Ilmatieteenlaitoksen säähavaintohistorian mukaan vuoden 1992 helmikuun loppupuolella Espoon Kauklahdessa oli lunta 8 - 15 senttimetriä.
https://cdn.fmi.fi/fmiodata-convert-api/preview/ab542045-044c-4a74-8f34…
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/mennyt-saa-ja-ilmastotilastot
Kyllä se oli Raimo Vilén. Tämä käy ilmi Helsingin Sanomien 1.9.1972 julkaisemasta urheilu-uutisoinnista. Lehden kuvassa pettynyt Vilén istuu radan pinnassa rinnassaan numero 227. Jutun mukaan Münchenissä 100 metrin alkuerässään aikaan 11.00 jäänyt Vilén sai lihaskrampin molempiin jalkoihinsa ja menetti mahdollisuutensa jatkoon.
Helsingin Sanomat 1.9.1972
Kyseessä on Ester Ahokaisen runo Käyntikortti, joka alkaa rivillä "Sinitakki sittiäinen, luota karjatarhan portin..."
Runo sisältyy mm. teoksiin Ester Ahokainen: Kissankäpälä ja muita lastenrunoja (Tammi, 1978, s. 21) ja Soita, soita, kissankello : Ester Ahokaisen valittuja runoja ja lauluja lapsille (Tammi, 1985, s.80).
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://finna.fi/
Hei!
Sana vähän sopii yllättävän moneen yhteyteen. Kysymyksessäsi mainitussa esimerkissä se on niin sanottu vahvistussana, jonka tehtävä on kirjaimellisesti vahvistaa lauseessa esiintyvää ilmausta. (Kielitoimiston sanakirja, viitattu 5.5.2022)
Vahvistussanojen roolia on pohdittu kattavammin esimerkiksi tässä Turun Sanomien kolumnissa (viitattu 5.5.2022), jossa esitellään muitakin sanoja, joita voidaan käyttää samalla tavalla nurinkurisesti kuin sanaa vähän.
Käärmeen ja kukon yhdistelmäksi kuvattu basiliski on kummitellut eurooppalaisessa tarustossa antiikin ajoista asti. Vanhimmat viitaukset basiliskiin katsotaan yleensä löytyvän roomalaisen Plinius vanhemman teoksesta Naturalis historia noin vuodelta 79. Siinä basiliskia kuvataan käärmeiden kuninkaaksi, koska se kulkee pystypäin ja sillä on päässään kultainen kruunu. Sen katseen sanotaan surmaavan ihmisen ja sen hengityksen hävittävän kasvit sekä halkaisevan kiviä.
Myös runoilija Marcus Antonious Lucanus kuvasi basiliskia samoihin aikoihin. Hänen kuvauksessaan kuullaan basiliskin olevan niin myrkyllinen, että sen yli lentävät linnut putoavat kuolleena maahan ja että jos sitä lyödään keihäällä, myrkky virtaa keihästä...
En löytänyt Warren Schatzin englanninkielistä sanoitusta mistään kirjoitettuna. Warren Schatzin single-levy kuuluu Kansalliskirjaston musiikkiäänitekokoelmaan. Kansalliskirjaston musiikkihuoneessa on mahdollista kuunnella digitaalista kopiota levystä. Levy kuuluu myös Ylen äänilevystöön, josta kappaletta voi toivoa esitettäväksi radioon.
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
Asiointi Kansalliskirjastossa: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Kuuntelijatoive Yleen: https://asiakaspalvelu.yle.fi/
Richard Rodgersin säveltämästä ”You’ll never walk alone” -laulusta löysin yhden suomenkielisen version: Reijo Ikonen on levyttänyt sen nimellä ”Yksin et kulje”. Se sisältyy hänen...
