Lorenzo Runebergin 90-vuotispäivän kunniaksi julkaistuun runokokoelmaan Rappusilla (Artipictura, 2005) sisältyy sikermä runoja otsikolla "Miltä tuntuu tulla vanhaksi" (s. 47-65). Kaivattu runo on todennäköisesti jokin näistä.
Jo saapunutta varausta ei voi valitettavasti enää lukita. Yksi mahdollisuus on perua varaus, tehdä se uudestaan ja lukita uusi varaus. Se toimii, mikäli teoksessa ei ole paljon varauksia, mutta jos varauksia on runsaasti, teosta joutuu taas odottamaan pitkään.
Jos et ehdi hakea varausta ennen lähtöäsi matkalle, on mahdollista pyytää jotakuta perheenjäsentä tai tuttua hakemaan varaus kirjastosta. Hakija tarvitsee tiedot kirjasta eli kirjan nimen, tekijän ja viimeisen noutopäivän, jonka mukaan varaukset on järjestetty Helsingin kaupunginkirjastossa. Hakija voi lainata varauksen vain omalle kortilleen, jollet pysty toimittamaan hänelle allekirjoitettua valtakirjaa, jossa valtuutat henkilön lainaamaan kirjan sinun kortillesi.
Runon Reimsin enkelistä kirjoitti itävaltalainen pappi ja runoilija Martin Gutl (1942-1984). Hänen runotuotannostaan on suomennettu kokoelma Ylistyslaulu itkumuurilla (Kirjaneliö, 1980) sekä joitain yksittäisiä runoja valikoimissa Parantava runo, Lähteenkirkas hiljaisuus ja Suurempi kuin sydämeni. Viimeksi mainittuun sisältyvä Anna-Maija Raittilan suomennos Reimsin enkelistä poikkeaa hieman kysymyksessä siteeratusta käännöksestä. Lyriikan lisäksi Gutlilta on suomeksi julkaistu kirjat Mistä saan voimaa : kristikunnan päärukoukset ja perustotuudet sekä yhdessä Josef Dimbeckin kanssa tehty Aloin rukoilla : tekstejä mietittäväksi ja kuunneltavaksi.
Kirjasampo esittelee Venla Ilon Ihmisten saari -romaanin rakkaustarinana, joka myös haastaa "lukijansa elämän vaikeiden asioiden äärelle: kohtaamaan petos, väkivalta, sairaus ja kuolema.":
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1703625
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Factor_Ilo%25252C%252BVenla
Sukunimi vaikuttaisi olevan hänen omansa, ei peite- tai taiteilijanimi.
Fennican Suomen kansallisbibliografian hakupalvelun mukaan Häyren: Ainekirjoituskuvia on julkaistu 1912. Siihen kuuluu 2 arkkia ja 24 kuvaa https://www.finna.fi/Record/jykdok.637901 .Julkaisu on katsottavissa Jyväskylän yliopiston kirjastossa lukusalissa. Turun yliopiston ja Kansalliskirjaston tiedoissa tiedot myös näkyvät, mutta todennäköisesti niissäkin se on katsottavissa ainoastaan paikan päällä.Kansalliskirjaston digitoimassa aineitossa on maininta Ainekirjoituskuvista https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/940359?page=35&term… .
Paljonkaan ei näytä insinööri Sixtus Syrjäsestä olevan tietoa saatavissa. Joitain pikku mainintoja lukuun ottamatta tutkimassani lähdekirjallisuudessa käsitellään pääasiassa hänen perustamiaan teollisuusyrityksiä ja niiden toimintaa. Kattavimmin Syrjäsen elämänvaiheita kartoittaa Tammerkoski-lehdessä 10/1961 julkaistu Ahti Miettisen kirjoitus Epilän ensimmäinen tehtailija.
Lähteitä ja kirjallisuutta:
Ahti Miettinen, Epilän ensimmäinen tehtailija : toimitusjohtaja Sixtus Syrjänen kertoo pitkästä urastaan teollisuusmiehenä. - Tammerkoski 10/1961, s. 316-318
Veikko Viitanen, Osakeyhtiö Sahanterä - Sixtus Syrjäsen monumentti. - Tammerkoski 5/1982, s. 23
Päivikki Lawson, Satu ja todellisuus : Rauhalinna. - Tammerkoski 1/1989, s. 18-20...
