Alla muutama sirkusaiheinen kuvakirja, joissa esiintyy myös pelle:
- Klovnit Pulla ja Pitko / kirjoittanut Penny Dolan ; kuvittanut Bruno Robert
- Sirkus saapuu kirjastoon / Markus Majaluoma
- Miina ja Manu sirkuksessa / Jari Koivisto
Myös nämä ovat kuvakirjoja sirkuksesta:
- Pikku Papun värikäs sirkus / Liisa Kallio
- Sirkuskoira Roope ja Rops / Tuula Pere, taiteilija Francesco Orazzini
- Sirkuspoika Oliver -kirjat / Marjut Luukkonen, Veera Miettinen, taiteilija
Kirjat saa lainaan Lumme-kirjastoista:
https://lumme.finna.fi/
Kyselykierros kollegoiden keskuudessa tuotti seuraavanlaisen listan. Monissa teoksissa käsitellään nimenomaan muotokuvamaalausta, mutta on joukossa joku maisemamaalaustakin käsittelevä:
Kauko Aalto: Mies ja myllynkivi
Francois-Regis Bastide: Valo ja ruoska
Albert Camus: Jonas eli taiteilija työssä (novelli kokoelmassa Maanpako ja valtakunta)
Tracy Chevalier: Tyttö ja helmikorvakoru
Tracy Chevalier: Neito ja yksisarvinen
Sarah Dunant: Venuksen syntymä
Torgny Lindgren: Oikea maisema (novellikokoelma, niminovellissa Ruotsin prinssi Eugen maalaa maisemataulua)
W. Somerset Maugham: Kuu ja kupariraha (Paul Gauguinista kertova elämäkertaromaani)
Haruki Murakami: Komtuurin surma
Sirpa Mäkelä: Henriette ja vallan varjot
Arturo Perez-Reverte :...
Aalto-oppimiskeskus vinkkasi tällaisen sanakirjan työkalujen ja rakennustarvikkeiden nimityksistä:
Jokiniemi, Erkki, ja Nikolas Davies. Kuvitettu Rakennussanakirja Suomi-englanti-suomi: Illustrated Building Dictionary Finnish-English-Finnish, 2012
- s. 434-439: Naulat, ruuvit, kiinnikkeet yms.
- s. 444-451: Työkalut, esim. vasarat, taltat, porat, maalausvälineet.
Rakennustieto kustantaa mm. rakennusalaan liittyvia sanastoja, joita on varsin runsaasti, Rakennustietokaupan sivuilla tietoa:
https://www.rakennustietokauppa.fi/sanastot-sanakirjat-/2189/dg
https://www.rakennustietokauppa.fi/nimikkeistot/2191/dg
Tämän enempää tietoa nimitysten perusteista emme löytäneet. Työkaluihin liittyviä standardeja kyllä on, mutta ne...
Kanteletar on Elias Lönnrotin kokoama kansanrunokokoelma. Se koostuu kolmesta kirjasta, jotka on jaettu eriaiheisiksi runoiksi, esim hääkansan tai paimenten runoiksi. Samasta aiheesta on useita runoja, mutta ei etenevää juonta. Lisää tietoa Kantelettaresta vaikka Kirjasammon sivuilta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_28846
Tässä on aiheeseen liittyviä kirjoja, muutama verkkojulkaisu ja artikkeliviitteitä. Kirjoja ja lehtiä voit varata Eepos-verkkokirjastossa.
Kirjastot ovat suljettuna Koronatilanteen takia tällä tietoa 13.5.2020 asti.
Eepos-verkkokirjastosta löytyy seuraavia teoksia:
Kastikainen, Helena: Pikkupomosta johtajaksi
Kuistiala, Anu: Johtajanaiset
Lindroos, Pia: Naisen 9 työelämää
Sandberg, Sheryl: Lean in
Tukiainen, Maaretta: Huippunaiset
Verkkojulkaisut: Hyvärinen Sanna: Monta polkua johtajuuteen, Lämsä, A-M: Naisten johtamisuriin kohdistuvat stereotypiat (Elektran artikkeli)
Naisten osuus ylimmässä johdossa kehittyy hitaasti, s. 48- (Elektran artikkeli)
Elektran artikkeleihin pääsee tutkimaan kirjastossa.
Lehtiartikkelit (...
Markku Envallin aforismikokoelma "Rakeita" on ilmestynyt 1983, kustantaja on WSOY. Sivulla 47 on kysymäsi aforismi
"Ihminen on toisista ihmisistä tehty".
Kotiliesi Käsityö -lehden syksyn 2017 numeroita on lainattavissa useissa Helmet-kirjastoissa. E-lehtenä näin vanhoja numeroita ei ole luettavissa. eMagz-palvelun arkistossa on luettavissa.
