Celia-tunnusten teko onnistuu kuulemma Ison omenan kirjastossa ihan lennosta.
Mukaan on hyvä varata kirjastokortti ja kuvalliset henkilöllisyyspaperit. (Kirjastokortista näkyvät mm. osoitetiedot kätevästi)
Jos haluaa asioida ajan kanssa ja rauhallisessa tilasssa, kannattaa varata aika joko soittamalla (09) 8165 7723 tai Varaa kirjastolainen palvelusta netistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Saunalahden_kirjasto/Palvelut/Lainaa_kirjastolainen(49395)
Kurhila-nimen alkuperä on selvittämätön. Siihen sisältyvä kurhi-elementti on tosin yhdistetty "syvää laaksoa, rotkoa" merkitsevään kuru-sanaan. Nimen varhaisin asiakirjaesiintymä on vuodelta 1539.
Lähde:
Suomalainen paikannimikirja. Karttakeskus, 2007
Susan Croftin kirja Classic plays by women on antologia, josta löytyy naisten kirjoittamia klassikkonäytelmiä 1600-luvulta vuoteen 2000. Kirjaa ei kirjastossamme ole, mutta nettisivujen mukaan mukana ovat nämä kirjailijat ja näytelmät:
Hrotswitha / Paphnutius
Elizabeth Cary / The Tragedy of Mariam
Aphra Behn / The Rover
Susanna Centlivre / A Bold Stroke for a Wife
Joanna Baillie / De Monfort
Githa Sowerby / Rutherford and Son
Enid Bagnold / The Chalk Garden
Caryl Churchill / Top Girls
Marie Jones / Stones in his Pocket
Kirjailijat ovat tai olivat ensimmäistä (Hrotswitha tai oik. Hrotsvitha of Gandersheim, saksalainen, eli 900-luvulla) lukuun ottamatta englanninkielisiä....
Kysytty versio Järnefeltin Kehtolaulusta (Berceuse) on julkaistu v. 2008 Johanna Rusasen cd-levyllä "Yö meren rannalla : kauneimpia suomalaisia melodioita sanoitettuna" (Nova Records, NRECD-01). Cd:n kansivihkossa on laulun sanat.
Cd:tä on saatavana useista kirjastoita, myös Lastu-kirjastosta.
Cd:n tarkat tiedot.
Ensimmäisen säkeistön sanat on siteerattu Ylen jutussa levyn julkaisusta.
Kun puhumme kärpäsestä, kyse on yleensä huonekärpäsestä, joka on harmaa, vaatimattoman näköinen, koko maapallolla yleinen peruskärpänen. Sillä ei ole pistintä, mutta kärpäslajien joukosta löytyy myös sellaisia, joilla on terävä, pistintä muistuttava imukärsä. Niistä tutuin lienee 60-luvun alussa maan kaakkoisrajan yli Suomeen tullut ja sittemmin lähes koko maahan levinnyt hirvikärpänen.
Huonekärpäsen pistimettömyys saa selityksen, kun tarkastellaan sitä, mihin pistintä hyönteismaailmassa tavallisimmin käytetään: ravinnonhankintaan ja puolustautumiseen. Ampiais-, mehiläis- ja kimalaisnaarailla ruumiin takapään munanasetin on muuntunut myrkkypistimeksi. Ampiaiset lamaannuttavat sillä saaliin, ja ne voivat sileällä piikillään pistää lukuisia...
Tällä hetkellä sarjaa ei esitetä millään televisiokanavalla tai verkkopalvelussa. Sitä ei myöskään ole kirjastojen kokoelmissa. MTV3-kanavan palautesivun kautta voi lähettää toiveen sarjan esittämisestä uudelleen:
https://www.mtvuutiset.fi/yritys/ohjelmapalaute
Eri lähteistä löytyneen tiedon mukaan keltasieni on kantarelli ja karvikas on karvarousku.
Sienestäjän tietokirjan (1984) Sienien nimistö -artikkelissa mainitaan tosin myös ruskosienen tarkoittavan kantarellia.
Kysyin asiasta myös Suomen Sieniseurasta, jossa toimii Suomen Sieniseuran nimistötoimikunta, mutta sieltäkään ei onnistuttu löytämään enempää tietoa.
Mahtaakohan muilta tämän palstan lukijoilta löytyä lisätietoa?
Suomen lääkärilehden vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan toimipisteessä. Lehteä ei voi lainata kotiin.
Suomen lääkärilehteä on julkaistu vuodesta 2018 nimellä Lääkärilehti.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Kivihiili on yksi kivilajeista. Se koostuu pääasiassa hiilestä, hapesta ja vedystä. Kivihiili on satoja miljoonia vuosia sitten syntynyt turpeesta, joka on jäänyt maankuoren puristuksiin.
Lähteet:
https://energiamaailma.fi/mista-virtaa/fossiiliset-energialahteet/kivihiili/
https://peda.net/lohja/peruskoulut/ylakoulut/harjun-koulu/oppiaineet/erityisopetus/8-9-sl/yhteinen_ymparisto/energia/ue7/kivihiili2
https://www.britannica.com/science/coal-fossil-fuel
Hei,
avataan hieman ensin termistöä. Kauppatase kuvaa ulkomaisen tavarakaupan tasapainoa. Sen ollessa alijäämäinen menoja ulkomaille on enemmän kuin tuloja ulkomailta. Taloudellista toimintaa ulkomaille kuvaa laajemmin vaihtotase, jonka yhtenä osana kauppatase on. Pelkkä kauppataseen alijäämä ei siis tarkoita automaattisesti, että koko ulkomaankauppa olisi alijäämäinen.
