Geneanet-tietokanta osaa kertoa jotain Ruth Hannulan vanhemmista ja sisarista, joista Wikipedian lyhyt artikkeli ei mainitse mitään. Isä oli Edvard Hannula (1859-1931), Porvoon kirkkoherra, äiti Porissa syntynyt Ellen Palmgren (1861-1939), joka oli säveltäjä Selim Palmgrenin isosisko. Hannulalla oli kolme sisarta ja kaksi veljeä, Karin, Dora, Edith, Bror ja Joose.
Oskar Merikanto on tosiaan säveltänyt kaksi Hannulan runoa, Vågen, op. 96, nro 2 ja Min älskade, op. 96, nro 3. Laulut ovat syntyneet todennäköisesti kesällä 1918, sillä kustannussopimus tehtiin 25.9.1918, vaikka laulut painettiin oletettavasti levottomien aikojen takia vasta marraskuussa 1919. Merikanto sai näistä lauluista palkkiota 110 ja 120 markkaa.
Suosittelen kysyjää...
Asfaltin ympäristövaikutuksia käsittelevät ainakin seuraavat teokset:
Rantamo, Esa 2014: Puheenvuoroja asfaltista. Asfalttiala Suomessa 1990–2014. Suomen Rakennusmedia, Helsinki.
Häkkinen, Tarja & Kari Mäkelä 1996: Environmental adaption of concrete. Environmental impact of concrete and asphalt pavements. Technical Research Centre of Finland, Espoo.
Teosten tarkemmat saatavuustiedot löytyvät verkosta Melinda-tietokannasta osoitteesta: melinda.kansalliskirjasto.fi
Lisätietoa asfaltoinnista ja sen vaikutuksista saa myös Päällystealan neuvottelukunta Ry:n verkkosivuilta: www.pank.fi
Voit tietenkin vastuuhenkilönä (ja huoltajana) hakea kortin ilman alaikäist tytärtäsi.
Olisi kuitenkin kiva, jos hän pääsisi mukaan ja saisi ensimmäisen oman asiointikokemuksen kirjastossa siinä samalla.
Mukavia kirjasto-retkiä teille molemmille.
Sotkamon kirjasto ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajakirjastoihin. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Sotkamon kirjastoon. Kirjaston yhteystiedot löydät tästä linkistä.
https://www.sotkamo.fi/vapaa-aika/kirjasto/
Jotkut sähköpostiohjelmat eivät halua ladata mitään sisältöä ulkoisilta palvelimilta ilman lupaa. Näin ne joutuvat tekemään, kun HTML-muotoisessa viestissä on kuvia. Esimerkiksi sähköpostiohjelma Outlook esittää asian näin: ”Sähköpostiviestien kuvien lataamisen estäminen saattaa auttaa yksityisyytesi suojaamisessa. HTML-muotoa käyttävien viestien sisältämien kuvien lataaminen edellyttää, että Outlook lataa kuvat ulkopuoliselta palvelimelta. Yhteyden muodostaminen ulkopuoliseen palvelimeen saattaa antaa lähettäjälle vahvistuksen siitä, että sähköpostisoitteesi on käytössä ja näin lisätä sinulle lähetettävän roskapostin määrää”.
Suomenkielisen Wikipedian artikkelissa asiaa selitetään näin: "Pratītyasamutpāda (paalinkieltä, sanskr. pratitya-samutpada, ’ehdonvarainen seuraamus’) on yksi buddhalaisuuden keskeisistä opetuksista. Ehdonvarainen seuraamus tarkoittaa sitä, että kaikki olemassa olevat asiat ja ilmiöt ovat toisistaan riippuvaisia ja edellyttävät toistensa olemassaoloa. Kaikki asiat ja ilmiöt vaativat tiettyjä ilmiöitä ja olosuhteita syntyäkseen ja myös muuttuvat tai katoavat olosuhteiden muuttuessa. Esimerkiksi ihminen tarvitsee pysyäkseen hengissä tai terveenä muita ihmisiä, ruokaa, vaatteita, ilmaa hengitettäväksi, vettä juotavaksi jne."
