"Sinihappovaunu" oli syöpäläisten tuhoamista varten rakennettu vaunu, joka sisälsi sihihappokaasua. Ruotsalainen & Helin -toiminimi oli saanut luvan kaupungilla liikkuvan sihihappovaunun käyttöön vuonna 1933. Museoviraston sivuilta löytyy samalta vuodelta pari kuvaa sinihappovaunusta:
https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/search/field:asiasana/value:%22sy…
Lähteitä ja lisätietoa:
https://yksa3.darchive.fi/YKSA3/public/files/20150507-YAM100211-1430992…
Metabolomiikka on tutkimusväline ja analyysimenetelmä, jota on mainittu myös uudeksi tieteenalaksi. Se näyttää liittyvän moneenkin perinteiseen tieteenalaan: lääketieteeseen, elintarvike- ja ravitsemustieteisiin, farmakologiaan, kemiaan, biokemiaan, solu- ja molekyylibiologiaan, genetiikkaan ja kasvibiologiaan. Mainittavia metabolomiikkaa käyttäviä tutkimuskeskuksia Suomessa on ainakin Suomen Biokeskuksen yhteistyöyliopistoissa, Helsingin, Itä-Suomen (Kuopio), Oulun, Turun, Tampereen ja Åbo Akademian yliopistoissa.
https://www.biocenter.fi/, https://researchportal.helsinki.fi/fi/equipm…
https://www.elixir-finland.org/metabolomiikka-mittaa-ja-analysoi-sairau…
En valitettavasti löydä tuon nimistä kirjaa tai artikkelia. Kokkolan kaupunginkirjastossa on mahdollista käyttää eri viitetietokantoja, jotka auttavat tiedonhaussa, lisätietoja: http://lib.kokkola.fi/tiedonhaku/kirjallisuustietokannat.asp . Tule käymään kirjastossa, henkilökunta opastaa tietokantojen käytössä.
Kysymykseen kenen ohjauksessa Lönnrot väitöskirjansa julkasi, en onnistunut löytämään vastausta. Lönnrotin väitöskirja Om finnarnes magiska medicin on suomennettu 1985 Lapinlahti-päiväksi, suomennuttaja Helsingin yliopistollinen keskussairaala, suomentaja Ulla Holmström.Suomennoksen nimi Suomalaisten maagisesta lääketieteestä.Kirjaa ei voi saada kotilainaan.Samana vuonna ilmestyi ruotsinkielinen näköispainos, jota voisi yrittää kaukolainaksi. - Elias Lönnrotin Valitut teokset osa 3 s. 22-40 sisältää "Otteita tutkielmasta Afhandling om Finnarnes Magiska medicin", suomentajana Irma Sorvali ja Tuomas Sorvali. - Reijo Heikkisen teoksessa Korpitohtorin jäljillä s. 35 on pieni kuva väitöskirjan kannesta vuodelta 1932 sekä katkelma...
Orimattilan kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy kirja
Koulutaival Orimattilassa 1923-1993 : Orimattilan yhteislyseo 1923-1939, Orimattilan yhteiskoulu 1939-1970, Orimattilan kunnallinen keskikoulu ja lukio 1970-1973, Orimattilan peruskoulun yläaste ja lukio 1973-.
Kirjan on julkaissut Orimattilan koulumatrikkelitoimikunta vuonna 1993. Kustantaja on Gummerus ja tekijä Tuija Välimaa.
Teos on lainattavissa ja voit tehdä kaukolainpyynnön oman kotikirjastosi kautta.
Voit myös ottaa suoraan yhteyttä Orimattilan kaupunginkirjastoon http://www.orimattila.fi/kirjasto/
http://www.orimattila.fi/kirjasto/index.php?option=com_content&task=blo…
Mika Waltarin kirja "Sinuhe Egyptiläinen" ilmestyi ensimmäisen kerran 1945.
