Ohjeita ukulelen virittämiseen löydät esim. seuraavista kirjoista: Julkunen, Arto: Suuri ukulelekirja ja Pretor-Pinney, Gavin: The ukulele handbook. Hyviä ohjeita löytyy myös Youtubesta, esim. https://www.youtube.com/watch?v=Du7T0OZSmRA ja https://www.youtube.com/watch?v=7xKTKjwGCVg
Ehdotan Risto Rasan Kaksi seppää -kokoelmasta (Otava, 1976) säkeellä "Tämä on selkäkirjoitusta" alkavaa runoa, jossa puhutaan sekä "ihokielestä" että "unen nuolenpäistä". Kaikkia sanoja siinä tosin ei tunneta - arvataan vain.
Kun keväällä 2019 Helsingin kaupunginkirjasto siirtyi kellutusjärjestelmään, otettiin käyttöön myös aineistohotelli. Aineistohotelliin lähetetään väliaikaisesti aineistoa, jolla ei ole tietyllä hetkellä suurta kysyntää. Aineistohotellissa olevaa aineistoa voi varata normaaliin tapaan.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Four Catsin esittämään kappaleeseen Kaikki muuttuu (You can have her, suom. Kari Tuomisaari) ei näytä löytyvän painettuja sanoja. Myöskään netistä ei ole apua.
Four Catsin artikulointi on kuitenkin selvää, joten netistä voisi saada tekstit itse poimimalla lauluesityksestä.
Dioja ja negatiiveja on mahdollista skannata pääkirjasto Metsossa ja Lielahden kirjastossa sekä Hervannan ja Sampolan tietotoreilla.
https://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/asiakaskoneet-ja-laitteet.html
Tässä on aiheeseen liittyviä kirjoja, muutama verkkojulkaisu ja artikkeliviitteitä. Kirjoja ja lehtiä voit varata Eepos-verkkokirjastossa.
Kirjastot ovat suljettuna Koronatilanteen takia tällä tietoa 13.5.2020 asti.
Eepos-verkkokirjastosta löytyy seuraavia teoksia:
Kastikainen, Helena: Pikkupomosta johtajaksi
Kuistiala, Anu: Johtajanaiset
Lindroos, Pia: Naisen 9 työelämää
Sandberg, Sheryl: Lean in
Tukiainen, Maaretta: Huippunaiset
Verkkojulkaisut: Hyvärinen Sanna: Monta polkua johtajuuteen, Lämsä, A-M: Naisten johtamisuriin kohdistuvat stereotypiat (Elektran artikkeli)
Naisten osuus ylimmässä johdossa kehittyy hitaasti, s. 48- (Elektran artikkeli)
Elektran artikkeleihin pääsee tutkimaan kirjastossa.
Lehtiartikkelit (...
Koulujen, päiväkotien ja muiden laitosten Helmet-kirjastokortit eivät ole kaupunkikohtaisia, vaan niitä voi käyttää samalla tavoin missä tahansa pääkaupunkiseudun yleisessä kirjastossa kuin henkilökohtaisia Helmet-korttejakin.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Saattaisi olla vesirotta eli piisami.
Piisami on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva suurikokoinen, pääosin vedessä elävä myyrälaji, jota on istutettu turkiseläimeksi myös Suomeen. Kansankielellä siitä käytetään toisinaan nimeä vesirotta. https://www.suomenoja.fi/muut-elaimet/piisami/
Piisami on painoltaan 500-1700 grammaa ja pituutta sillä on ilman häntää 20-40 senttimetriä. http://www.riistakoulu.com/lue-kuule-ja-opi/nisakkaat/jyrsijat/piisami/
Kyseessä on Oiva Paloheimon runo Kristus ja kristitty kokoelmasta Pan kuuntelee virttä (1947).
Runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Suomen runotar 1 (1990, s. 650).
Eeva Joenpellolta on käännetty ainakin nämä teokset ruotsiksi:
Johannes vain (1952): ruots. Bara Johannes
Neito kulkee vetten päällä (1955): ruots. Jungfrun går på vattnet
Missä lintuset laulaa (1957): ruots. Där fåglarna sjunger
Ralli (1959): ruots. Ralli
Syyskesä (1960): ruots. Brittsommar
Vetää kaikista ovista (1974): ruots. Husfolk och fiender
Kuin kekäle kädessä (1976): ruots. Sådd bland törnen
Sataa suolaista vettä (1978): ruots. Som sanden i havet
Eteisiin ja kynnyksille (1980): ruots. Allt har sin tid
Elämän rouva, rouva Glad (1982): ruots. Fru Glad, gift med livet
Rikas ja kunniallinen (1984): ruots. Rik och rumsren
Hei,
kyseiset kolme levyä ovat tietokantamme mukaan sinulla lainassa edelleen. Jos sinusta näin ei ole niin otatko yhteyttä Metson musiikkiosastolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä.