WIkipedian oliiviöljy-artikkeli kertoo oliiviöljyn valmistamisen pääperiaatteet. Ensin oliivit murskataan massaksi, joka öljyn erottamiseksi puristetaan perinteiseen tapaan mekaanisesti tai nykyisin yleisemmin linkoamalla sentrifugissa. YouTubelta löytyy useita videoita oliiviöljyn valmistamisesta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Oliivi%C3%B6ljy
https://www.youtube.com/results?search_query=olive+oil+manufacturing
Lassi Nummen Linna vedessä ilmestyi Otavan kustantamana vuonna 1975. Se on runoelma viisisataavuotiaasta Olavinlinnasta, sen paikasta historiassa ja savolaisessa maisemassa: mitä olivat linna ja sen asukkaat ennen, mitä kaikkea on tapahtunut, mitä on edessämme nyt. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_20848
"Miehuusko kadonnut? Mihin se voisi kadota?" Runo kertoo Eerik Akselinpoika Tottista ja päättyy seuraavasti: "Miehuus on kykyä elää / sodassa rauhaa kohden. Se on rauhan rakentamista. Sen onni / vilja ja puu, silta veden ylitse, korkenevat tornit."
Tämän keskustelun mukaan kyse olisi Maan magneettikentän aiheuttamasta häiriöstä. Elektronitykkien lähettämät suihkut poikkeutetaan magneettikentän avulla, ja laite on kalibroitu alueen keskimääräisen magneettikentän mukaan. Äkillinen muutos asennossa magneettikenttään nähden saa aikaan häiriöitä suihkujen ohjautumisessa ja siten kuvassa. Ilmeisesti demagnetointi auttaisi palauttamaan oikeat värit kääntämisen jälkeen.
Monokromaattisen putken kohdalla mainitaan, että laitetta käännettäessä kuvan sijainti näytöllä siirtyisi, joskin kuva itse ei vääristyisi.
Trinitron-putkessa poikkeutetaan myös elektronisuihkuja magneettisesti, joten magneettikenttien häiriöiden luulisi vaikuttavan myös niiden väripuhtauteen. Saman foorumin toinen...
Perkele voi olla erisnimi tai yleisnimi riippuen siitä, mitä sillä tarkoitetaan. Jos sanalla tarkoitetaan kristillisessä perinteessä Jumalan vastustajana toimivaa pahan henkilöitymää, Luciferia, sana on erisnimi. Jos sanalla tarkoitetaan mitä tahansa pirua tai paholaista, se on yleisnimi.
Vaikuttaa siltä, että alkuperäisestä espanjankielisestä versiosta on julkaistu ainoastaan yksi nuotinnos vuonna 1973. Valitettavasti tätä nuottia ei löydy Suomen kirjastojen kokoelmista.
Tämä onkin mielenkiintoinen. Merkki ei esiinny käsillä olevassa alan kirjallisuudessa:
Kaipainen, L. (1995). Vapaa Suomi: Suojeluskunta- ja lottamerkit kertovat. Kustannusosakeyhtiö Ajatus.
Mäkitalo, J. (1995). Puolustusvoimien kurssi- ja suoritusmerkit. [kustantaja tuntematon].
Tetri, J. E. (1998). Kunniamerkkikirja (2. täyd. p.). Ajatus.
Tiainen, J. (2010). Suomen kunniamerkit: The orders, decorations and medals of Finland. Apali.
Merkin päiväys voisi tosiaan viitata johonkin kesän 1935 sota- tai kertausharjoitukseen. Merkittäviä sotaharjoituksia ei kyseisenä vuonna järjestetty rahoituksen puutteen vuoksi. Suomen kuvalehden 13.4.1935 uutisen perusteella mitalin kääntöpuolen päivämäärät 11.6-10.7.1935...
Scovillen asteikko perustuu testimaistajien arvioihin. Yleensä käytetään viiden koemaistajan paneelia. Tarkkaan mitatusta määrästä chiliä uutetaan alkoholilla tulisuuttaa aiheuttava kapaisiini. Seosta laimennetaan sokerivedellä, kunnes ainakin kolme viidestä koemaistajasta ei enää tunne siinä tulisuutta. Asteikko kertoo, kuinka monta saman tilavuuden laimennusannosta tarvitaan tulisuuden hävittämiseen. Asteikon yksikön nimi on Scoville Heat Unit eli SHU. Jos chilin SHU on esimerkiksi 1000, lasillista sen kapaisiiniseosta täytyisi laimentaa 1000 lasillisella sokerivettä.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/Scovillen_asteikkohttps://fivethirtyeight.com/features/rating-chili-peppers-on-a-scale-of…https://www.smithsonianmag.com/arts-culture/...