Netistä löytyy hyvin tietoa Waltarista, tässä muutama osoite:
http://www.mikawaltariseura.fi/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mika_Waltari
Katsoin molempien cd-levyjen takakansista tietoja ja molemmissa luki, että käyttöjärjestelmänä pitäisi olla Windows. Yritimme kysyä tarkentavaa tietoa vielä karttakeskuksesta mutta sieltä ei ole vastattu (ainakaan vielä) mitään. Valitettavasti näyttää siltä, että cd:t eivät toimi Ubuntu-koneissa.
Media -ja viestintätutkimuksen laitos vastasi, että tästä tahosta voisi olla hyötyä: European Audiovisual Observatory, 76 Allée de la Robertsau, 67000 STRASBOURG, FRANCE, http://www.obs.coe.int/web/obs-portal/home
Minusta näyttäisi, että satelliittivuokrausta olisi monilla ylikansallisilla firmoilla, ainakin nämä alla olevat näyttivät sellaisilta, jotka toimivat Alankomaissakin, mikäli oikein ymmärsin, mitä tarkoitat kansainvälisellä satelliittivuokrauksella:
http://www.swiss-cast.com/
http://www.media-broadcast.com/en/startpage/services/satellite/satellit…
http://www.ses.com/4232583/en
Seinäjoen Eepos-kortilla ei valitettavasti ole mahdollista lukea Helsingin sanomia. Kirjaston koneilla lehteä voi lukea viimeisen vuoden ajalta.
Helsingin kirjastojen Kysy-palvelusta oli kysytty samaa asiaa viime vuoden puolella ja siellä oli alla oleva vastaus:
"Helsingin kaupunginkirjastossa voit lukea Helsingin Sanomien digilehteä lehtitabletilla, asiakaskoneilla tai omalla laitteellasi (läppäri, tabletti, puhelin). Kirjaston lehtitabletista voi lukea päivän lehden HS-lukusovelluksella, asiakaskoneella osoitteessa hs.fi kirjautumalla kaupunginkirjaston tunnuksella. Omalla laitteella lukeminen tapahtuu myös hs.fi -sivuston kautta, kun olet kirjautunut Stadinetti-verkkoon. Helsingin Sanomien sivustolla lukiessa pääsee käsiksi myös...
Rodullistaminen tarkoittaa sitä, että ihmiseen liitetään esimerkiksi ihonvärin tai etnisen taustan takia oletuksia, stereotypioita ja ennakkoluuloja. Termin käyttäminen toisesta ihmisestä on siksi hieman kyseenlaista, sana kuvaa pikemminkin rodullistetun ihmisen omaa kokemusta.
Suomalainen toimittaja Koko Hubara käyttää termiä itsestään, joten voin suositella sinulle hänen kirjaansa Ruskeat tytöt: tunne-esseitä. En kuitenkaan halua itse listata muita "ei-valkoisia" kirjailijoita, sillä näin tehdessäni nimenomaan rodullistaisin heidät, redusoisin heidät ihonväriinsä ja etniseen taustaansa.
Goodreads-sivustolta löytyy lista nimeltä "racialized authors", josta kenties on sinulle apua. https://www.goodreads.com/genres/racialized-...
Monarkioissa perinteisesti miespuolisilla perillisillä on ollut etuoikeus valtaistuimeen. Eli niin kuin arvelit, hallitsija on ollut lähtökohtaisesti kuningas. Tilanne on kuitenkin nykyään toinen, ja kruununperijyys ei enää kaikissa valtioissa ja tapauksissa riipu sukupuolesta. Ainakaan vielä muutos ei kuitenkaan näy arvonimissä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuningatar
https://fi.wikipedia.org/wiki/Prinssipuoliso
Luetuimpien lastenkirjojen kärjessä ovat Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu -kirjat sekä Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjät. Alla on linkki pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen luetuimpiin lastenkirjoihin vuonna 2016. Lista tuskin poikkeaa kovin paljon muidenkaan kuntien kirjastojen luetuimmista:
https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/helmet-kirjastojen-lainatuimmat-lastenkirjat/resource/834fe469-4050-48fb-abcc-3db084426e69
Tuo mainitsemasi Suomen Akatemian Tietysti.fi-sivusto neuvoo valitsemaan ympäristömerkittyjä tuotteita kemikalisoitumisen torjunnassa, karsimaan hajusteita ja välttämään klooria turhan voimakkaana kemikaalina siivousaineissa. Kemikaalien annosteluun kannattaa myös kiinnittää huomiota.
