Valitettavasti Helmet robottikerhot näyttävät olevan kaikki paussilla.
Välitän toiveenne Espoon lastenkirjastolaisille. Kenties keväämmällä taas kerhoillaan robottienkin merkeissä.
Sellon kirjaston Pajassa onnistuu kaitafilmien digitointi.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastot tarjoavat laitteita ja ohjelmia erilaisten aineistojen digitointiin. Käytännössä digitoinnilla tarkoitetaan esimerkiksi vhs-nauhalle tallennetun videomateriaalin muuntamista dvd-levyltä katsottavaan ja käsiteltävään muotoon.
Mitä voin digitoida ja missä kirjastoissa?
Digitointilaitteistoja löytyy useista kirjastoista eri puolilta pääkaupunkiseutua. Laitteistot ja digitointivälineet voivat poiketa toisistaan, joten kannattaa varmistaa etukäteen joko puhelimitse tai paikan päältä tarkemmin, mitä mahdollisuuksia omassa kirjastossasi on.
VHS-videonauhoja voit digitoida näissä kirjastoissa:
Entresse
Hakunila
Kaupunkiverstas / Kirjasto 10...
Kirjastot hankkivat yleensä suurimman osan aineistostaan välittäjien kautta. Niinpä paras tapa saada teoksia kirjastojen kokoelmiin on tarjota niitä välittäjille. Kirjastojen välittäjiä ovat Kirjavälitys, https://www.kirjavalitys.fi ja e-kirjojen osalta Ellibs, https://www.ellibs.com/fi/yhteystiedot
Toki myös suoraan yksittäisiin kirjastoihinkin voi ottaa yhteyttä, mutta kirjan tarjoaminen moniin kirjastoihin on varmastikin työläämpää kuin välittäjien kautta. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Kirjastohakemistosta, https://hakemisto.kirjastot.fi/.
MTV/Elisan asiakaspalvelusta kerrottiin, että MTV:n sopimus Stephen Colbert -show'hun on loppunut, eikä sarjaa tulla ainakaan toistaiseksi esittämään MTV:n kanavilla.
Asiassa kannattaa kääntyä Suomen Rautatiemuseo puoleen.
http://rautatiemuseo.fi/fi/kirjasto-ja-arkisto
http://rautatiemuseo.fi/arkistot-ja-tietopalvelu
Helmet-hausta löytyy jonkin verran rautateitä käsittelevää kirjallisuutta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2231945__Srautatiel%C3%A4i…
Koska kyseessä on useammasta sanasta koostuva sanaliitto, yhdysmerkin edelle tulee välilyönti eli Ylen Areenan käyttämä muoto on väärin kirjoitettu (ks. esimerkiksi http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/131).
Voidaan myös kysyä, onko tällainen omin päin tehty suomennos tarpeen ja asiallinen. Kuoron nimihän ei ole "Arnold Schönberg -kuoro", vaan vuodesta 1972 lähtien "Arnold Schoenberg Chor". Kirjoitusasu on siis kuoron itsensä valitsema, eikä sen "suomentamiseen" ole mitään asiallista syytä (samalla logiikalla pitäisi Johann Sebastian Bachista varmaan käyttää nimeä "Juhani Seppo Puro"). Taustalla on Yleisradiossa vuosikymmeniä vallinnut kulttuuri, jonka mukaan osa kuulijoista on niin kielitaidotonta, että myös erisnimet täytyy sille...
Jotkut sähköpostiohjelmat eivät halua ladata mitään sisältöä ulkoisilta palvelimilta ilman lupaa. Näin ne joutuvat tekemään, kun HTML-muotoisessa viestissä on kuvia. Esimerkiksi sähköpostiohjelma Outlook esittää asian näin: ”Sähköpostiviestien kuvien lataamisen estäminen saattaa auttaa yksityisyytesi suojaamisessa. HTML-muotoa käyttävien viestien sisältämien kuvien lataaminen edellyttää, että Outlook lataa kuvat ulkopuoliselta palvelimelta. Yhteyden muodostaminen ulkopuoliseen palvelimeen saattaa antaa lähettäjälle vahvistuksen siitä, että sähköpostisoitteesi on käytössä ja näin lisätä sinulle lähetettävän roskapostin määrää”.
Kielitoimiston sanakirja määrittelee e-kirjan sähkökirjaksi. "sähkökirja sähköisessä muodossa oleva kirja-aineisto, jota käytetään tarkoitukseen soveltuvan laitteen avulla"
Wikipedia on hieman vuolaampi: "Sähkökirja (myös e-kirja, elektroninen kirja, sähköinen kirja, digitaalinen kirja) on sähköisessä muodossa oleva kirjallinen teos. Sähkökirjoja julkaistaan useimmiten Internetissä (aiemmin CD-levyllä). Sähkökirjaa voi yleensä lukea tietokoneelta, älypuhelimista, taulutietokoneilta ja lukulaitteilta, joihin kirja ladataan luettavaksi laitteen näytöltä. Usein kaupallisiin sähkökirjoihin on asetettu suojauksia, jotta kirjaa ei voisi vapaasti levittää tai...