http://kirjasto.tampere.fi/index.php/kirjastot-ja-aukiolot/paeaekirjast…
p. (03) 5656 4077 tietopalvelu, musiikkihuoneiden ajanvaraukset
p. (03) 5656 4076 lainaus ja palautus, varattu aineisto
Lähetimme kysymyksesi kirjastoammattilaisten valtakunnalliselle sähköpostilistalle ja sieltä ehdotettiin L.M. Montgomeryn vastaavaa ajatusta kirjasta Annan unelmavuodet:
"En usko, että paholainen voi olla kovin ruma, sanoi Jamesina-täti miettiväisenä. - Ei se silloin pystyisi tekemään niin paljon pahaa. Olen aina pitänyt sitä pikemminkin hauskannäköisenä herrasmiehenä".
Alkuperäinen teksti Anne of the island on vuodelta 1915.
Voisiko kyseessä olla tämä kirja?
Ylöjärven pääkirjastoon tulee MikroPC-lehti. Niitä on lehtilukusalissa lainattavana (laina-aika 2 viikkoa) vuosikerrat 2010-2012. Viimeisin saapunut numero on 5/2012. Osa lehdistä on lainassa. - Kysy lehtiä kirjastosta! Mikäli tarvitset ennen vuotta 2010 ilmestyneitä numeroita, niitä löytyy Tampereen pääkirjastosta.
Hei,
kaupungin kirjaston kokoelmista löytyy linkin kautta näkyvät teokset. Halssilan kirjastosta oheisia teoksia ei löydy tällä hetkellä, mutta voit tehdä varauksen teoksiin halutessasi.
http://jkl226.jkl.fi/Aalto?boo1=AND&dat1=aika&dat2=vuoroka&dat3=ki&dat4…
Kirjaa ei tosiaan löydy pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista. Jos ei kirjaa enää löydy helmet-tietokannasta, niin kyllä se on poistettu.
Pääkaupunkiseudulla kyseisen kirjan voi edelleen löytää Helsingin yliopiston kirjastosta Kaisa-talosta, joka sijaitsee Kaisaniemenkadulla. Sieltä kirjan saa lainaksikin.
Toinen paikka, josta sen saa lainaksi, on Aalto-yliopiston Arabianrannan kampuksen kirjasto.
Tarkoitat varmaankin Helsingin kaupunginkirjaston keskustakirjastoa, joka on Suomen satavuotisen itsenäisyyden juhlavuoden hanke. Keskustakirjaston sivut löytyvät täältä:
http://keskustakirjasto.fi/
Kirjastot ovat muutenkin mukana 100-vuotisjuhlavuotta juhlistamassa. Yhteiseksi teemaksi on valittu identiteetti. Aihetta käsiteltiin Yleisten kirjastojen neuvoston kokouksessa marraskuussa 2014. Neuvosto ja Suomen Kirjastoseura tekevät yhteistyötä vuoden tapahtumien ja teemojen suunnittelussa. Kokouksen pöytäkirjasta löytyy jonkin verran tietoa juhlavuoteen liittyen, mm. Turun kaupunginkirjaston suunnitelmia:
http://www.kirjastot.fi/fi/neuvosto/poytakirjat/2_2014#.VRKao_M8L5o
Tiukasti ottaen se tarkoittaa aivan samaa kuin muissakin tietokoneohjelmistoissa eli ohjelmakoodin uuden version asentamista vanhan tilalle. Päivityksen tarkoituksena voi olla ohjelmasta löytyneiden koodausvirheiden korjaaminen, tietoturvan lisääminen tai kokonaan uusien toimintojen ottaminen mukaan ohjelmistoon. Käytännössä päivityksellä tarkoitetaan aina siirtymistä uudempaan, ei vanhempaan ohjelmistoversioon.
Arkikielessä kirjastojärjestelmän päivityksellä tarkoitetaan yleensä isompia muutoksia, jotka ovat sekä henkilökunnan että asiakkaiden havaittavissa. Ääritapauksessa ilmaisua voidaan käyttää myös tilanteessa, jossa koko järjestelmä vaihdetaan toiseen. Tällöin sanaa "päivittäminen" käytetään jossain määrin ironisessa mielessä,...
