Eduskunnan tietokannassa ei mainita kunnallisneuvoksen arvoa https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/910219.aspx, eikä muissakaan lähteissä sellaista näy Kokoomusbiografia, https://arkisto.kokoomus.net/kokoomusbiografia/elamakerta-artikkelit/aaltio-sampsa-eino-urmas/
Tasavallan presidentin myöntämistä arvonimistä, https://vnk.fi/arvonimet
Helsingin kansakoulujen historiaa käsitteleviä teoksia Helmet-kirjastossa:
Urho Somerkivi, Helsingin kansakoulun historia, Helsingin kaupunki, 1977
Helsingin maalaiskunnan kansakoululaitos = Folkskolväsendet i Helsinge : 1866-1966 / toimittanut Lauri Leppänen, Helsingin maalaiskunta, 1966
Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelmassa on Helsingin kaupungin kansakoulut, toimintakertomuksia lukuvuodesta 1902-1903 lukuvuoteen 1914-1915. Teoksia ei lainata, mutta niitä voi tutkia Pasilan kirjastossa.
Lisäksi kiinnostavia voisivat olla teokset:
Kalevi Tamminen, Kansakoulun uskonnonopetus vuosisadan vaihteen murroksessa : maamme kansakoulujen uskonnonopetuksen asema, tavoitteet ja opetussuunnitelmat vuosina 1898-1912...
Taru-nimi on mahdollisesti käännetty suomeen ruotsinkielisestä nimestä Saga (satu, taru). Joidenkin arvioiden mukaan nimi voisi olla muunnos venäjän Darja-nimestä, jonka lähtökohtana on kreikan mahtavaa tarkoittava Darius-nimi .
Marja on Marjatan kantamuoto ja liittyy siten myös Maria-nimeen. Maria pohjautuu heprealaisperäiseen nimeen ”Mariam”. Nimen alkuperää ei varmuudella tiedetä, mutta sen on arveltu tarkoittavan ’toivottua lasta’, ’näkijätärtä’ tai ’herratarta’. Marja-nimellä on tietenkin myös yleiskielen kasvin marjaan viittaava merkitys.
Hannele-nimi kuuluu Johanneksesta ja Johannasta lähtöisin olevaan nimiryhmään ja samaa juurta on siis myös Hanna-nimi. Heprean kielen sana hannah tarkoittaa armoa. Johannes puolestaan on...
Tieteen termipankki määrittelee viljakasvin heinäkasviksi, jonka jyviä käytetään ravinnoksi:
http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:viljakasvi
Ainakin tämän määritelmän mukaan kaikki viljakasvit ovat heinäkasveja.
Kirjastojen luettelointitiedoista ei selviä kirjan kovakantisuus, joten sitä kautta emme voi asiaa selvittää. Egmont Kustannuksen sivuilla kerrotaan, että ensimmäiset albumit ilmestyivät 1960-luvulla tosiaan kovakantisina, ja että 2010-luvulla ilmestyi taas uusia kovakantisia painoksia:
https://egmont.fi/2011/08/31/asterix-heraa-uuteen-eloon/
Kauppa.acv.fi-sivustolla on myynnissä mm. Asterix-sarjakuvakirjoja. Näistä kolmen kohdalla on maininta "1. painos, kovakantinen". Kirjat ovat Asterix gladiaattorina (1. p. 1969), Asterix ja Kleopatra (1. p. 1969) ja Asterix legioonalaisena (1. p. 1970). Ilmeisesti ainakin nämä kolme ovat ilmestyneet myös kovakantisina:
https://kauppa.acv.fi/index.php?route=product/category...
Helmet-kirjautumisessa ei näytä tällä hetkellä olevan ongelmia. Ehkä kyse on hetkellisestä häiriöstä, joten kannattaa kokeilla hiukan myöhemmin uudelleen.
Mikäli kirjautumisongelma jatkuu, voit uusia lainasi myös soittamalla mihin tahansa Helmet-kirjastoon ja antamalla kirjastokorttisi numeron.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Ikävä kyllä, näillä tiedoin ei kappaleen nimi selvinnyt. Sota-ajan miespuolisten iskelmälaulajien tuotannosta yritimme penkoa erityisesti kysyjän kuvailua muistuttavien artistien levytyksiä. Heidän laajasta tuotannostaan on vaikea arvata, mistä laulusta voisi olla kyse. Useita kappaleen nimen perusteella lupaavia tapauksia kuunneltiinkin, mutta tuloksetta. Suomen äänitearkiston luetteloista voi tarkastella artistien tuotantoa, jos laulu muistuisi sillä tavoin.
Kauko Käyhkö tulee ensiksi mieleen: https://fenno.musiikkiarkisto.fi/___r.php?rooli_filter=5&vuosi_alku=&vuosi_loppu=&root=1&querystring=root%3D1%26action%3DrKantaSearchForm1&process_rKantaSearchForm=1&form_target=...
Kouvolan kaupungin tekniikka- ja ympäristöpalvelujen vuonna 2016 julkaiseman Pioneeripuiston asemakaavan selostuksen mukaan Museomäen päällä olevat kallioon louhitut linnoitteet ovat itsenäisyyden aikana tehtyjä rakennelmia: "1970-80-luvulla kaikkia varuskuntia linnoitettiin yllätyshyökkäyksen varalta. Nämä kenttälinnoitteet kuuluivat varuskunnan suojausjärjestelmään."
Venäläiset rakensivat vuosina 1915-17 Kymijoen länsipuolisen linnoitusvyöhykkeen Mäntyharjusta Jaalan, Elimäen ja Sippolan kautta Kotkaan. Siitä on yhä jäänteitä olemassa.
