Kysy kirjastonhoitajalta on valtakunnallinen palvelu, jossa toimii kirjastoja koko Suomen alueelta. Vastaajakirjasto valikoituu kotikunnan mukaan sekä siksi, että vastaaminen toimii sillä tavoin käytännöllisesti ja nopeasti, koska automaattisesti tiedetään, kuka vastaa eikä tarvita välikäsiä ohjaamaan kysymyksiä että siksi, että paikalliset palvelut tunnetaan lähikirjastossa parhaiten ja kysyjälle voidaan suositellaan erityisesti lähikirjastosta löytyvää aineistoa.
Lähes kaikissa HelMet-alueen kirjastoissa voi skannata omia dokumentteja sähköpostiin. Skannausmahdollisuuden voi tarkistaa seuraavasti: Helmet.fi -sivustolta valitaan "Kirjastot ja palvelut", jonka jälkeen klikataan kohtaa "Valitse palvelu". Tämän jälkeen avautuvasta valikosta voi valita "Skannerit". Kirjaston henkilökunta opastaa tarvittaessa.
Omid on yleinen iranilainen nimi. Se on persiaa ja tarkoittaa toivoa.
Nimi voi esiintyä translitteroituna myös muodoissa Omeed, Ohmeed, Omead, Omied tai Umeed.
https://en.wikipedia.org/wiki/Omid_(name)
Kyseessä on varmaankin Timo Kalevi Forssin teos Unohtumattomia kirjeitä Suomesta (Like, 2020), jota hän esitteli Ylen Ykkösaamussa 24.4.20.
https://finna.fi/Record/outi.2164235
https://areena.yle.fi/audio/1-50463964
"Yksikään kuolevainen ei voi tavoitella suuruutta ilman että tuho seuraa."
Käännös löytyy teoksesta Sofokles; Antigone (2011) s.46, ja sen on suomentanut Kirsti Simonsuuri.
Näistä aiheista ei oikein löydy Vaski-kirjastoista cd-äänikirjoja, mutta DVD-muodossa löytyy joitakin.
Kävelyretkellä 1930-luvun Viipurissa: Eino Partasen valokuvia. (DVD)
Lappi ja Kainuu: maa ponteva Pohjolan äärillä on. (DVD)
Lappia koskeva luonto- ja retkeilyelokuva: The Finnish Arctic Lappi (DVD):
Luontoaiheisia elokuvia: Järven tarina, Metsän tarina, Mystinen metsä, Metsän lumo, Luontosinfonia (DVD):
Nämä löytyvät Vaskista hakemalla teoksen nimellä https://vaski.finna.fi/ Voit varata niistä kiinnostavimmat omaan kirjastoosi.
Google-hakujen lisäksi Finna-palvelusta löytyy haulla "omena maalaukset" muun muassa suomalaiset taiteilijat Maila Järvinen, Lauri Rissanen, Eija-Liisa Löyttyniemi, Gunvor Ekroos, Tapani Raittila, Toini Markkanen, Ritva-Päivi Rantanen, Aimo Kanerva ja Pirkko Valo
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=omena*+maalaukset&type=AllF…
Tällainen "ristiin luvittaminen" ei ole mahdollista. Kirjastokortti on aina henkilökohtainen. Halutessanne voitte noutaa puolisonne varaukset ja lainata ne omalle kortillenne, mutta tällöin lainaaminen tapahtuu kirjaston palvelutiskillä. Teidän pitään tällöin tietää myös, mistä varaushyllystä varattu aineisto löytyy ja mistä aineistosta on kyse.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Helsingin Sanomien arkistojen mukaan Suomen televisiossa on 2000-luvun alussa esitetty ainakin kaksi televisiosarjaa, joissa näyttelijä Helen McCrory oli mukana. 23.9.2001 alkoi TV1-kanavalla kymmenosainen englantilaissarja Yltäkylläisyyden maa (In a Land of Plenty). Sen keskiössä oli Freemanien perhe 1900-luvun jälkipuoliskolla. "Pikkukaupungin tehtaan omistaja Charles kohtelee Mary-vaimoaan (Helen McCrory) kuin tehtaansa koneita: käyttää ja huoltaa. Lapsia tuotetaan tehokkaasti."