Pääkaupunkiseudulla 24 Helmet-kirjastoa tarjoaa mahdollisuuden Celia-verkkoasiakkaaksi rekisteröitymiseen. Vantaalla näitä kirjastoja on kolme, Tikkurilan kirjasto, Hakunilan kirjasto ja Pointin kirjasto. Mikään edellä mainituista kirjastoista ei edellytä ajanvarausta rekisteröitymiseen.
Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot ja palvelut voi pudotusvalikosta etsiä luettelon kirjastoista, joissa pääkaupunkiseudulla voi rekisteröityä Celia-verkkoasiakkaaksi. Muutamassa kirjastossa pitää rekisteröintiin varata aika. Voit tarkistaa asian helposti sen kirjaston sivuilta, jossa haluat käydä rekisteröitymässä.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut...
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa on kirjoja vain pinaatin puutarha- ja kotiviljelystä.
Paras löytämäni tieto pinaattisadon korjuusta on Satakunnan kansan digilehdessä 2.9.2018
https://www.satakunnankansa.fi/a/201171551
Pienen videonpätkän pinaatin korjuusta löysin myös: https://www.youtube.com/watch?v=9mH-9_45O4o
Ruokatiedon sivuilla on hieman perustietoa pinaatin viljelystä
https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/maatilalla-kasvatetaan-ruokaa/puutarhakasvit/pinaatit-ja-mangoldi
Maaseudun tulevaisuuden digilehdessä 13.4.2018 on juttu babypinaatin ammattimaisesta kasvihuoneviljelystä
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kantri/artikkeli-1.231457
Lisätietoa voi kysyä esim:...
Merja Jalosta löytyy tietoa esim. Kirjasammon ja Kustantajan (WSOY) sivuilta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8d1171e001ff
https://www.wsoy.fi/kirjailija/merja-jalo
Hänen lapsuudestaan näissä eikä myöskään kirjoissa juuri ole tietoa. Kirjasammon sivuilla hän kertoo, että hänelle voi kirjoittaa kustantajan kautta.
Ilmoitan eteenpäin linkkien toimimattomuuden, kiitos tiedosta.
Helmet-kirjastoista nuotit tähän kappaleeseen löytyvät näistä nuottijulkaisuista (oheisessa linkissä):
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spieni%20ja%20hento%20ote__Ff%3Afacetmediatype%3A7%3A7%3ANuotti%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Alkuperäinen Helsinki näyttäisi olevan suunnilleen nykyisen Eteläisen suurpiirin alueella. https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_suuri_alueliitos
"Helsingin eteläisessä suurpiirissä oli vuoden 2014 alussa asukkaita 106 201" https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_kantakaupunki#cite_note-hki2014-1
Viimeisimmät netissä julkaistut tiedot Helsingin asukasluvusta ovat vuosien 2018-2019 vaihteesta. https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/19_09_23_Tilastoja_9_Maki_Vuori.pdf
Olisiko kyseessä ollut grafiittipuikko eli kynä, joka on kokonaan lyijykynän sisuksen grafiitista tehty?
Muutkin lyijykynät katkovat helposti lyijynsä kolautuksesta tai lattialle pudotessaan. Mitä pehmeämpi kynä, sitä helpommin sisus katkeaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lyijykyn%C3%A4
Tarkoittanet Kallion kirjaston Satukallio-tietokantaa, jota ei valitettavasti enää netistä löydy.
Satuja voit etsiä esimerkiksi Lastenkirjallisuusinstituutin Onnet-tietokannasta, jonka linkki on osoitteessa https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta.
Hakukenttään voit kirjoittaa haluamasi hakusanat, esim. kissa-aiheisia satuja löysin yksinkertaisesti hakusanoilla sadut ja kissat.
Kannattaa kokeilla myös Kirjasampoa osoitteessa https://www.kirjasampo.fi/.
Lisäksi Helmet-verkkokirjastosta voit etsiä samaan tapaan satuja ja myös varata niitä. Helmet-haku on osoitteessa https://www.helmet.fi/fi-FI.
