" -- kovalle on ottanut ennenkuin Kaisa-Reeta äitinä ja Jooseppi isänä ovat luovuttaneet luomuksensa kuoleman kuninkaalle. Voi niitäkin tulisten pihtien nipistyshetkiä!"
Vaikeissa synnytyksissä, joissa lapsi ei ottanut tullakseen maailmaan, entisaikain kätilöt käyttivät apuna synnytyspihtejä vetääkseen vauvan ulos kohdusta. "Tulisten pihtien nipistyshetket" ja niiden voivottelu voivat viitata joko yksinkertaisesti Kaisa-Reetan kokemiin kivulloisiin pihtisynnytyksiin ja lasten kuoleman ikään kuin "turhiksi" tekemiin synnytystuskiin, tai sitten kertoja on halunnut pihtiviittauksellaan rinnastaa syntymän ja kuoleman hetket sekä samalla vielä korostaa sitä, kuinka hankalaa "kuoleman kuninkaan" on ollut vetää Kaisa-Reetan ja Joosepin...
Opetusministeriö kerää laajalti tilastotietoa yleisten kirjastojen toiminnasta. Tilastot löytyvät sivulta https://tilastot.kirjastot.fi/
Niiden mukaan vuoden 2022 lopussa Suomessa oli 713 kirjaston toimipistettä, 124 kirjastoautoa ja 10 laitoskirjastoa. Näiden lisäksi muita palvelupaikkoja oli 311.
Kirjastokorttia oli vuoden 2022 aikana käyttänyt 1 724 740 henkilöä. Luvussa voi olla päällekkäisyyttä (eli sama henkilö on käyttänyt sekä koti-, mökki- tai opiskelupaikkakunnan kirjastokorttia).
Kuva on otettu Mikkelin vanhalta kasarmialueelta. Kuva löytyy kirjasta Wanhan Wäen kasarmeista jalkaväkimuseoksi. Toim. Kalevi Salovaara sivulta 6. Siinä ei ole mainittu vuosilukua, mutta ensin vuodesta 1881-1901 siinä oli Suomen 6. Mikkelin tarkk´ampujapataljoona. Ns. Vanha väki lakkautettiin 1901, minkä jälkeen venäläiset joukot asettuivat kasarmille ja poistuivat vuonna 1918.
Kuvateksti kertoo "Tarkk´ampujat valmistautuvat äksiisin Mikkelin kasarmeilla." Eli sen mukaan kyse suomalaisista joukoista.
Jalkaväkimuseo on toiminut vuodesta 1982 vanhalla kasarmialueella.
Ihan näillä sanoilla ei mene Titta Jokisen laulama "Helsingistä Amsterdamiin". Kuitenkin laulussa ollaan ensin transit-hallissa ja lennolle Amsterdamiin mitä ilmeisemmin lähdössä. Kappaleella laulaa myös Pauli Virta. Levytys on vuodelta 1986. Voisiko etsimäsi laulu olla tämä? Esityksen voi kuunnella YouTubelta.
Olisikohan kyseessä Fiona Gordonin ja Dominique Abelin elokuva Paljain jaloin Pariisissa (Paris pieds nus, 2016), joka esitettiin Yle Teemalla syksyllä 2019.Elokuvasta tehtyä tallennetta ei ole kirjastoissa lainattavana, mutta voit esittää Ylelle uusintatoiveen. https://www.imdb.com/title/tt2936884/https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Voisikohan kyseessä olla Otto Mannisen runo "Vaatimattomuutta", joka alkaa säkein: "Kukapa kokkona tohti/ kohota päivää kohti?". Runossa käytetään kotkan vanhempaa synonyymiä "kokko". Alunperin runo on julkaistu Otto Mannisen teoksessa 'Säkeitä' (1905). Sittemmin runo on ollut mukana myös uudemmissa kokoomateoksissa Otto Mannisen tuotannosta, esimerkiksi teoksessa 'Kiveen uursi. Otto Mannisen valitut runot' (WSOY, 2022).