Toinen brittisarja, North Square tapahtui Leedsissä. Tässä sarjassa liikuttiin juristien maailmassa, päänäyttämönä North Square Chambers -lakifirma. Helen McCrory esitti lakimies Billy Guthrien raskaana olevaa vaimoa...
Näyttää olevan minkki, joka on jo vaihtanut talvikarvaan. Perhosen kotelo on haastavampi tunnistaa. Kannattaa tutustua kirjaston perhoskirjoihin tai verkossa oleviin sivustoihin. Suomen Lajitietokeskus ylläpitää sivustoa Laji.fi, jonka foorumille voi lähettää kysymyksiä. Kysyminen vaatii rekisteröitymisen. Ötökkätieto-sivustolle on koottu tiedot yli 1000 lajista.
Minkistä lisää teoksessa Lahtinen, Jukka: Turkisriista ja sen metsästys
Suomen Lajitietokeskus https://laji.fi/
Ötökkätieto https://www.otokkatieto.fi/about
En onnistunut löytämään etsimäänne laulua. Lauluja on mahdollista etsiä laulun nimellä, mutta toisinaan myös alkusanoilla. Näillä sanoilla en kuitenkaan löytänyt mitään.
Musiikkiarkiston ja Suomen Äänitearkisto ry:n ylläpitämästä Fenno-levytietokannasta (https://fenno.musiikkiarkisto.fi/) on mahdollista etsiä suomalaisia äänitteitä vuosilta 1901-1999 myös äänitysvuoden mukaan (vuosihaku äänitysvuoden mukaan). Ehkä siitä voisi olla apua laulun nimen selvittämisessä.
Toivottavasti joku lukija tunnistaa laulun!
Sukunimi Fogel on Suomessa melko harvinainen. Digi- ja väestötietoviraston tilaston mukaan se on tai on ollut käytössä 52 suomalaisella. Vähän tietoa nimestä löytyy ainakin Sukunimi-infon sivulta.
Konnansuota puolestaan ei puolestaan ole tilaston mukaan ollut käytössä kenelläkään suomalaisella. Siten siitä ei myöskään ole lisätietoja.
Digi- ja väestotietoviraston sukunimihaku: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Fogel Sukunimi.infon-sivulla: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/index-lista.html
Ilmatieteenlaitoksen säähavaintohistorian mukaan vuoden 1992 helmikuun loppupuolella Espoon Kauklahdessa oli lunta 8 - 15 senttimetriä.
https://cdn.fmi.fi/fmiodata-convert-api/preview/ab542045-044c-4a74-8f34…
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/mennyt-saa-ja-ilmastotilastot
Kyse on ilmeisesti Vierumäen marssista. Se on säveltänyt ja sanoittanut U. Puurtinen. Marssini nuotti on julkaistu vuonna 1939.
Urho Puurtinen oli Vierumäen opiston tuolloinen taloudenhoitaja.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5018682
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1060623?term=opis…
Ikävä kuulla, että lukeminen menee pakkosuorittamiseksi.
Ääni- ja e-kirjojen laina-aika kompromissi. Kirjoja on melko vähän ja suosituimpia kirjoja jouruisi jonottamaan pidemmällä laina-ajalla vielä kauemmin.
CD-äänikirjoilla on neljän viikon laina-aika.
Jos e-kirjojen kuunteluun on jokin terveydellinen syy, voisi kokeilla Celia-kirjastoa. Helmet kirjastoissa voidaan rekisteröidä Celian asiakkaaksi. https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Aanikirjoja_lukemisesteisille
Hei!
Eri valmistajat myyvät ns. Wokkiöljyä (Wok oil). Kyse on yleensä aasialaisittain maustetusta öljystä, mausteena on voitu käyttää esim. seesaminsiemeniä. Mausteet ja aineisosat kuitenkin vaihtelevat tuotteittain, joten on mahdoton sanoa yhtä ainutta ainesosaa, joka tekisi öljystä juuri "wok-öljyn".