Mikäli valtion tulot eivät riitä kattamaan sen menoja, jäljelle jäävä osuus katetaan velalla, jonka määrän määrittelee eduskunta. Valtionvelkaa mitataan euromääräisesti, mutta myös suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velka voi siis saman aikaisesti euromääräisesti kasvaa, mutta laskea suhteessa BKT:een
Ulkomaankaupan ylijäämä kasvattaa myös valtion käytettävissä...
Tämä lehti on vain Kansalliskirjastossa ja muutamissa yliopistokirjastoissa. Tiedot löytyvät hakupalvelu Finnasta:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B0%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%221%2FJournal%2FJournal%2F%22&join=AND&bool0%5B0%5D=AND&lookfor0%5B0%5D=Psykoanalyyttinen+Psykoterapia&type0%5B0%5D=Title
Kansalliskirjaston lehden voi pyytää lukusalikäyttöön:
https://www.kansalliskirjasto.fi/
Verkosta lehden kansi ja sisällysluettelo löytyvät, mutta itse artikkelia ei:
https://asiakas.kotisivukone.com/files/terapiayhdistys.auttaa.fi/tiedostot/Psykoanalyyttinen_psykoterapia_nro_11_2015.pdf
Helsingin kaupungin liikuntapalveluista vastattiin näin: "Uimarannoilta ei oteta hiekkaa pois koskaan, eikä sitä tampata millään rannalla. Hiekkaa hoitavat koneet, jotka möyhivät sitä keräten roskat. Tämä tapahtuu syyskuun puoleen väliin asti. Hiekan lanaus taas kerää mm. levät ja muut isommat roskat pois. Tätä voi tapahtua läpi vuoden - riippuu kuskien muista hommista. Hiekka tiivistyy ja kovettuu syksyisin kun sataa vettä. Hiekkaa lisätään rannoille tarpeen ja budjetin mukaan."
Toimialalle voi laittaa palautetta myös palautelomakkeella, joka löytyy osoitteesta https://www.hel.fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/fi/yhteystiedot-ja….
Helmet-kirjastoissa Rumba-lehden vanhoja numeroita ei ole enää luettavissa. Lehden vanhat vuosikerrat on säilytetty Kansalliskirjaston kokoelmissa. Voit käydä lukemassa vanhoja Rumba-lehtiä siis Kansalliskirjaston tiloissa. Lisätietoja voit lukea Kansalliskirjaston sivuilta.
https://finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Näistä aiheista ei oikein löydy Vaski-kirjastoista cd-äänikirjoja, mutta DVD-muodossa löytyy joitakin.
Kävelyretkellä 1930-luvun Viipurissa: Eino Partasen valokuvia. (DVD)
Lappi ja Kainuu: maa ponteva Pohjolan äärillä on. (DVD)
Lappia koskeva luonto- ja retkeilyelokuva: The Finnish Arctic Lappi (DVD):
Luontoaiheisia elokuvia: Järven tarina, Metsän tarina, Mystinen metsä, Metsän lumo, Luontosinfonia (DVD):
Nämä löytyvät Vaskista hakemalla teoksen nimellä https://vaski.finna.fi/ Voit varata niistä kiinnostavimmat omaan kirjastoosi.
Ohjelmalla on varmasti ollut esikuvia maailmalla. Näistä kannattaa kysyä suoraan Astral-tv:n asiakaspalvelusta: info@astraltv.fi
Tässä kuitenkin termejä, joilla kannattaa etsiä:
predictor programs
fortune tellers programs
Wahrsagerin Programm
Wahrsager Programm
Seherin Programm
Seher Programm
Alle 18-vuotias henkilö on alaikäinen.
Lapsi tarkoittaa ihmistä syntymästä murrosikään.
Lakikielessä lapsi määritellään usein alle 18-vuotiaaksi. Esim. Suomen lastensuojelulaki pitää lapsena alle 18-vuotiasta. Laki nuorista työntekijöistä määrittelee nuoreksi työntekijäksi 14-18-vuotiaan.
Iästä riippumatta lapsi-sanaa käytetään ihmisen jälkeläisestä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lapsi
Hei! Nainen levyn kannessa on politiikan toimittaja Leena Sharma joka työskentelee Suomen kuvalehdessä. Sharma on julkaissut kolme kirjaa ja saanut Bonnierin journalistipalkinnon vuonna 2009.
Ötökät näyttävät petopunkeilta. Tarkkaa lajia en pysty varmaksi määrittämään. Petopunkit ovat puutarhassa hyödyllisiä.
https://www.otokkatieto.fi/species?id=482
Tapa varmaan liittyy keittosuolaliuoksen eli fysiologisen suolaliuoksen valmistamiseen. Liuoksen lääketieteellisen käyttö aloitettiin jo 1831 tienoilla. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fysiologinen_suolaliuos
Tampereen yliopistollisen sairaalan sivuilla neuvotaan, miten sitä voi valmistaa itse. https://www.tays.fi/fi-FI/Ohjeet/Potilasohjeet/Syopataudit/Keittosuolataitosten_kaytto_artyneella_s(13649)
