Huudahduksilla harvoin on mitään aivan yksiselitteistä merkitystä, vaan niiden sisältö on tilannekohtaista ja tulkittavissa kontekstistaan. Niin tässäkin tapauksessa. Herodeksen hoo vastaa varmaan parhaiten nykysuomen huudahdusta oi.
Helmet-haussa https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin voit yhdistää eri hakusanoja. Esimerkiksi "Yhdysvallat historia" tai vaikkapa "Yhdysvallat poliittinen historia". Hakusivun vasemman laidan rajoittimilla voit valita saamistasi hakutuloksista vain tietokirjat. Samoin kielivalikosta voit rajoittimilla valita suomenkielisen aineiston.
Ohjeita: https://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html
Tässä joitakin esimerkkejä helmet-kirjastojen valikoimasta:
1491 : Amerikka ennen Kolumbusta / Charles C. Mann
Yhdysvaltain demokratian synty : unionin idea ja amerikkalainen historiakäsitys : sekä liittovaltion perustamisdokumentit: Itsenäisyysjulistus, Konfederaatioartiklat,...
Taati ja taatti pohjautuvat ruotsinkielisen ilmauksen föra stat (’elellä komeasti’) kautta latinan sanaan ”status” ja sillä on sellaisia merkityksiä kuin ’komeus; juhla- (esim. taativieras, taattivaatteet); muoti, tapa, arvo, kunnia’. Mennä taatia on ’hienostella, kävellä arvokkaasti’, seistä taatina on ’seistä suorana’, taatillinen, taatikas, taateva merkitsevät ’arvokkaan näköistä, varmakäytöksistä; kopeaa, komeaa, juhlallista; muodikasta, hienostelevaa, täsmällistä’. Samaa taustaa ovat myös sellaiset sanat kuin taatimies (’muonapalkalla oleva renki, muonamies’) ja taatipiika (’palvelija, joka ei ole talon ruoassa vaan saa luonnontuotteina osan palkastaan'). 'Kirkkorekeä' merkitsevä taattireki taas perustuu ruotsinkieliseen sanaan...
Vaski-kirjastojen kokoelmamateriaalia ei valitettavasti näin poikkeusaikana ole mahdollista selailla paikan päällä (esimerkiksi Turun pääkirjaston musiikkiosasto on suljettu), mutta aineiston varaaminen onnistuu esimerkiksi verkkokirjastossa https://vaski.finna.fi/ ja pikainen vierailu useimmissa kirjastoissa on edelleen mahdollista. Esimerkiksi Turun pääkirjastossa voi Uutistorilla kopioida varaamaansa ja lainaamaansa aineistoa.
Joitakin nuotteja ja sanoja löytyy myös internetistä. Esimerkiksi Musiikkikirjastot.fi-sivustolle on listattu useita eri lähteitä https://www.musiikkikirjastot.fi/kuuntele-musiikkia/nuotteja-netista/.
Kyseessä ovat varmaankin suomalaiset vanhat rahat, eikä esim. venäläiset vanhat rahat. Suomen vanhojen rahojen arvoa koskevia teoksia löytyy Helmet -kirjastosta. Toivottavasti näistä on apua:
- Suomen rahat arviohintoineen (2008)
- Suomen rahat / Tuukka Talvio, 1993
- Suomen rahat arviohintoineen. 1811-1994 : Keräilijän opas
- Coins of Northern Europe & Russia
Rahoja voi arvioida myös rahaliikkeessä. Rahaliike Holmasto toimii ainakin Helsingissä, mutta ehkä he vastaavat myös puhelintiedusteluihin. Tässä vielä linkki heidän nettisivuilleen https://www.holmasto.fi/fi
Palvelupiste Hannikainen palvelee kaupunkilaisia asuinympäristöön ja rakentamiseen liittyvissä asioissa. https://www.jyvaskyla.fi/asuminen-ja-ymparisto/palvelupiste-hannikainen
Siellä vastattiin kysymykseen näin:
Kaupungin suuraluejaossa Ruoke on tosiaan ollut osa Kypärämäki-Kortepohjan suuraluetta ennen kuntien yhdistymistä. Vuodesta 2009 eteenpäin alue on ollut suuraluejaossa osa Kuohu-Vesankaa.
Suuraluejaon lisäksi on olemassa myös muita aluejakoja (mm. kaupunginosajako), mutta esim. tilastollisessa tarkasteluissa hyödynnetään useimmin suuralue – tilastoalue – pienalue -jakoa. Näitä aluerajoja voi tutkia tarkemmin esim. kaupungin karttapalvelun kautta.
https://kartta.jkl.fi/IMS/?layers=Opaskartta&lon=Pienalueet...