Hei,Suomen etymologinen sanakirja (https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=main) selittää asiaa näin. Veto on siis sopimus (samaa taustaa on näiden perusteella myös eng. wedding)muinaisnorjan veðja ’vedota oikeudessa; lyödä vetoa; panna panos peliin, uskaltaa panna alttiiksi’, nykynnorjan vedde ’lyödä vetoa’ (gootin ga-wadjan ’kihlata’, anglosaksin weddian ’tehdä sopimus; luvata; avioitua’, keskialasaksan wedden ’maksaa sakko; ottaa pantiksi; tehdä sopimus; veikata, lyödä vetoa’, nykysaksan wetten ’lyödä vetoa’ < germaaninen *wadjōn).Miksi sitten nimenomaan lyödään vetoa. Kyseessä lienee käännöslaina, koska ruotsin kielessä lyödä vetoa on "slå vad".
Kyseessä on Kaarle Krohnin (1863—1933) runo Ferencz Renyi. Krohn kirjoitti runon nimimerkillä Wäinö vuonna 1890 ilmestyneeseen Kertovaisia runoelmia –nimiseen kokoelmaan. Runo alkaa riveillä ”Vaiti seisoo Ferencz Renyi / Sotamiesten keskellä / Itävallan verihurtan / Kenraal Haynaun edessä”. Voit lukea koko runon Gutenberg-projektiin digitoidusta Kertovaisia runoelmia -teoksesta. gutenberg.org/files/36070/36070-8.txtFerencz Rényi -runosta on kysytty palvelussamme aikaisemminkin. Täältä voit lukea aiemman vastauksen:https://www.kirjastot.fi/kysy/ferencz-renyi-vaiti-seisoo-sotamiehet-1?l…
Känkkäränkkä on lastenkirjailijoiden Annami Poivaaran ja Maija Lindgrénin luoma olento, joka on ollut olemassa ennen Mikko Alatalon ja Harri Rinteen sanoittamaa "Känkkäränkkä"-laulua. Mikko Alatalon lastenlevy "Eläimiä suomalaismetsissä", johon "Känkkäränkkä" sisältyy, on äänitetty vuonna 1981. Annami Poivaara kirjoitti iltasatuja televisioon 1970-luvulla. Lasse Pöysti luki tarinan Känkkäränkästä Pikku Kakkosessa. Annami Poivaaran satu "Pieni paha noita Känkkäränkkä" sisältyy Kirsti Kivisen ja Annami Poivaaran kirjaan "Unihiekkaa : hyvänyön satuja" (Gummerus, 1974). Känkkäränkkä esiintyy myös muissa Poivaaran kirjoissa.Rusinat ovat ilmeisesti lauluntekijöiden riimittelyä:...noita...rusinoita...Lähde:Marjamäki, Tuomas: Hän hymyilee kuin...
Päivät putoavat kuin siemenet on Tyyne Saastamoisen runo. Se on julkaistu alun perin kokoelmassa Ehkä tämä on vain syksyä (Otava, 1972) ja sittemmin ainakin teoksessa Ruhtinaslintu : valitut runot 1960-1986 (Otava, 1987). Runo löytyy myös kokoelmateoksesta Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978, useita uudempia painoksia).
Asiasta on olemassa erilaisia teorioita, ja täysin varmaa selvyyttä ei asiaan ole saatu. Yhden varteenotettavan ja järkeenkäyvän selityksen mukaan syynä oli se, että etelätorniin osunut lentokone iskeytyi matalammalle, joten rikkoutuneen rakenteen päällä oli enemmän painoa ja sortuminen lähti liikkeelle nopeammin. Etelätorniin iskeytynyt lentokone osui rakennukseen myös suuremmalla nopeudella, millä on saattanut olla myös vaikutusta:
https://science.howstuffworks.com/engineering/structural/wtc.htm
Kauppojen hyllyihin tilataan monen lähteen mukaan niitä tuotteita jotka parhaiten menevät kaupaksi. Sen pohjalta on luonteva ajatella että paperin valkoisuus on tosiaan ostoperuste monille kuluttajille. YLE:n raportoimassa tutkimuksessa kerrottiin myös että vessapaperin valkaisemattomuus on ympäristötietoisuutta havitteleville usein valintaperuste, mutta joskus heppoisin perustein; sellua valkaistaan nykyään ympäristöä saastuttamatta.
Linkki YLE:n juttuun https://yle.fi/uutiset/3-11220564
Kirja on Mari Jungstedtin Kun taivas tummuu (Otava, 2020).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2428321