Kirjastossa saattaa olla hetkittäin kirjoja, joita lainataan vain vähän. Jos näin käy, kirjat siirretään varastokokoelmaan ja liiat kappaleet poistetaan. Monesti hieman vanhemmat kirjat joutuvat varastoon.Jos uusi kirja uhkaa jäädä hyllyyn, yritämme vinkata sitä. Silloin se usein lähteekin lainakiertoon. Myös erilaisia kirjanäyttelyitä pidetään usein ja niistä myös harvemmin lainassa käyvät kirjat löytävät uusia lukijoita.Joskus kirjat rikkoutuvat ja nuhrautuvat. Tällaiset kirjat jäävät usein hyllyyn, kunnes ne huomataan siivota poistoon.
Itse sävellys ei liittynyt alun periin mitenkään porilaisiin, vaan sen teema on peräisin Länsi-Euroopasta. Se tuli Pohjoismaihin balettimusiikin yhteydessä 1700-luvun lopulla ja vähitellen sitä käytettiin eri nimisissä sotilasmarsseissa. Christian Fredric Kressin versio tunnettiin pelkästään juhlamarssina.Vuonna 1851 esitettiin Suomen sodasta kertova musiikkinäytelmä Ur livets strid. Marssin teemaa käytettiin taustamusiikkina Lapuan taistelua kuvaavassa kohtauksessa, jossa se säesti Porin rykmenttiä komentaneen kenraali Georg Carl van Döbelnin hahmon saapumista lavalle. Tästä eteenpäin marssi assosioitui porilaisiin. Sakari Topelius kirjoitti marssiin uudet sanat vuonna 1858 ja vuonna 1860 J. L. Runeberg kirjoitti oman versionsa, joka...
Doria-tietokannassa on useita Kekkosen uudenvuodenpuheita tekstitiedostona, mutta jostain syystä vuoden 1972 puhetta siellä ei ole. Myöskään Ylen Elävässä arkistossa ei tätä puhetta näytä olevan. Yritin etsiä puhetta verkosta missä tahansa muodossa, mutta jostain syystä en kyennyt löytämään sitä edes mainintana.
Uskoisin, että puheen teksti on virallisesti arkistoituna, mutta suoraan netin kautta se näyttää vaikealta löytää. Eli ei osannut kirjastonhoitajakaan auttaa. Jos asia on tärkeä, kannattaisi ehkä ottaa yhteyttä Urho Kekkosen arkistoon (http://www.ukk-arkisto.fi/?page_id=92). Siellä todennäköisesti ainakin tiedetään, onko tämä puhe tallessa.
Heikki Poroila
Hei!
Tuo nykyisen nettikirjastomme ohjeistus on valitettavasti aika epäselvä. Kun unohdat salasanasi, ainoa tapa selvittää se on käydä henkilökohtaisesti kirjastossa, ota myös henkilöllisyystodistus mukaan. Emme lähetä salasanoja sähköpostitse tai puhelimella tietoturvasyistä.
Tuo "Unohditko salasanasi" koskee vain ns. toisia tunnuksia, jotka voit halutessasi luoda itsellesi verkkokirjastoa varten. Niillä onnistuu esim. kirjojen arvostelu, mutta mitenkään välttämättömät nämä toiset tunnukset eivät ole.
Kirjastot hankkivat yleensä suurimman osan aineistostaan välittäjien kautta. Niinpä paras tapa saada teoksia kirjastojen kokoelmiin on tarjota niitä välittäjille. Kirjastojen välittäjiä ovat Kirjavälitys, https://www.kirjavalitys.fi ja e-kirjojen osalta Ellibs, https://www.ellibs.com/fi/yhteystiedot
Toki myös suoraan yksittäisiin kirjastoihinkin voi ottaa yhteyttä, mutta kirjan tarjoaminen moniin kirjastoihin on varmastikin työläämpää kuin välittäjien kautta. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Kirjastohakemistosta, https://hakemisto.kirjastot.fi/.
