Guinness World Records Gamer's Edition -teoksen vuosien 2010-2015 editioita ei ole julkaistu suomeksi. Suomeksi on painettu Guinness World Records Gamer's Edition -julkaisut vuosilta 2008-2009 sekä 2016-2020.
Lähde: Finna.fi
Koronatartunta voi olla alussa jonkin aikaa oireeton. Oireiden alettua henkilö menee yleensä testiin. Saatuaan testistä tiedon, että hänellä on koronavirus, henkilö ilmoittaa tästä Koronavilkku -sovellukseen. Tällöin sovellus lähettää tiedon mahdollisesta altistumisesta niille sovelluksen käyttäjille, jotka ovat olleet oireettoman/oireisen tartunta-ajan aikana kontaktissa sairastuneen kanssa.
Joillakin koronatartunta taas ei aiheuta minkäänlaisia oireita. Jos joltain henkilöltä löytyy koronavirus, saattaa testaamalla myös hänen kontakteistaan löytyä tartuntaa oireettomana kantavia muita henkilöitä. Tällöin tämä oireeton henkilö on saattanut liiikkua ympäriinsä kantaen tartuntaa siitä itse täysin tietämättömänä ja altistanut näin...
"Mikä huuto ja hurraa kadulla kajaa?
Siellä Tyhmyys aasinvaljaissa ajaa."
Lausahdus on peräisin V. A. Koskenniemen aforismikokoelmasta Matkasauva : katkelmia ja säkeitä päiväkirjasta.
Kirjallisuudentutkimuksessa realismilla tarkoitetaan toisaalta tiettyä kirjallisuudenhistoriallista aikakautta, toisaalta käsite taas viittaa kirjallisuuden suuntaukseen, jossa pyritään kuvaamaan todellisuutta objektiivisesti ja todenmukaisesti. Kuuluisia realismin edustajia ovat esimerkiksi Juhani Aho, Minna Canth, Charles Dickens ja Gustave Flaubert. Erinomainen johdatus aiheeseen on seuraava Tieteen termipankin artikkeli:
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:realismi
Realismi-käsitteellä on myös monia muita merkityssisältöjä. Filosofiassa realismi tarkoittaa ontologista kantaa, jonka mukaan on olemassa ihmisestä riippumaton ulkoinen todellisuus.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:realismi...
Voit hakea Helmet-kirjastojen lainattavia esineitä kirjoittamalla Hae aineistoa -ruutuun esineen nimen, esim. sukset ja rajaamalla sen jälkeen haun vasemman reunan valikosta kohdasta Aineisto esineisiin. Urheiluvälineitä ja muita esineitä on vain joissakin kirjastoissa, joten tiettyä kirjastoa ei kannata valita, vaan katsoa tulos kaikkien kirjastojen osalta.
Alla hakutulos hakuihin suksista, luistimista ja lumikengistä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1928290__Ssukset__Ff%3Afa…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sluistimet__Ff%3Afacetmedia…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2458883__Slumikeng%C3%A4t…
Esineitä ei voi varata eikä niitä lähetetä kirjastosta toiseen
Saattaisi olla vesirotta eli piisami.
Piisami on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva suurikokoinen, pääosin vedessä elävä myyrälaji, jota on istutettu turkiseläimeksi myös Suomeen. Kansankielellä siitä käytetään toisinaan nimeä vesirotta. https://www.suomenoja.fi/muut-elaimet/piisami/
Piisami on painoltaan 500-1700 grammaa ja pituutta sillä on ilman häntää 20-40 senttimetriä. http://www.riistakoulu.com/lue-kuule-ja-opi/nisakkaat/jyrsijat/piisami/
Tässä hieman laajempi listaus aiheista:
Suomen itsenäistymisen ajan tarinat
Westö: Missä kuljimme kerran
Pekkola, Pasi: Huomenna kevät palaa
Saarto, Timo: Kuoleman kuukausi
Mustonen, Enni: Ruokarouva
Mustonen, Enni: Verenpisara ikkunalla
Oranen, Raija: Maan aamu
Oranen, Raija: Fanny
Mikkanen, Raili: Laulu tulipunaisesta huoneesta
Tikkanen, Märta: Emma ja Uno
Rajala, Panu: Kuningasajatus
Koivukari, Tapio: Luodetuulen maa
Vakkuri, Juha: Mannerheim ja saksalainen suudelma
Jaatinen, Pekka: Varjo : 1917 – 1918
Kaarnakari, Ville: Operaatio Kagaali
Skiftesvik, Joni: Isäni, sankari
Linna: Täällä Pohjantähden alla
Iloinen 20-luku
Eerola, Ville: Nuori Waltari
Hämeen-Anttila, Virpi: Käärmeitten kesä ja myöskin muut Karl Axel Björkin tutkimukset...
