Mest lästa svar

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
MOIKKA OLIKO VEHOLLA HÄMEENLINNASSA MYYMÄLÄ JA KOSKA 424 Vuonna 1939 perustettu autoliike Veho avasi ensimmäisen Helsingin ulkopuolisen toimipisteensä Kouvolaan, jota seurasivat Tampere ja Pori vuonna 1965 sekä Rauma vuonna 1966. Hämeenlinnan Veho avattiin ilmeisesti joskus kuusikymmenluvun loppuvuosina. Vuonna 1970 Veho joka tapauksessa jo toimi Hämeenlinnassa. Teoksessa: Suomen kauppa ja teollisuus kuvina, osa III vuodelta 1970 todetaan Hämeenlinnan Vehosta näin: ”OY VEHO AB, Hämeenlinnan konttori, Raatihuoneenkatu 20, Hämeenlinna. Yhtiö on perustettu v. 1939 ja sen pääkonttori on Helsingissä. Toimitusjohtaja ekonomi Tor Kumlin, varatoimitusjohtaja agronomi Sten Jansson. Yhtiöllä on Hämeenlinnassa Austin, Mercedes-Benz, Unimog ja Auto-Unionin autojen myyntiedustus sekä...
Haluaisin kirjastotyöntekijäksi bulgariaan. Onko tämä mitenkään mahdollista???? 424 Suomen kirjastoseuran verkkosivuilla on kattavasti esitelty kirjastoammattilaisten mahdollisuuksia työskennellä kansainvälisesti (suomenkirjastoseura.fi : etusivu > suomen kirjastoseura > kansainvälinen toiminta). Sivustolla on esitelty erilaisia kansainvälisiä hankkeita ja apurahakanavia, joiden lisäksi myös erilaiset vaihdot ovat mahdollisia (esim. Erasmus ja CIMO). Lisäksi kansainvälinen kirjastojärjestö IFLA ylläpitää sähköpostilistaa, joka keskittyy kirjastoalan työpaikkoihin ulkomailla. Kirjastoalan kansainvälisiä töitä voi etsiä myös INALJ:n verkkosivuilta, jotka tarjoavat työpaikkailmoitusten lisäksi myös muuta hyödyllistä tietoa esimerkiksi verkostoitumisesta. Myös erilaiset kirjastoalan kansainväliset kirjastojärjestöt ovat...
Vesa-Matti Loiri laulaa konserttitaltioinnissaan Niin joululta tuntuu vuodelta 1999 laulua, jonka nimeksi mainitaan Soutaja.. Se alkaa sanoilla Reunalle saakka… 424 Niin joululta tuntuu -ohjelman lopputeksteissä kerrotaan, että Soutaja-laulun sanoittaja on Vesa-Matti Loiri. Sama tietoa on myös ohjelmasta tehdyn tallenteen luettelointitiedoissa. https://areena.yle.fi/1-4379657 https://finna.fi/Record/musa.015425009#componentparts
Missä laulussa on kohta: kaikki se kyllä on päittemme yllä 424 Juice Leskisen Norjalainen villapaita -kappaleessa on kohta: Puhuimme Junnusta / Sanoin: "En tunnusta / jatketta perinteen / Kaikki se kyllä / on päittemme yllä / ja sen vähin erin teen".  Laulu kertoo kahden miehen, kaimojen, kohtaamisesta Norjan vuonoilla. He juovat viinaa, tupakoivat, vaihtavat riimejä ja filosofoivat. Juice on kirjassa Juice puhuu II kertonut laulun syntymästä seuraavasti: Juha Vainion kuoltua Juice oli nähnyt unen, jossa häntä pyydettiin sanoittamaan loppuun Vainiolta kesken jäänyt laulu. Vainio oli saanut aikaan vain laulun nimen Norjalainen villapaita. Juice oli unessa riimitellyt laulun alun, "Mies tuli vuonolta / näyttäen huonolta /norjalaispaidassaan" - ja sitten herännyt. Ihmeteltyään moista...