Tukeudun Suku Forumin keskustelupalstaan, jossa sukututkija oli löytänyt kuolleiden luettelosta henkilön yhteydessä maininnan "istukas":
"Onneksi eräs asiantuntija tiesi: Istukas on talossa vakituisessa hoidossa oleva ruotuvaivainen. Siis ihan eri asia kuin huudokas..."
Kirja on nimeltään Tiibetiläinen kuolleiden kirja, tekijä Trungpa, Chögyan. Olemme tilanneet kirjaa Jyväskylän pääkirjastoon kaksi kappaletta, jotka eivät aivan vielä ole lainattavissa. Varauksen teokeen voi jo jättää joko paikanpäällä jossain kirjastossa, tai soittamalla pääkirjaston tietopalvelun numeroon 624440.
Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokanta, josta kirjojen saatavuuden voi tarkistaa, löytyy osoitteesta http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form1 tai kirjaston etusivun kautta http://www.jkl.fi/kirjasto/
Pätsin suvusta löytyy Maija Pätsin ja Elsa Hyttisen kokoama Luettelo Filip Tuomaanpoika Pätsin (s. 1658) suvun jäsenistä, julk. Pätsin suku ry 1995. Julkaisu löytyy Posion kirjastosta, puh. 016-3205 234.
Olisiko kyseessä elokuva Benjamin Buttonin uskomaton elämä, joka pohjautuu F. Scott. Fitzgeraldin novelliin. Elokuvan on ohjannut David Fincher, ja pääosissa ovat Brad Pitt ja Cate Blancett. Elokuvan ensi-ilta on Suomessa 20.2.2009.
http://www.finnkino.fi/movies/premieres/
Viime vuonna on ilmestynyt kirja Funetista Facebookiin:Internetin kulttuurihistoria, toimittaneet Petri Saarikoski, Jaakko Suominen, Riikka Turtiainen ja Sari Östman( julkaisija Gaudeamus Helsinki University Press ). Verkkokauppaa käsitteleviä kirjoja ovat esim. Markus Salmisen Tietosuoja sähköisessä liiketoiminnassa ( Talentum 2009), Ari Haasion Kaikki irti Internetistä ( Gummerus 2008), Sami Salmenkiven Yhteisöllinen media ja muuttuva markkinointi (Karisto 2007) ja Kuluttaja virtuaalimarkkinoilla ( Edita 2002). Petteri Järvinen on kirjoittanut aiheesta mm. seuraavat kirjat: Yksityisyys: turvaa digitaalinen kotirauhasi(Docendo, 2010 ) Paranna tietoturvaasi (Docendo 2006) ja Tietoturva ja yksityisyys (Docendo 2002).
Kirjat löytyvät HelMet...
Hei
Kysy kirjastonhoitajalta palveluun on aikasemmin tullut vastaava kysymys, ja silloin on vastattu tällä tavalla:
Helsingin kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole mahdollista digitoida kaitafilmejä. Teidän kannattaa kääntyä digitointipalveluja tarjoavien yritysten puoleen. Kirkkonummen kirjastossa on laitteet VHS-videonauhojen, C-kasettien ja LP-levyjen digitoimiseen.
Tämä artikkeli on julkaistu Suomen Lääkärilehden numerossa 6 (vuonna 2006) sivuilla 841-846 eli kyseessä on noin viisisivuinen teksti. Se on julkaistu myös internetissä, joten sen saamiseksi ei tarvita edes kirjastoa:)
http://www.fimnet.fi/cgi-cug/brs/artikkeli.cgi?docn=000025290
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Hei!
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ei tehdä käännöksiä. Kannattaa lukea itse kirja ja selvittää tämän kuvitteellisen tarinan koodi,
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Valitettavasti aivan tuolla hakulauseella tai noilla tekijöillä ei löydy yhtään viitettä.
Katsoin läpi yliopistojen tietokannat ja Fennican.
Google-hakukaan ei tärpännyt... edes teos puolella.
Customer Experience Management ja Revenue Experience löysivät kyllä teoksia, muttei noilta tekijöiltä.
Välitin kysymyksen Helsingin kaupunginkirjasto Hankinta- ja luettelointitoimistoon.
Heidän vastauksensa mukaan Helsingin kaupunginkirjastolla ei ole tarvetta hankkia lisäkappaleita kyseisestä kirjasta.
Esimerkiksi seuraavissa tietokirjoissa kerrottiin Medusasta.
Forsman, Kaarlo: Kreikkalaisten ja roomalaisten mytologia eli jumalaistarut ja sankarisadut
Salakirjat 2008
Lindskog, Claes: Kreikkalaisia jumalaistaruja ja satuja
WSOY, 1984
Bellingham, David: Kreikan mytologia
Gummerus, 2002
Gibson, Michael: Jumalia ja sankareita
WSOY, 1984
Arthur, Cotterell: Maailman myytit ja tarut
WSOY 1991
Philip, Neil: Suuri myyttikirja
WSOY, 1995