Suurjännitetasavirtajärjestelmiä on rakennettu yhdistämään Suomen verkkoa Ruotsiin (Fenno-Skan 1 ja 2), Viroon (Estlink 1 ja 2) sekä Venäjälle (Viipurin linkki).
https://docplayer.fi/33296928-Elec-e8419-sahkonsiirtojarjestelmat-1-lue…
Ralliautoilun B-ryhmän kehitys alkoi tosiaan Audi Quattrosta, jolla Hannu Mikkola ja Michelle Mouton ajoivat rallin MM-sarjaa vuonna 1981. Nelivetoautot oli sallittu sarjassa jo pari vuotta aiemmin, mutta siihen saakka ne eivät olleet herättäneet suurempaa kiinnostusta. Vaikka Audi kärsi teknisistä ongelmista pitkin kautta, auto osoitt myös uskomatonta kilpailukykyä ja tehokkuutta ja toi nelivetoautojen potentiaalin näkyväksi. Rallin MM-sarjaan B-ryhmä tuli seuraavana vuonna eli 1982, jolloin kansainvälinen autourheiluliitto FIA toi N-, A- ja B-ryhmät entisten numeroluokkien tilalle. B-ryhmä korvasi entisen nelosluokan. B-ryhmä jaettiin vielä neljään alaluokkaan mm. auton painon ja rengaskoon mukaan. Samalla minimivaatimusta autojen...
Kielitoimiston sanakirjan vastine unisexille on yksinkertaisesti 'uniseksi': "Pukeutuivat uniseksiin." Jos tämä tuntuu vieraalta omassa suussa, voi turvautua Otavan uuden sivistyssanakirjan sananselitykseen ja puhua 'molemmille sukupuolille sopivasta'.
Felix Jusupovin teoksen Ennen maanpakoa suomennos ilmestyi siis 1953. Antamasi tietojen perusteella kyseessä voisi olla paljon myöhemmin ilmestynyt Greg Kingin teos The man who killed Rasputin: prince Youssoupov and the murder that helped bring down the Russian empire (1995).
The man who killed Rasputin : Prince Youssoupov and the murder that helped bring down the Russian Empire | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi)
Kirja Ei eloonjääneitä on The Nightmare room -trilogian kolmas osa.
Katso esimerkiksi Internetissä Scifi- ja fantasiakirjallisuuden sivut Risingshadow.net: http://fi.risingshadow.net/index.php?option=com_library&Itemid=67&actio…
Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/R._L._Stine
Alla on kaksi lähdettä aiheestasi. Ensimmäinen on opinnäytetyö, joka on mahdollista lukea myös verkossa. Linkistä pääsee lukemaan. Jälkimmäinen on kirja, jossa lasten sisäliikunta on yksi aiheista.
- Lapsiperheiden liikunta nyt ja lähitulevaisuudessa : Delfoi-tutkimus lapsiperheen jokaisen yksilön liikuntatarpeisiin vastaavan yksityisen sektorin sisäliikuntapaikan kysynnästä ja rakenteesta / Jussi Mäkitervo & Aleksi Niemi (Pro gradu -työ : Jyväskylän yliopisto, 2010):
http://finna.fi
- Lupa liikkua: liikuntaleikkejä ja -tuokioita varhaiskasvatukseen / Elina Pulli (2013)
Jokainen yleinen kirjasto päättää itsenäisesti, keille kaikille kirjastokortti annetaan. Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston kortin (HelMet) saa kuka tahansa suomalainen, koska kirjasto toimii yleisten kirjastojen keskuskirjastona.
Normaalisti ei kuitenkaan riitä, että on toisen paikkakunnan kirjastokortti, jos ei kyseisellä paikkakunnalla pysty itse käymään. Kirjastojen välillä toimii ns. kaukopalvelu, jossa välittäjänä toimii aina noutokirjasto. Useimmat kirjastot eivät kuitenkaan tilaa kaukolainaksi kirjaa, joka löytyy niiden omasta kokoelmasta.
Jos olet valmis vierailemaan lainan saadaksesi toisella paikkakunnalla, ota sen kirjastoon yhteyttä ja kysy, saatko kortin. Kaikkien kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä: http://...