Milloin Suomessa myytiin viimeisen kerran Wartburgia? 424 Valitettavasti tietoa en löytänyt. Kysymys kannattaa esittää Warre forumilla http://www.warreteam.com/forum/ Tietoa voisi olla myös Suomen ajoneuvohistoriallinen keskusliitossa - SAHK ry https://www.sahk.fi/
Mieleen nousee vuosien takaa runo, jossa yhdessä kohtaa sanotaan jotenkin näin: Pidätän itselläni täydet oikeudet olla mahdoton En selailemalla löydä runoa,… 424 Valitettavasti en onnistunut paikantamaan kyseistä lausetta mihinkään runoon. Ajatuksessa sinänsä on jotain sellaista hienovaraisen ja ilkikurisen kapinallista, jonka yhdistän muun muassa Tove Janssoniin tai Astrid Lindgreniin (mikäli kyse on suomennoksesta). Lauseen alku ei kuitenkaan ole niin uniikki, että sen voisi helposti jäljittää tietyn henkilön kirjoittamaksi. Esimerkiksi googlamalla löytyy muun muassa Mielen ihmeet -sivustolta lause "Pidätän itselleni oikeuden kohdata omat demonini." Kenties joku palstan lukijoista tunnistaa lauseen?
Luin 60-luvulla kirjan jonka sankarina oli Tarsan. Tarsan seikkaili Lapin metsissä ja taisteli roistoja vastaan. Hänen nuoruuden huvejaan oli kiivetä hoikkiin… 424 Voisikohan kyseessä olla joku L. Valakiven Tarsa-sarjan kirjoista. Sarjan osat ovat Karhumies Tarsa (1940), Tarsa Hyrsylän mutkassa, Tarsa ja pakoluolan salaisuus ja Tarsan kuudes kolonna. Lisätietoa kirjailijasta ja tekstinäyte kirjasta Tarsa ja pakoluolan salaisuus löytyy Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317594227858 Karhumies Tarsa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_30437 Tarsa Hyrsylän mutkassa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_16457 Tarsa ja pakoluolan salaisuus: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_54854 Tarsan kuudes kolonna: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_47000
Mikä toukka voisi olla kyseessä? 424 Tein kuvalla Google kuvahaun ,mutta en saanut varmaa tulosta. Saisitko toukasta tarkemman kuvan? Kokeile sen jälkeen tehdä kuvahaku. Ohjeet löydät täältä: Kuvalla hakeminen Googlesta - Tietokone - Verkkohaku Ohjeet Nyt keväällä varsinkin vanhossa taloissa ryömii esiin kaikenlaista, eikä toukka välttämättä ole huolestuttava tuholainen, mutta voi toki ollakin.
Mitä tarkoitetaan rosterilla tai rasterilla?Se on hiilikuitua vastaava rakennusmateriaali kilpa-autoilla. 424 Materiaali rosteri on ruostumaton teräs. Tällainen teräs on rautaseos, joka sisältää kromia enemmän kuin 10 prosenttia. Kromi reagoi hapen kanssa ja muodostaa teräksen pinnalle korroosiolta suojaavaan passiivikalvon. Kotimaisten kielten keskuksen artikkelissa kerrotaan, että sana on tullut puhekieleen joko ruotsista (rostfri), saksasta (rostfrei) tai englannista (rustless). Sitä ei pidä sekoittaa englannin sanasta roster johdettuun rosteriin, jolla tarkoitetaan joukkueen kokoonpanoa.Rasterilla sen sijaan tarkoitetaan paino- tai tietotekniikan menetelmiä, joilla muodostetaan värejä ja kuvia pienten kuvapisteiden avulla. 
Luin 70-luvulla tytöille suunnattua kirjasarjaa, jossa oli käännöskirjoja eri maista. Kirjojen kannet olivat vihreitä. Muistan yhden kirjan sijoittuneen… 424 Kollega ehdotti Otavan Tyttöjen kirjasto -sarjan kirjoja. Niissä oli ainakin 1960-luvulle asti vihreät selkämykset, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…;Toinen ehdotus on 'Vihreä kirjasto'? Ainakin Fennica-haulla sillä saa näkyviin nuortenkirjoja, joita itsekin luin 60-70 - luvulla, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista? 