Kyseessä on Oiva Paloheimon runo Kristus ja kristitty kokoelmasta Pan kuuntelee virttä (1947).
Runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Suomen runotar 1 (1990, s. 650).
Ensimmäistä maailmansotaa edeltävissä Venäjän meripuolustussuunnitelmissa Itämeren laivaston pääsatama oli Kronstadtin tukikohta sekä Pietarin amiraliteetin telakka, mutta laivaston operatiivisina tukikohtina olivat Viapori ja Tallinna. Viaporin sotasatamaan sisältyi myös Katajanokan satama-alue. Laivaston pitäminen Kronstadtissa sodan syttyessä ei ollut mielekästä väylien vaikeakulkuisuuden ja talvisten jääolosuhteiden takia. Kronstadtin tehtäväksi jäi pääkaupunki Pietarin puolustus tykein ja miinoituksin. Viaporin sotasatamaan sijoitetun Itämeren laivaston tehtävänä oli estää Saksan tunkeutuminen meritse Pietariin.
Itämeren laivastoa komensi sodan alussa Nikolai von Essen, ja hänen alaisuudessaan oli myös Viaporin linnoituksen...
Asiasta on olemassa erilaisia teorioita, ja täysin varmaa selvyyttä ei asiaan ole saatu. Yhden varteenotettavan ja järkeenkäyvän selityksen mukaan syynä oli se, että etelätorniin osunut lentokone iskeytyi matalammalle, joten rikkoutuneen rakenteen päällä oli enemmän painoa ja sortuminen lähti liikkeelle nopeammin. Etelätorniin iskeytynyt lentokone osui rakennukseen myös suuremmalla nopeudella, millä on saattanut olla myös vaikutusta:
https://science.howstuffworks.com/engineering/structural/wtc.htm
Laulun nuotit löytyvät ainakin sävelmäkokoelmasta Eläköön leikki!: leikkikenttien vanhoja laululeikkejä / Perinneleikit 2015
Kirjassa on nuotteja, sanoituksia ja leikkien ohjeita. Kannattaa tiedustella lähikirjastosta.
Lintujen laulua tai ääniä on yritetty kuvata kirjaimin ja myös nuotein. Opettaja ja lintuharrastaja Jussi Sepän (1885-1951) ”Lintujen äänet” kuuluu luontokirjallisuuden klassikoihin. Siinä hän esittelee lintujen laulutapoja nuotein, kirjaimin ja kuvioin. Kirjan ensimmäisen painoksen ilmestyessä 1922 ei ollut vielä saatavilla lintuäänitteitä, joten eri lajien laulut oli opeteltava sanallisista kuvauksista ja nuotinnoksista.
Myös kielitieteilijä Ivar Hortling (1876-1946) oli kiinnostunut linnuista ja lintujen äänistä. Hän oli musikaalinen ja käytti lintujen äänten kuvaamiseen nuottiviivastoa ja omia merkintätapojaan.
Eläintieteilijä Olavi Sotavalta (1918-1991), jolla oli absoluuttinen sävelkorva ja joka myös sävelsi, nuotinsi satakielen...
Kyseessä on suomenruotsalainen toimittaja ja kirjailija Anna-Lena Laurén. Hän on kirjoittanut viisi teosta Venäjästä ja sen naapurikansoista sekä yhden teoksen Peter Lodeniuksen kanssa Ukrainasta.