Osan sähköpostiohjelmista ja -palveluista voi säätää poistamaan tiettyjä sanoja sisältävät viestit tai siirtämään ne roskapostikansioon. Tuo kuitenkin riippuu kokonaan käytettävästä sähköpostiohjelmasta.
Viestin automaattinen poistaminen tietyn sanan perusteella voi olla kuitenkin ongelmia, sillä luettelemisia sanoja saattaa esiintyä myös aivan asiallisissa viesteissä. Siksi yksittäisiin sanoihin perustuvaa suodatusta kätevämpää on käyttää ohjelmaa, joka osaa luokitella roskapostia todennäköisyyksien perusteella. Silloin jos viestissä esiintyy vaikkapa sana laina, ohjelma ei välttämättä suoraan määritä sitä roskapostiksi, mutta jos siinä esiintyy monia potentiaalisia roskapostisanoja tai muita roskapostille tyypillisiä piirteitä, saattaa...
Helmet aihe-haulla: Vironkielinen kirjallisuus ja Neuvostoliitto sekä rajauksilla: kirja, aikuistenkokoelma, viron kieli löytyy 32 kirjaa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2250486__Svironkielinen%20kirjallisuus__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetcollections%3A9%3A9%3AAikuisten%20kokoelma%3A%3A__Ff%3Afacetcloud%3Aneuvostoliitto%3Aneuvostoliitto%3Aneuvostoliitto%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Aest%3Aest%3Aviro%3A%3A__P0%2C3__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
Niistä suurin osa näyttäisi olevan aiheeltaan lähihistorian tarkastelua.
Melko vähän löytyy kirjallisuutta suomennettuna. Samalla haulla, mutta suomen kieleen rajattuna löytyy kasitoista teosta. Uusimpana juuri tuo lukemasi Taskan Popeda 1946....
Valitettavasti näyttää siltä, ettei Savonlinnan laulua ole koskaan levytetty tai julkaistu nuottina. Ainakaan Viola-tietokanta ei tiedä laulusta tai sanoittaja Veikko Koivistosta mitään. Ikävä tosiasia on, että maailma on täynnä lauluja, joita ei ole levytetty tai julkaistu nuottina. On toki mahdollista, että laulu sisältyy johonkin vanhaan nuottikokoelmaan, joita kaikkia ei ole vielä ehditty avata Violaan, mutta tällaisia kokoelmia on paljon ja niitten selailu todella iso urakka.
Heikki Poroila
Hei,
Noiden tietojen perustella vaikuttaisi siltä, että kyseessä on ruotsalainen dekkaristi Mari Jungstedt. Viettää (tai on ainakin viettänyt) kesiä Gotlannissa, johon myös kirjat pääasiassa sijoittuvat. Linnanrouvan yhteys asiaan jäi itselleni mysteeriksi, vaikka lueskelin juonikuvauksia.
Toinen vaikuttaisi olevan Jeffrey Archerin Clifton-kronikka (suomennetut osat: Vain aika näyttää (2016), Isän synnit (2017), Vaietut salaisuudet (2017), Maksun aika (2018). Kronikan Isän synnit -kirjan juonikuvaus kuulostaa juuri tuolta.
Kirjoja voi hakea vaikkapa Kirjasammosta, joissa suuressa osassa (etenkin uudemmissa) on juonikuvaukset ja asiasanoitus. Jos tiedot ovat kovin puutteelliset, on tietysti hankala löytää oikeaa kirjaa, mutta...
Eri kirjastoilla on käytössä erilaisia luokitusjärjestelmiä.