Heip, onko jevgeni jevtusenko runo äitini ja ydinpommi käännetty jollekkin kielelle. Lausuttiin kai moskovan olympialaisten avajaisissa. 424 1980-luvun alun Neuvostoliiton sodanvastaisen propagandan ehdoton ykköskohde oli neutronipommi ja se kampanjoikin vahvasti tätä "epäinhimillistä" asetta vastaan. Aiheeseen tarttui myös Jevgeni Jevtušenko, joka kirjoitti sen inspiroimana runon Мама и нейтронная бомба ('Äiti ja neutronipommi'). Moskovan olympiakisat 1980 olisivat eittämättä tarjonneet oivan tilaisuuden runolliselle hyökkäykselle tuolloin päivänpolttavaa neutronipommia vastaan  – Jevtušenkon luomuksen yhdeksän säkeistön pituudesta huolimatta –  mutta mikäli tutkimiini lähteisiin on uskominen, Neuvostoliiton valtionpalkinnon arvoiseksi vuonna 1984 noteerattu runo on kirjoitettu vasta 1982.Käännöksiä runosta on tehty ainakin saksaksi ja englanniksi. Mutter und die...
Kuinka vanha on lastenloru Osrari Olematon? Oman muistini mukaan opettelin sen ensimmäisen kerran joko 1959 tai 1960. 424 Oskari Olemattoman tarkka ikä ei valitettavasti selvinnyt, mutta loru esiintyy 1950- ja 60-luvun lastenperinneaineistoon perustuvassa Leea Virtasen kirjassa Antti pantti pakana : kouluikäisten nykyperinne (WSOY, 1970). Aikaisempi kotimaisen lastenperinteen tutkimus oli kohdistunut pääasiassa leikkeihin, joten lorujen ja hokemien syntyajankohdan määrittämiseen on käypää lähdeaineistoa olemassa varsin niukalti. Rohkenisin kuitenkin epäillä, etteivät Oskarin juuret paljon 50-lukua kauemmas ulotu.
Sattuuko kukaan tietämään, mille somealustalle kirjailija Siiri Enoranta on siirtynyt? 424 Siiri Enorannalla ei näytä olevan muita aktiivisia sosiaalisen median tilejä kuin hänen Goodreads-profiilinsa. Goodreads on yhteisöpalvelu, jossa käyttäjät voivat lisätä kirjoja henkilökohtaisiin kirjahyllyihinsä, arvostella kirjoja ja saada niistä suosituksia sekä keskustella kirjoista muiden käyttäjien kanssa.Jos haluat pysyä ajan tasalla Siiri Enorannan uusimmista teoksista ja muista päivityksistä, suosittelen seuraamaan hänen Goodreads-profiiliaan tai vierailemaan hänen virallisilla kotisivuillaan.Lähteet:Siiri Enoranta kotisivu: https://siirienoranta.com/Siiri Enoranta Goodreads: Siiri Enoranta (Author of Kesämyrsky)
Löytyykö runoa Lappalaisten kota, alkaa seuraavasti, Tuntureiden keskellä on lappalaisten kota. . . . 423 Pääskynen-lehden joulunumerossa vuonna 1912 on julkaistu Lauri Hannikaisen runo, joka alkaa juuri noilla sanoilla. Runon nimeksi on kerrottu Lappalaispoikain joulu.  Voit lukea runon Kansalliskirjaston digitoimasta lehden numerosta : https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/959118?term=Tunturi… https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/959118?term=Tunturi…  
Loppui Lassin koulu, alkoi tulla joulu 423 Aapo Pärnäsen runo Lassin tupa alkaa rivillä "Loppui Lassin koulu, alkoi tulla joulu". Runo on sisältynyt useisiin ala-kansakoulun lukukirjoihin, kuten Aarni Penttilän toimittamaan Hyvästi, aapiskukko : alakansakoulun toinen lukukirja (1944) ja Martti Haavion ja Aale Tynnin toimittamaan Kultaiseen lukukirjaan (1957). Voitte lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta teoksesta Opas lukemista aljettaessa : kotiopetusta ja kiertokoulja varten (toim. Herm. Niemi, 1911). Sivu aukeaa alla olevasta linkistä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1975816?term=Lassin%20tu…  