Lisää Anna-Lena Laurénista voit lukea vaikka Teos-kustantamon sivuilta:
https://www.teos.fi/Lauren+Anna-Lena
Anna-Lena Laurénin teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://litteratur.sets.fi/forfattare/anna-lena-lauren-2/
Soitoille ei ole omaa nimitystään. Puhutaan myös sisäänsoitosta. Yleensä kuitenkin mainitaan, monesko soitto on kyseessä: ensimmäinen soitto, toinen soitto ja kolmas soitto.
Suomen Kansallisoopperan sisäänsoiton melodia on Fredrik Paciuksen oopperasta Kung Karls jakt (Kaarle-kuninkaan metsästys). Se oli ensimmäinen suomalainen ooppera, ja se kantaesitettiin vuonna 1852. Libreton oopperaan kirjoitti Zacharias Topelius.
https://www.kansallisteatteri.fi/serve/teatterisanasto-kansallisteatter…
Suomen Kansalliooppera/Arkisto
Tämän keskustelun mukaan kyse olisi Maan magneettikentän aiheuttamasta häiriöstä. Elektronitykkien lähettämät suihkut poikkeutetaan magneettikentän avulla, ja laite on kalibroitu alueen keskimääräisen magneettikentän mukaan. Äkillinen muutos asennossa magneettikenttään nähden saa aikaan häiriöitä suihkujen ohjautumisessa ja siten kuvassa. Ilmeisesti demagnetointi auttaisi palauttamaan oikeat värit kääntämisen jälkeen.
Monokromaattisen putken kohdalla mainitaan, että laitetta käännettäessä kuvan sijainti näytöllä siirtyisi, joskin kuva itse ei vääristyisi.
Trinitron-putkessa poikkeutetaan myös elektronisuihkuja magneettisesti, joten magneettikenttien häiriöiden luulisi vaikuttavan myös niiden väripuhtauteen. Saman foorumin toinen...
Seek-sovellus tunnisti lajin Korpikiitäjäiseksi. Linkki Seek esittelyyn
Salamakuviointia ei tosin kiitäjäisillä ole. Myöskään Ötökkätieto sivusto ei kuviota tunne. Linkki Ötökkätietoon
Liekö jotain tarttunut kuoriaiseen?
Kannattaa vielä ilmoittaa havainnosta Suomen lajitietokeskukseen. Linkki
Arthur Haileyn romaaniin perustuvan televisiosarjan "Hotelli" aloitusjakso esitettiin TV1-kanavalla 6.12.1984 . Pertti Avola luonnehti tuolloin Helsingin Sanomissa tätä lauantaisin esitettyä sarjaa "lemmenlaivaksi kuivalla maalla".
Helsingin Sanomat
https://en.wikipedia.org/wiki/Hotel_(American_TV_series)
Veriryhmää ei voi päätellä näillä tiedoilla. Äidiltä voi periä A-antigeenin tai ei. Isän veriryhmä ei ole tiedossa. Käytännössä lapsi voi olla mitä tahansa neljästä veriryhmästä. Samoin näistä veriryhmistä jokainen voi olla + tai -, vaikka äitikin olisi RhD-positiivinen.
Lähteet:
https://www.puhti.fi/tietopaketit/veriryhmat/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Veriryhm%C3%A4
Kirjojen takakansitekstejä on luettavissa verkkokirjastoissa vaihtelevasti. Uusista kirjoista takakansitekstit löytyvät suurimmasta osasta, mutta vanhojen kirjojen tiedot ovat paljon niukemmat myös kuvailutietojen osalta. Mikäli kirjan takakansiteksti on luettavissa verkkokirjastosta, se löytyy kirjan nimeä klikkaamalla. Takakansiteksti lukee heti kirjan nimen ja tekijätietojen alla. Laitan tästä esimerkiksi linkin OUTI-verkkokirjastoon tänä vuonna ilmestyneestä Saara Turusen teoksesta Hyeenan päivät, josta on katsottavissa sekä kansikuva että takakansiteksti. Finna.fi:n kautta tarkastelemalla ei välttämättä näe takakansitekstiä. Tästä syystä kirjaa kannattaa katsoa myös siitä verkkokirjastosta, jossa kirjaa on saatavilla.Kirjojen tietoja...
Kirja on todennäköisesti Sandra Brownin Kylmän kosketus (Tammi 2007). Täältä löytyy lisätietoa:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12526