Ylen sivustolla on artikkeli, jossa annetaan neuvoja siivouksen kemikaalikuorman vähentämiseen. Artikkelissa mainitaan mm. säilöntäaineet, hajusteet ja syövyttävät kemikaalit. Siinä annetaan myös seitsemän vinkkiä siivouksen kemikaalikuorman keventämiseen. Artikkeli löytyy alta:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/10/14/ala-kayta-tiskiainetta-paljain-kasin-simppelit-vinkit-joiden-avulla-kevennat
Myös kosmetiikan kemikaalikuorman keventämisestä on...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa toimii yli 70 kirjastoa, jotka järjestävät vastaamisen ja vastaajat palveluun itsenäisesti. Suuremmissa kunnissa vastaamiseen osallistuvat joko kaikki vuorollaan tai osa väestä, pienemmissä, joissa henkilökuntaa saattaa olla vain muutama, osallistuvat useimmiten kaikki.
Nyttemmin, kun kirjastot järjestävät paljon tapahtumia, tarjoavat digineuvontaa sekä monenlaista opastusta, tietopalveluun jää yhä vähemmän aikaa ja vastaajien määrä on vähentynyt. Myös aika, jota heillä on käytettävissään vastaamisen parissa, on monin paikoin hyvin rajallinen. Etenkin pääkaupungissamme tilanne on erittäin vaikea.
Vastaamme kysymyksiin perinteisen kirjaston tietopalvelun periaattein. Päätarkoitus on...
Sovitus löytyy levyltä Järvenpää Kvintetin (kamariyhtye) esittämänä, http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=gubben+noa&culture=fi&ID=021bb9ca-a05d-440f-9f35-091b40f5592a on Helmet-kirjastoissa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1325557__Sj%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4-kvintetti__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
Orkesterisovitus löytyy Yleisradion äänitteistä, http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=noa&tekija=Merikanto&rooliText=Sovittaja&tekijarooli=8964b39d-d9a8-4ce7-9a1b-d9c2cb932a67&culture=fi&ID=830b2014-623c-4bd7-a637-2232aa9074a5 mutta en löydä kirjastosta lainattavaa äänitettä enkä myöskään Youtubesta tai Spotifystä.
Pianosovitus, http://www....
Ihan ensimmäistä suomenkielistä viittausta olio-ohjelmointiin voi olla hankala jäljittää, mutta viitetietokannoista saatavissa olevien tietojen perusteella olio-ohjelmointi käsitteenä ilmaantuu suomenkieliseen tietotekniseen kirjoitteluun 1980-luvun jälkipuoliskolla; mainintoja löytyy vuodesta 1986 lähtien. Alkuun terminologiassa on pientä horjuvuutta: varhaisissa teksteissä puhutaan sekä "olioperustaisesta" että "oliosuuntautuneesta" ohjelmoinnista; vähitellen lyhyempi ja ytimekkäämpi "olio-ohjelmointi" alkaa vallata alaa ja vakiintua käytetyksi termiksi.
Olioiden "virallisen" saapumisajankohdan voisi ehkä kuitenkin asettaa vuosiin 1989-90, jolloin sekä tieteellisissä että erikoisaikakauslehdissä ilmestyi useita olio-...
Kyseessä on Pentti Saaritsan runo sikermästä Suite mignone. Runo on julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa Mitä näenkään (1979). Runon voit lukea myös teoksesta Pentti Saaritsa: Runoja 1965-1982 (Kirjasyhtymä, 1983).