Helsingin kaupunginkirjastolla on aivan oma järjestelmänsä, HKLJ, jota ei käytä mikään muu kirjasto. Se löytyy täältä: http://finto.fi/hklj/fi/
Suomen muut yleiset kirjastot käyttävät pääsääntöisesti Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää, YKL:ää: http://finto.fi/ykl/fi/
Tieteellisillä kirjastoilla taas on käytössä UDK-luokitus, johon voit tutustua täällä: https://www.kiwi.fi/display/Kansallisbibliografiapalvelut/Monografia-aineiston+UDK-luokituskaavio
Luokittelua ei enimmäkseen kuitenkaan tehdä villisti jokaisessa kirjastojen toimipisteessä erikseen, vaan yleensä luokittelu on sen kirjastoyksikön tehtävä, joka muutenkin hoitaa aineiston luettelointia. Esimerkiksi...
Slangikäytössä termillä "säätö" on yleensä kaksi merkitystä (muitakin voi toki olla, kukaan ei hallitse slangitermistöjä): (1) vähättelevä nimitys sähläävälle, lyhytaikaiselle tai tilapäiselle toiminnalle, myös ihmissuhteelle ja (2) huumekauppa. Uskoakseni käyttö sukupuolisen kanssakäymisen tarkoituksessa ei ole kovinkaan yleistä, mutta termillä saatetaan hyvin kuvata seurustelua, jota ei oteta kovin vakavasti. Tässä tapauksessa termi ei ole välttämättä sinänsä kielteinen, kuten sähläämisen yhteydessä, vaan kuvastaa enemmän ei-vakavaa asennetta tyyliin "Mulla oli sen gimman kanssa pientä säätöä".
Heikki Poroila
Runon Reimsin enkelistä kirjoitti itävaltalainen pappi ja runoilija Martin Gutl (1942-1984). Hänen runotuotannostaan on suomennettu kokoelma Ylistyslaulu itkumuurilla (Kirjaneliö, 1980) sekä joitain yksittäisiä runoja valikoimissa Parantava runo, Lähteenkirkas hiljaisuus ja Suurempi kuin sydämeni. Viimeksi mainittuun sisältyvä Anna-Maija Raittilan suomennos Reimsin enkelistä poikkeaa hieman kysymyksessä siteeratusta käännöksestä. Lyriikan lisäksi Gutlilta on suomeksi julkaistu kirjat Mistä saan voimaa : kristikunnan päärukoukset ja perustotuudet sekä yhdessä Josef Dimbeckin kanssa tehty Aloin rukoilla : tekstejä mietittäväksi ja kuunneltavaksi.
Fennican Suomen kansallisbibliografian hakupalvelun mukaan Häyren: Ainekirjoituskuvia on julkaistu 1912. Siihen kuuluu 2 arkkia ja 24 kuvaa https://www.finna.fi/Record/jykdok.637901 .Julkaisu on katsottavissa Jyväskylän yliopiston kirjastossa lukusalissa. Turun yliopiston ja Kansalliskirjaston tiedoissa tiedot myös näkyvät, mutta todennäköisesti niissäkin se on katsottavissa ainoastaan paikan päällä.Kansalliskirjaston digitoimassa aineitossa on maininta Ainekirjoituskuvista https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/940359?page=35&term… .
Paljonkaan ei näytä insinööri Sixtus Syrjäsestä olevan tietoa saatavissa. Joitain pikku mainintoja lukuun ottamatta tutkimassani lähdekirjallisuudessa käsitellään pääasiassa hänen perustamiaan teollisuusyrityksiä ja niiden toimintaa. Kattavimmin Syrjäsen elämänvaiheita kartoittaa Tammerkoski-lehdessä 10/1961 julkaistu Ahti Miettisen kirjoitus Epilän ensimmäinen tehtailija.
Lähteitä ja kirjallisuutta:
Ahti Miettinen, Epilän ensimmäinen tehtailija : toimitusjohtaja Sixtus Syrjänen kertoo pitkästä urastaan teollisuusmiehenä. - Tammerkoski 10/1961, s. 316-318
Veikko Viitanen, Osakeyhtiö Sahanterä - Sixtus Syrjäsen monumentti. - Tammerkoski 5/1982, s. 23
Päivikki Lawson, Satu ja todellisuus : Rauhalinna. - Tammerkoski 1/1989, s. 18-20...