Englannin kielessä käytetään samasta asiasta ilmaisua "dependent arising" tai "dependent origination" (katso lisää...
Uudenmaan Karjalaisseurojen Piirin kulttuuritoimikunta järjesti vuosina 1997-1999 evakkokertomusten keräyksen "Kävit sie? Näit sie? Muistat sie?", johon yli 200 kertojaa osallistui. Kerttu Meriläisen vuonna 1996 kirjoittama runo Euroopan äideistä on tämän keräyksen satoa. Noin sata keräyksessä vastaanotettua kirjoitusta - Meriläisen teksti mukaan luettuna - julkaistiin vuonna 2001 kirjassa Kävit sie? Näit sie? Muistat sie? : evakkokertomuksia. Keräyksen kaikki yli 200 kirjoitusta on sittemmin julkaistu Evakkoinstituutin verkkosivuilla.
http://evakko.net/fi/?x=evakko&y=evakkokertomus&id=254&writer=Meriläinen Kerttu
http://evakko.net/evakko.php
Etsitty katkelma on peräisin Helvi Juvosen esikoiskokoelmaan Kääpiöpuu (WSOY, 1949) sisältyvästä runosta Joku puhuu.
-- sanat korvan selvään kuulla,
joku puhuu, vaan ei suulla:
Älä epäile, epäile, etten
minä sinua kädestä vie
luo virvoittavien vetten.
On vihreille niityille tie. --
Voisikohan etsimäsi kirjailija olla Marja Kyllönen, jonka esikoisteos 'Lyijyuuma' oli kriitikkojen kiittämä ja voitti Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon vuonna 1997? Toinen romaani Kyllöseltä tosiaan ilmestyi 2001, mutta kolmatta kirjaa ei sitten enää julkaistukaan. Kyllönen kertoo kokemuksestaan Nuori Voima -lehden artikkelissa: https://nuorivoima.fi/lue/juttu/kun-kirjailija-katoaa
Kuvauksesi sopisi Hans Killianin teokseen Voittojen varjossa : kirurgina itärintamalla : 1941-1943 (WSOY, 1966, Im Schatten der Siege, suom. Markku Kahri).
Kollegat eri kirjastoissa vinkkasivat seuraavia kirjoja:
Tuula Kallioniemi: Verkot
Venla Saalo: Sateenvarjotarina
J. Pekka Mäkelä: Karsta
Wolf Kankare: Kettujumala pakenee
Gerry Birgit Ilvesheimo: Lykantropia
Vaikuttaa siltä, että kyseessä ovat saman kakun eri nimitykset. Molemmat ovat suklaakakkuja, jotka jätetään sisältä pehmeiksi ja valuviksi. Suomeksi käytetään ainakin nimityksiä laavakakku ja suklaafondant. Suomenkielisiä reseptejä esim alla olevilla sivuilla:
https://www.kinuskikissa.fi/suklainen-laavakakku-chocolate-lava-cake/
https://www.pullahiiri.com/2012/03/taas-toteutetaan-blogilukijan-toive.html
https://www.valio.fi/reseptit/suklaafondant---resepti/
https://www.arla.fi/reseptit/kardemumma-suklaafondant/
Elokuvateatterissa levitettyjä kotimaisia elokuvia on kaikkiaan 1602.
Niistä fiktioelokuvia on 1333.
Kotimaisia elokuvia, joita ei ole esitetty televisiossa on noin 240.
Syitä tähän on kolmenlaisia: Varhaiset elokuvat ovat kadonneet. Tuoreet elokuvat ovat vielä elokuvateatterilevityksessä. Joihinkin elokuviin ei ole saatu televisioesitysoikeuksia.
Lähteet: https://elonet.finna.fi/
- selaa Kansallisfilmografian elokuvia - vasemmalla lukumääriä.
Tiedonhaku KAVIn sisäisestä Tenho-tietokannasta.
Kansallisfilmografian toimittajan selvitystyö, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, 27.4.2020.