Voit varata itse vain yhden kunkin lehden numeron. Jos haluat varata useamman numeron, ota yhteyttä kirjastoon, niin virkailija tekee varaukset puolestasi.
Lehtien varaaminen tapahtuu näin. Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta Varaa tai painiketta Lisää koriin. Syötä omat tietosi, valitse noutokirjasto ja napsauta painiketta Jatka. Nyt näytölle ilmestyy luettelo valitsemasi lehden numeroista. Valitse haluamasi numero ja napsauta painiketta Varaa valittu lehden numero.
https://kirjtuo1.helmet.fi/...
Kyllä, myöhästymismaksut alkavat kertyä heti eräpäivän jälkeisenä päivänä. Ja lainat rekisteröityvät palautuneiksi saman tien, kun ne on palauttanut. Lisää tietoa maksuista Keravan kirjaston sivuilta:
https://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto/lainaaminen-ja-maksut/maksut
Jos asiasta on epäselvyyttä, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Keravan kirjastoon:
https://www.kerava.fi/yhteystiedot/palveluiden-j%C3%A4rjest%C3%A4j%C3%A4t-ja-tuottajat/kirjasto
Peppi Pitkätossu viettää joulua kirjassa "Peppi Pitkätossu Etelämerellä" kirjan viimeisessä luvussa nimeltään "Peppi Pitkätossu ei tahdo tulla isoksi".
"Mikä huuto ja hurraa kadulla kajaa?
Siellä Tyhmyys aasinvaljaissa ajaa."
Lausahdus on peräisin V. A. Koskenniemen aforismikokoelmasta Matkasauva : katkelmia ja säkeitä päiväkirjasta.
Tarkoittanet laulua "Kauas pois kuljin" tai joskus lyhyemmin "Kauas pois", jonka kertosäkeessä lauletaan: "Golgatan työ on täydellinen"? Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Eila Sillanpää (entiseltä nimeltään Eila Tynjälä). Laulu alkaa: "Kauas pois kuljin luotasi, Jeesus". Tämä laulu sisältyy Aimo Huttusen toimittamaan nuottiin "Aktiolauluja : herätyskokouksiin, nuorisokokouksiin, leireille" (ISBN 951-622-266-8, Päivä, 1976). Nuotissa on laulun melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat. "Aktiolauluja" on ilmestynyt myös osina. "Kauas pois kuljin" sisältyy osaan 3.
Etsimäsi kirjat ovat ilmeisesti Lapintikkuja (omakustanne 1989), Jälkijättöjä (omakustanne 1990), Pohjastunturi (omakustanne 1995) sekä Etelän akka tunturissa 1998 (postuumi pienpainate 2004).
Sinun kannattaa kokeilla jättää kirjoista ilmoitus antikvaaristen kirjakauppiaiden yhteisessä verkkoantikvariaatissa eli Antikka.net-palvelussa niin sanotulle puutelistalle. Kun kirjaa ei näytä olevan saatavissa tuossa palvelussa juuri nyt, kirjakauppiaat tutkivat valikoimaansa tarkemmin. Antikka.net
Internetistä käy ilmi, että kirjailija oli Mikkelin Kirjoittajat ry:n jäsen. Mahdollisesti yhdistyksen jäsenillä sattaa olla enemmän tietoa kirjojen ostettavuudesta kuin netistä löytyy. Voit kysyä tästä yhdistykseltä vaikka laittamalla sähköpostia...
Kyseessä lienee Sally Salmisen Katrina, joka ilmestyi Juha Hurmeen uutena suomennoksena pari vuotta sitten. Aikaisempi Katriina-niminen Aukusti Simojoen käännös on samalta vuodelta kuin ruotsinkielinen alkuperäisteos, 1936.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_2247
Voit kysyä kirjoja Rajakylän kirjastosta (auki perjantaina klo 10-17).
Aineistopyynnöt kannattaa laittaa suoraan siihen kirjastoon, mistä kirjat haluaa noutaa. Oulun kaupunginkirjaston kaikkien toimipisteiden
yhteystiedot löytyvät kotisivuilta.
Ikävä kyllä kysymykseesi ei oikein löytynyt tietoa. Parnass-lehdessä nro 2:2009 on artikkeli Författarmuseer i samhället: Ibsenmuseet och Strindbergsmuseet inför vägväl. Ibsenmuseon nettiosoite on ibsen(at)norskfolkemuseum.no, ehkä siellä osataan neuvoa sinua kysymyksessäsi. Heillä on myös englanninkielinen sivusto. Mikäli haluat lukea lehtiartikkelin, lehti on lainattavissa Vaasan kaupunginkirjastosta.