Voiko kuuro, viittomakielellä kommunikoiva sairastua afasiaan? Miten se ilmenee? Mitä apuja ja tietoa tähän saatavilla? Jos ei voi sairastua, miksi? 423 Vastauksen tiedot saatu tutkija dosentti Päivi Rainólta. Kyllä – kuka tahansa voi sairastua afasiaan, aivoperäiseen kielihäiriöön, esim. aivoverenkiertohäiriön, aivoinfarktin tai muun aivovamman seurauksena. Kuurolla viittomakielisellä henkilöllä afasia ilmenee samalla tavoin kuin puhuttua kieltä käyttävillä – riippuen siitä, missä aivojen kohdassa vamma sijaitsee. Aivovamman sijainnin perusteella erityyppiset afasiat on myös nimetty. Lisää tietoja saa esim. Aivoliiton sivuilta https://www.aivoliitto.fi/aivoverenkiertohairio/sairastumisen-jalkeen/muutokset/kieli-puhehairiot/afasia/#ecd64f94 ). Se voi ilmetä sanojen (viittomien) löytämisen vaikeutena, epäröintinä, taukoina; normaalia lyhyempinä lauseina. Afasiaoireita ovat...
Julkisessakin kielenkäytössä kuulee usein sanottavan esim. ”Molemmat talot rakennettiin samalla tavalla” Onko tämä oikein? 423 Kielitoimiston ohjeiden mukaan lause "Molemmat talot rakennettiin samalla tavalla" on oikein. Molemmat-pronomini tarkoittaa ’kahden joukosta sekä toinen että toinen'. Se siis täsmentää kysyjän mainitsemassa esimerkissä sitä, että taloja on kaksi. Jos asiayhteydestä tiedetään, että taloja on kaksi, molemmat-pronominia ei tarvita. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/molemmat?searchMode=all http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/pronominit/ohje/560
Polttiko Jean Sibelius sikareita? 423 Helsingin Suomalaisen Klubin tuottaman Jean Sibelius -verkkosivuston mukaan Sibelius "kertoi aloittaneensa sikarinpolton jo nuorena lyseolaisena." Varhaisimmassa säilyneessä kirjeessään morsiamelleen Ainolle tuleva säveltäjä mainitsi: "Kirjoitan tätä päivällispöydässä, poltan sikaria ja juon soodavettä".  Kirjailija Juhani Aho on kertonut Sibeliuksesta, että "parhaina työpäivinään ei hän muista syödä eikä juoda, vaan on väkevä sikari kylläksi ylläpitämään hänen elinvoimiaan."  Sikari on Sibeliuksella kädessä myös Gallénin Symposion-taulussa ja lukemattomissa valokuvissa. 
Lapsena minulle luettiin satukirjaa joka oli muistaakseni keltainen, ja siinä oli monta lyhyttä tarinaa, esimerkiksi Jorki-nimisestä hevosesta joka sai hikan,… 423 Vastaajan omien muistikuvien perusteella kyseessä voisi olla 100 eläinsatua, jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1978. Kirjasta otettiin useita painoksia, ja ainakin yksi niistä oli keltakantinen. Sadut ovat alun perin ranskalaisia, ja suomeksi ne on kertonut Anja Leppänen. Valitettavasti en saa kirjaa käsiini että voisin tarkistaa asian, mutta kannattaa tiedustella kirjaa joko oman kirjaston kokoelmasta tai kaukolainaksi esim. Varastokirjastosta.
Vanha kuva, miehen auto hajoaa jotenkin, joku kolari, ja läheisen talon nainen auttaa miestä, kun jotain vammaa. Sitten ei ikinä haluakaan päästää miestä pois,… 423 Kuulostaa Rob Reinerin ohjaamalta elokuvalta Piina (1990), joka perustuu Stephen Kingin samannimiseen romaaniin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Piina_(elokuva)