuista, joita tavataan vain Pohjois-Amerikassa tai Keski-Amerikassa:
vuoriviiriäinen
suomuviiriäinen
pensastupsuviiriäinen
kaliforniantupsuviiriäinen
aavikkotupsuviiriäinen
peltoviiriäinen
röyhelöpyy
tuhkapyy
nokipyy
valkopyrstöriekko
marunakana
pikkumarunakana
suippopyrstökana
preeriakana
pikkupreeriakana
Koronatartunta voi olla alussa jonkin aikaa oireeton. Oireiden alettua henkilö menee yleensä testiin. Saatuaan testistä tiedon, että hänellä on koronavirus, henkilö ilmoittaa tästä Koronavilkku -sovellukseen. Tällöin sovellus lähettää tiedon mahdollisesta altistumisesta niille sovelluksen käyttäjille, jotka ovat olleet oireettoman/oireisen tartunta-ajan aikana kontaktissa sairastuneen kanssa.
Joillakin koronatartunta taas ei aiheuta minkäänlaisia oireita. Jos joltain henkilöltä löytyy koronavirus, saattaa testaamalla myös hänen kontakteistaan löytyä tartuntaa oireettomana kantavia muita henkilöitä. Tällöin tämä oireeton henkilö on saattanut liiikkua ympäriinsä kantaen tartuntaa siitä itse täysin tietämättömänä ja altistanut näin...
"Mikä huuto ja hurraa kadulla kajaa?
Siellä Tyhmyys aasinvaljaissa ajaa."
Lausahdus on peräisin V. A. Koskenniemen aforismikokoelmasta Matkasauva : katkelmia ja säkeitä päiväkirjasta.
Kirjallisuudentutkimuksessa realismilla tarkoitetaan toisaalta tiettyä kirjallisuudenhistoriallista aikakautta, toisaalta käsite taas viittaa kirjallisuuden suuntaukseen, jossa pyritään kuvaamaan todellisuutta objektiivisesti ja todenmukaisesti. Kuuluisia realismin edustajia ovat esimerkiksi Juhani Aho, Minna Canth, Charles Dickens ja Gustave Flaubert. Erinomainen johdatus aiheeseen on seuraava Tieteen termipankin artikkeli:
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:realismi
Realismi-käsitteellä on myös monia muita merkityssisältöjä. Filosofiassa realismi tarkoittaa ontologista kantaa, jonka mukaan on olemassa ihmisestä riippumaton ulkoinen todellisuus.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:realismi...
Voit hakea Helmet-kirjastojen lainattavia esineitä kirjoittamalla Hae aineistoa -ruutuun esineen nimen, esim. sukset ja rajaamalla sen jälkeen haun vasemman reunan valikosta kohdasta Aineisto esineisiin. Urheiluvälineitä ja muita esineitä on vain joissakin kirjastoissa, joten tiettyä kirjastoa ei kannata valita, vaan katsoa tulos kaikkien kirjastojen osalta.
Alla hakutulos hakuihin suksista, luistimista ja lumikengistä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1928290__Ssukset__Ff%3Afa…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sluistimet__Ff%3Afacetmedia…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2458883__Slumikeng%C3%A4t…
Esineitä ei voi varata eikä niitä lähetetä kirjastosta toiseen
Tässä hieman laajempi listaus aiheista:
Suomen itsenäistymisen ajan tarinat
Westö: Missä kuljimme kerran
Pekkola, Pasi: Huomenna kevät palaa
Saarto, Timo: Kuoleman kuukausi
Mustonen, Enni: Ruokarouva
Mustonen, Enni: Verenpisara ikkunalla
Oranen, Raija: Maan aamu
Oranen, Raija: Fanny
Mikkanen, Raili: Laulu tulipunaisesta huoneesta
Tikkanen, Märta: Emma ja Uno
Rajala, Panu: Kuningasajatus
Koivukari, Tapio: Luodetuulen maa
Vakkuri, Juha: Mannerheim ja saksalainen suudelma
Jaatinen, Pekka: Varjo : 1917 – 1918
Kaarnakari, Ville: Operaatio Kagaali
Skiftesvik, Joni: Isäni, sankari
Linna: Täällä Pohjantähden alla
Iloinen 20-luku
Eerola, Ville: Nuori Waltari
Hämeen-Anttila, Virpi: Käärmeitten kesä ja myöskin muut Karl Axel Björkin tutkimukset...