Ruotsin kansalliskirjaston sivuilta (http://libris.kb.se/hitlist?f=ext&q=tit%3a(ett+dockhem)+f%C3%B6rf%3aibs…) löytyy ruotsinkielisiä käännöksiä 7 varmaa ja 3 sellaista, joista ei saanut selvää, ovatko eri käännöksiä vai eri laitoksia vanhemmista käännöksistä, ja yksi radioversio, joka voitaneen laskea omaksi käännökseksi. Yksi näistä...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta on ennenkin kysytty Kaija Väreestä. Tässä linkki silloiseen vastaukseen: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=695cfed0-b5b3-4b4…
Myös Kysy museolta -palvelussa on etsitty tietoa Kaija Väreestä:
http://www.kysymuseolta.fi/teatterimuseo/#!id=52
Lapuan historiallisesta tietokannasta Helemistä löytyy kuva Väreen maalaamasta teoksesta Anna Sjöstedtin muotokuva (1949):
http://helemi.lapua.fi/index.php?iContentID=1064
Valitettavan vähäisiksi siis jäävät tästä taiteilijasta löytyvät tiedot.
Aiheesta löytyy ainakin elämäkertoja ja omaelämäkertoja.
Tässä joitakin mahdollisia ehdotuksia:
Storgård, Päivi : Keinulaudalla - romaani. 2013
Kirja kertoo kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan menestyksestä, mutta myös romahduksesta.
Omaelämäkerrallista teoksia, jotka kertovat kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa elämisestä:
Jamison, Kay Redfield
Levoton mieli : maanis-depressiivisen psykologin muistelmat. - Helsinki : Memfis Books, 2002.
Amerikkalainen Kay Redfield Jamison on koulutukseltaan kliinisen psykologian tohtori, hän toimii psykiatrian professorina Johns Hopkins-yliopistossa Yhdysvalloissa.
Heberlein, Ann
En tahdo kuolla, en vain jaksa elää. - Jyväskylä : Atena, 2010.
Ruotsalainen etiikan tohtori, kirjailija ja...
Sitaatti on Sir Thomas Brownen teoksesta Religio Medici, joka on suomennettu nimellä Lääkärin uskonto (1921, Karisto). Virke, josta sitaatti on irrotettu, kuuluu alkuteoksessa näin:
The severe Schooles shall never laugh mee out of the Philosophy of Hermes, that this visible world is but a picture of the invisible, wherein, as in a pourtract, things are not truely, but in equivocall shapes; and as they counterfeit some more reall substance
in that invisible Fabrick.
Tuntematon kääntäjä on suomentanut kohdan näin:
Ankarammat filosofi-koulukunnat eivät milloinkaan saata minua pilateollansa hylkäämään sitä Hermeen filosofista käsitystä, että tämä näkyväinen maailma on vain näkymättömän kuva, jossa, niin kuin konsanaan muotokuvassa, asiat eivät...
Bent Rasmussen tuntuu todella olevan yleinen nimi nettihaun mukaan!
Varsin vähän tietoa kirjailija Bent Rasmussenista löytyy. Hän on syntynyt 21.9.1934 Silkeborgissa Tanskassa ja kirjoittanut varsin mittavan tuotannon lastenkirjoja, aikuisten romaaneja, teatteri-, elokuva- ja kuunnelmakäsikirjoituksia. Kirjoja on yhteensä n. 50 ja palkintojakin lukuisasti. Jonkin verran tietoa hänestä löytyy http://www.forfatterweb.dk/oversigt/rasmussen/print_rasmussen. (Otsikolla Hele portrættet om Bent Rasmussen)
Elokuvaksikin tehty Det skaldede spogelse on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1984 nimellä Jasper, Hankatten og det skaldede genfaerd. Etsiskelin kumpaakin kirjaa, mutta Suomen kirjastoissa teosta ei näytä olevan saatavissa, lähin...
Kaupallisten kustantajien julkaisuiden painosmäärät ovat yleensä ns. "liikesalaisuuksia" eli ne ovat normaalisti vain kustantamon ja tekijän tiedossa. Kustantajat avaavat tätä tietoa yleensä vain niissä tapauksissa, joissa julkaisu on myynyt poikkeuksellisen hyvin, jolloin painoslukuja voidaan käyttää mainonnan tukena.
Syy painosmäärien ei-julkisuuteen on kaupallinen. Kustantajat kilpailevat keskenään, eivätkä halua antaa julkisuuteen tietoa, jota muut ehkä voisivat käyttää hyväkseen. Erityisesti tapauksissa, joissa myynti on ollut selvästi odotuksia vähäisempää, kustantaja ei ymmmärrettävästi halua korostaa, että "otettiin 1000 kappaleen painos ja siitä on myyty 150 kappaletta. Kustantajalla ei myöskään ole mitään yleistä velvollisuutta...