Mausteöljyjen tarkoitus on nimensä mukaan maustaa ruokaa.
Kannattaa käydä kaupan öljy- ja kastikeosastolla tutkailemassa eri tuotteita ja valita niistä omaan makumaailmaan sopiva aasialaisittain maustettu öljy. Öljyn voi toki myös maustaa itse, jolloin sillä voi korvata valmiiksi maustetut öljyt.
Lisäksi kannattaa kysyä reseptin laatijalta suosituksia kyseiseen reseptiin sopivasta öljystä.
Valkeatlaivat-blogista löytyy tietoa ajankohdan Silja Linen Turun laivaliikenteestä runsaan kuvituksen ja aikataulutietojen kera. Lainaus tekstisisällöstä:
Alkutalvesta 1992 Silja uudisti täydellisesti Turun linjalla liikennöivät m/s Svean ja m/s Wellamon, aina nimiä myöten. Alukset olivat matkaveron hiljentämän talven aikana vuorotellen telakalla, jossa niiden kaikki tilat uusittiin. Uusilla värityksillä ja nimillä Silja halusi kertoa uudesta ajasta. Ensimmäisenä telakalla käynyt m/s Wellamo palasi liikenteeseen maaliskuun alussa ja sai nimekseen m/s Silja Festival ja pääsiäisliikenteeseen m/s Svea palasi m/s Silja Karnevalina.
https://valkeatlaivat.blogspot.com/2020/05/siljan-turun-laivat-ms-svea…
Turkin kieli ja turkmeenin kieli kuuluvat samaan kieliryhmään ja kirjoitetaan molemmat periaatteessa latinalaisin aakkosin.
Turkmeenin kieltä puhutaan useilla eri alueilla, mikä on vaikuttanut sen kirjoitusasuun.
Turkmeeni on virallinen kieli Turkmenistanissa, joka ennen itsenäistymistään lokakuussa 1991 oli neuvostotasavalta, joten turkmeenin kieltä näkee kirjoitetun myös kyrillisin aakkosin. Itsenäistymisen jälkeen siirryttiin takaisin latinalaisiin kirjaimiin.
Afganistanin niissä osissa, joissa turkmeeni on enemmistön kieli, se on myös virallinen kieli. Tämä selittää myös arabialaisen aakkoston käytön maan valtakielen darin mukaan.
https://www.britannica.com/topic/Turkmen-language
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/...
Pietarin laulu toivosta sisältyy kirjaan Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1968–88. Valikoiman esipuheessa Helakisa kirjoittaa: "Tämän kokoelman olen sommitellut runo- ja lauluteksteistä, joita olen sepittänyt eri yhteyksiin: kirjoihini, näytelmiini, kuunnelmiin ja opetusohjelmiin, pöytälaatikoiden uumeniin. Vain osa teksteistä on lastenrunokokoelmissani ennen julkaistuja. Useat säkeet eivät tätä ennen ole päivänvaloa nähneet."
Praha-nimen historiasta on parikin eri teoriaa, ja molemmat liittyvät luontoon ja kaupungin maantieteelliseen sijaintiin. Pragan etymologia on hieman toinen, vaikka paikannimien kirjoitusasut ovatkin hyvin lähellä toisiaan useilla eri kielillä.
Yleisin käsitys lienee, että Praha juontuu vanhasta slaavilaisesta sanasta práh (porgъ), joka tarkoittaa matalaa kohtaa, kahluupaikkaa, kynnystä tai askelmaa, mutta myös koskea. Tällä oletettavasti viitataan sihen Vltava-joen kohtaan, johon Praha on perustettu. Sama varhaisslaavilainen sana (práh) on periytynyt myös vanhaan tšekin kieleen, jossa sen merkitys on verkkosanakirjojen mukaan jotakuinkin sama kuin alkuperäinen.
Toisen teorian mukaan Praha-nimi tulee ...