Ensimmäistä maailmansotaa edeltävissä Venäjän meripuolustussuunnitelmissa Itämeren laivaston pääsatama oli Kronstadtin tukikohta sekä Pietarin amiraliteetin telakka, mutta laivaston operatiivisina tukikohtina olivat Viapori ja Tallinna. Viaporin sotasatamaan sisältyi myös Katajanokan satama-alue. Laivaston pitäminen Kronstadtissa sodan syttyessä ei ollut mielekästä väylien vaikeakulkuisuuden ja talvisten jääolosuhteiden takia. Kronstadtin tehtäväksi jäi pääkaupunki Pietarin puolustus tykein ja miinoituksin. Viaporin sotasatamaan sijoitetun Itämeren laivaston tehtävänä oli estää Saksan tunkeutuminen meritse Pietariin.
Itämeren laivastoa komensi sodan alussa Nikolai von Essen, ja hänen alaisuudessaan oli myös Viaporin linnoituksen...
Asiasta on olemassa erilaisia teorioita, ja täysin varmaa selvyyttä ei asiaan ole saatu. Yhden varteenotettavan ja järkeenkäyvän selityksen mukaan syynä oli se, että etelätorniin osunut lentokone iskeytyi matalammalle, joten rikkoutuneen rakenteen päällä oli enemmän painoa ja sortuminen lähti liikkeelle nopeammin. Etelätorniin iskeytynyt lentokone osui rakennukseen myös suuremmalla nopeudella, millä on saattanut olla myös vaikutusta:
https://science.howstuffworks.com/engineering/structural/wtc.htm
Pablo Nerudan runosta Walking Around on kaksi suomennosta, Aale Tynnin ja Matti Rossin. Tuomas Anhavan suomennoksesta ei löydy tietoja.
Matti Rossin suomennos sisältyy teokseen Näin ihminen vastaa : valikoima espanjankielisen Amerikan runoutta (Tajo, 1964).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Laulun nuotit löytyvät ainakin sävelmäkokoelmasta Eläköön leikki!: leikkikenttien vanhoja laululeikkejä / Perinneleikit 2015
Kirjassa on nuotteja, sanoituksia ja leikkien ohjeita. Kannattaa tiedustella lähikirjastosta.
Lintujen laulua tai ääniä on yritetty kuvata kirjaimin ja myös nuotein. Opettaja ja lintuharrastaja Jussi Sepän (1885-1951) ”Lintujen äänet” kuuluu luontokirjallisuuden klassikoihin. Siinä hän esittelee lintujen laulutapoja nuotein, kirjaimin ja kuvioin. Kirjan ensimmäisen painoksen ilmestyessä 1922 ei ollut vielä saatavilla lintuäänitteitä, joten eri lajien laulut oli opeteltava sanallisista kuvauksista ja nuotinnoksista.
Myös kielitieteilijä Ivar Hortling (1876-1946) oli kiinnostunut linnuista ja lintujen äänistä. Hän oli musikaalinen ja käytti lintujen äänten kuvaamiseen nuottiviivastoa ja omia merkintätapojaan.
Eläintieteilijä Olavi Sotavalta (1918-1991), jolla oli absoluuttinen sävelkorva ja joka myös sävelsi, nuotinsi satakielen...
meillä täällä Jyväskylässä on oppisopimuskoulutuksella opiskellut kirjastovirkailijoita. Kirjastonhoitajilla ja informaatikoilla on pääsääntöisesti jokin yliopistossa suoritettu tutkinto. Lainaan tässä aiempaa kysymystä tästä samasta palvelusta, missä käsitellään kirjastoalan koulutusta:
"Käytännössä suurin osa kirjastonhoitajan vakansseista edellyttää alempaa korkeakoulututkintoa sekä vähintään 60 opintopisteen laajuisia kirjasto- ja informaatioalan opintoja. Uusi kirjastolaki jättää kuitenkin paljon tulkinnan varaa rekrytoijalle, sillä selkeitä koulutuskriteerejä kirjastoalalle ei enää oikeastaan edes ole. Tästä johtuen myös kirjastonhoitajan vakansseihin voi tehtävänkuvasta riippuen liittyä hyvinkin erilaisia vaatimuksia."
"...