Valitettavasti kirjastosta ei löydy tietoa kysymääsi asiaan. Kansallisarkiston kautta voisi selvitä minne Viipurissa asuneiden tiedot on arkistoitu, joten kehotan kysymään asiaa suoraan heiltä. Kansallisarkiston yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä:
https://www.arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot
Kaivattu kirja on ranskalaisen Éliane Taïebin salanimellä Gilles Thomas julkaistu Merkityt miehet. Ranskankielinen alkuteos Les hommes marqués ilmestyi vuonna 1976, suomennos Finn Lecturan lyhytikäiseksi jääneessä Musta virta scifi -sarjassa 1992.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1062
"Estääkseen liikakansoituksen Viimeinen Mahdollisuus ylläpitää sisäänpääsykokeita. Se vaatii lapsiltaan, heti kun he ovat täyttäneet kaksikymmentä vuotta, kolme koetta, joiden tarkoituksena on todistaa heidän kykynsä jäädä henkiin." (s. 70)
En valitetettavasti pysty minäkään puulajia tunnistamaan, mutta kyseessä lienee ihmisen muotoilema lehtipuu. Kuvassa näkyvät "myhkyrät" eivät ole todennäköisesti luonnollisia, vaan ovat syntyneet ihmisen systemaattisen leikkaamisen tuloksena, tavoitteena oletettavasti mahdollisimman tuuhealehvistöinen puu. Kuvan perusteella puu kasvaa puistossa, mikä lisää todenäköisyyttä sille, että kyseessä on ihmisen muotoilema puu. Kun näkyvillä ei ole ollenkaan puun lehtiä, sen lajin määrittely pelkän rungon perusteella vaatisi hyvää tuntijaa. Itse en usko, että tässä on kysymys mistään harvinaisesta puulajista, vaan ulkonäkö johtaa ajatukset väärään suuntaan.
Azoreilla on kyllä laaja omaperäinen, osittain jopa ainutlaatuinen kasvillisuus....
Kariston verkkokaupan kautta voi ostaa ainakin Anni Polvan Tiina-kirjoja:
https://www.karisto.fi/sivu/kirjailijat/polva-anni
Antikvariaatti.net-portaalin kautta löytyy myös hänen kirjojaan:
https://www.antikvariaatti.net/kirjat?q.type=1&q.category=&q.seller=&q.language=&q=polva+anni&sort=newest&offset=60
Elonet-tietokannan mukaan Ahti Kuoppala on näytellyt 32:ssa kotimaisessa elokuvassa, mutta ainakaan tietokannassa mainittujen roolihahmojen joukossa ei ole yhtään, jonka voisi hyvin perustein olettaa olevan papin rooli. Jotkut roolit on kirjattu vain roolihahmon nimellä, mutta näistäkään mikään ei vaikuttaisi olevan pappi.
Heikki Poroila
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Lehtolaisen kirjoista kolme on käännetty hollanniksi:
Tappava säde (Tijd om te sterven, 2003), Luminainen (Witte onschuld, 2004) ja Henkivartija (De lijfwacht, 2013).
Suomen lääkärilehden vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan toimipisteessä. Lehteä ei voi lainata kotiin.
Suomen lääkärilehteä on julkaistu vuodesta 2018 nimellä Lääkärilehti.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Vantaan puolella Tikkurilan kirjaston Digipaja Dynamosta löytyy kuvaskanneri filmiskannausmahdollisuudella (CanoScan 9000F Mark II). Lisätietoja löytyy ja tilan voi varata: https://varaamo.vantaa.fi/resources/avpzjcsaehbq?.
Negatiivifilmin digitointiin soveltuvia laitteita löytyy myös muiden kuntien Helmet-kirjastoista. Tiloja ja niiden valikoimaa voi selata aiemmin linkitetyltä Varaamo-sivustolta. Lisätietoja kannattaa tarvittaessa tiedustella suoraan siitä kirjastosta mihin on aikeissa mennä. Kunkin kirjaston oma henkilökunta tietää parhaiten laitteidensa ajantasaisen toimivuuden ja käyttösoveltuvuuden.
Kädessäni on Helka Varhon Humiseva harju -suomennus vuodelta 1971 (WSOY). Siinä kohta kuuluu seuraavasti:
Rakkauteni Lintonia kohtaan on kuin metsän puut: aika muuttaa sitä niinkuin talvi puiden lehtiä. Rakkauteni Heathcliffiin muistuttaa ikuista kalliota: se tuottaa vähän näkyväistä iloa, mutta on välttämätön.