Kyseinen sitaatti ei ilmeisesti ole peräisin A. A. Milnen alkuperäisistä Nalle Puh -kirjoista, tai ainakaan en löytänyt sitä niistä. "Pooh Misquoted" -blogin mukaan sitaatti on Disney-elokuvan "Sing a Song with Pooh Bear" (1999) laulusta "The One and Only One", jossa sen esittää Nasu, ks. http://poohmisquoted.weebly.com/ . Laulu on ilmeisesti myöhemmin ilmestynyt myös DVD:llä "Sing Along Songs: Sing a Song with Pooh Bear and Piglet Too" (2003). En onnistunut löytämään tietoa, onko ko. videoita julkaistu suomeksi. Sitaatilla ei ilmeisesti ole mitään virallista käännöstä, ja sen voisi kääntää vaikka "Asiat, jotka tekevät minusta erilaisen, tekevät minusta minut".
Hei,
Hieman haasteellinen kohta tosiaan. Voisi olettaa, että viet = otat. Kun lisää sanojen alkuun p:n ja r:n ratkaisusanoiksi tulevat "potat" ja "rotat".
Valko-Venäjän nimestä on kysytty ennenkin. Nimen alkuperästä ei ole varmuutta. Yleisimmät teoriat kuitenkin keskittyvät etnisiin ja uskonnollisiin selityksiin nimelle. Valkoisella tarkoitettaisiin esimerkiksi kristinuskoon kääntyneitä slaaveja erotuksena pakanallisista balteista tai alueita, joita tataarit eivät olleet valloittaneet.
Perimätieto on kyllä ilmeisesti joskus väittänyt, että kaikki Valko-Venäjän eläimet olisivat valkoisia ja että alue olisi tavallista pidempiä aikoja lumen peitossa. Tätä teoriaa nimen alkuperästä ei kuitenkaan pidetä todennäköisenä.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tulee-valko-venajan-nimen?language_…
https://www.kirjastot.fi/kysy/valko-venaja-sanan-historia-ja?language_c…
https://en.wikipedia...
Ehdottaisin kirjaa Carin Gerhardsen: Musta jää. Kirjailija on ruotsalainen ja sen on ilmestynyt 2019. Kansikuvassa on rotko ja sinne syöksynyt auto.
Kirjaa kuvaillaan näin:
Arvaamattomien käänteiden trilleri, jossa mikään ei ole sitä miltä näyttää. Kaksi rakastavaista ajaa syrjäistä tietä etsien piilopaikkaa salaiselle lemmenhetkelleen. Nuori nainen on pulassa ja saa kyydin tuntemattomalta henkilöltä. Kiireinen mies ajaa liian lujaa lumisella tiellä. He kaikki ovat ohittaneet saman jyrkänteen. Mutta yksi heistä on syössyt jonkun toisen tieltä. Ja yksi on jättänyt tämän kuolemaan. Näin kohtalo kietoo toisistaan tietämättömien ihmisten elämän yhteen ja heittää heidät yhä kiihtyvään väkivallan kierteeseen. Mitä tuona iltapäivänä neljä...
Peppi Pitkätossu viettää joulua kirjassa "Peppi Pitkätossu Etelämerellä" kirjan viimeisessä luvussa nimeltään "Peppi Pitkätossu ei tahdo tulla isoksi".
Taati ja taatti pohjautuvat ruotsinkielisen ilmauksen föra stat (’elellä komeasti’) kautta latinan sanaan ”status” ja sillä on sellaisia merkityksiä kuin ’komeus; juhla- (esim. taativieras, taattivaatteet); muoti, tapa, arvo, kunnia’. Mennä taatia on ’hienostella, kävellä arvokkaasti’, seistä taatina on ’seistä suorana’, taatillinen, taatikas, taateva merkitsevät ’arvokkaan näköistä, varmakäytöksistä; kopeaa, komeaa, juhlallista; muodikasta, hienostelevaa, täsmällistä’. Samaa taustaa ovat myös sellaiset sanat kuin taatimies (’muonapalkalla oleva renki, muonamies’) ja taatipiika (’palvelija, joka ei ole talon ruoassa vaan saa luonnontuotteina osan palkastaan'). 'Kirkkorekeä' merkitsevä taattireki taas perustuu ruotsinkieliseen sanaan...