Pentti Airio & Sakari Viinikainen, Etulinjassa itään ja länteen : Kouvolan seudun sotilashistoria 1400-luvulta 2000-luvulle
Teos The poetical works of Federico García Lorca : 2, Collected poems (Farrar Straus Giroux 1991) sisältää runot Tamarit divan (Diván del Tamarit, translated by Catherine Brown), Six Galician poems (Seis poemas galegos, translated by Catherine Brown) ja Sonnets of dark love (Sonetos del amor oscuro, translated by Angela Jaffray).
Helmet-kirjastojen kokoelmissa teosta ei ole, mutta se on lainattavissa Helsingin yliopiston pääkirjaston Kaisa-talon kokoelmista
https://finna.fi/Record/helka.998724993506253
https://www.worldcat.org/title/collected-poems/oclc/900447401?referer=d…
Lorca Federico García: Hämärä rakkaus : 30-luvun runot (suom. Katri Kaarniala, 2018, ntamo)
Vaativimmissa etsinnöissä kannattaa käyttää Helmet haun tarkennettua hakua. Se löytyy Hakusuurennuslasia klikkaamalla. Tarkennettu haku
Varmaan jo kokeilitkin hakusanaa feminismi. Siihen kannattaa lisätä tarkennetussa haussa kaunokirjallisuus, niin tietokirjallisuus ei häiritse. Feminismi + kaunokirjallisuus Haulla löytyy kahdeksan suomenkielistä kirjaa mm.Tuuve Aron Kalasatama ja Inna Patrakovan Tulkki. Molemmat tutustumisen arvoisia kirjoja ja toisistaan täysin poikkeavia.
Tarkennettuun hakuun voi myös lisätä hakulaatikoita. Hakusanoilla naiset+ rohkeus + kaunokirjallisuus löytyy 15 suomenkielistä romaania. Esim. Minna Lindgrenin Vihainen leski, Cecelia Ahernin Nainen joka sai siivet selkäänsä ja muita kertomuksia...
Kansalliskirjaston Doria-arkistosta löytyy digitoituna Uusi suomenkielinen wirsi-kirja: https://www.doria.fi/handle/10024/145227.
Vuoden 1701 virsikirja oli käytössä vuoteen 1886, jonka jälkeen sitä alettiin kutsua Vanhaksi virsikirjaksi. Tietoa virsikirjan historiasta esim. Hannu Vapaavuoren artikkelissa Suomalaisen virsilaulun kulmakivi (Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 86 (1996), Jyväskylä 1997: https://elektra.helsinki.fi/se/s/0356-0767/86/suomvapa.pdf).
Camilla Mickwitz syntyi ja kuoli Helsingissä. Helsingin seurakuntayhtymän hautausmaille haudattujen vainajien etsinnässä voi hyödyntää hautahaku-verkkopalvelua. Hautahaussa on noin 360 000 hautapaikan tiedot.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Camilla_Mickwitz
https://www.hautahaku.fi/home
Tässä tapauksessa hakukoneesta ei ole apua, joten on parasta ottaa yhteyttä Helsingin seurakuntayhtymän hautapalveluihin ja tiedustella haudan sijaintia heiltä.
https://www.hautahaku.fi/contact
On syytä erottaa toisistaan oksidaatio eli hapettuminen ja fermentaatio eli käyminen. Hapettuminen on kemiallinen reaktio. Lähes kaikki teet valmistetaan säätelemällä hapettumistasoja. Japanilainen vihreä tee valmistetaan höyryttämällä teelehtiä heti poimimisen jälkeen, mikä pysäyttää entsyymitoiminnan ja estää hapettumisen. Vihreä tee on siis vähän hapettunutta teetä. Sen sijaan wulong-tee on osittain hapettunutta ja musta tee on yleensä täysin hapettunutta. Hapettumistaso vaikuttaa teen makuprofiiliin ja se on ehkä keskeisin vaihe teen valmistumisvaiheista.
Käyminen on taas mikrobien aiheuttama biologinen reaktio. Fermentoituja kiinalaisia teelaatuja kutsutaan nimellä hei cha (musta tee). Kiinalainen musta tee on siis...
Kenties pitäisit J. R. Wardin kirjoista. Niissä tosin seikkailee opiskelijoiden sijasta vampyyrejä. Vaara kirjastot
Voit löytää samantapaista kirjasllisuutta avaamalla kirjan tietueen sen nimeä klikkaamalla ja sitten klikkaamalla kiinnostavinta aihe sanaa. https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.10949633
Voisikohan kyse olla lasten karttuleikkiin liittyvä loru: Karttu kotona, miehet metsässä...?
Loru sisältyy esimerkiksi teokseen Lennä, lennä leppäkerttu : Tuttujalastenrunoja ja -loruja (Koonnut Helvi Karahka, 2013)
En onnistunut löytämään etsimäänne laulua. Lauluja on mahdollista etsiä laulun nimellä, mutta toisinaan myös alkusanoilla. Näillä sanoilla en kuitenkaan löytänyt mitään.
Musiikkiarkiston ja Suomen Äänitearkisto ry:n ylläpitämästä Fenno-levytietokannasta (https://fenno.musiikkiarkisto.fi/) on mahdollista etsiä suomalaisia äänitteitä vuosilta 1901-1999 myös äänitysvuoden mukaan (vuosihaku äänitysvuoden mukaan). Ehkä siitä voisi olla apua laulun nimen selvittämisessä.
Toivottavasti joku lukija tunnistaa laulun!
Pääskynen-lehden joulunumerossa vuonna 1912 on julkaistu Lauri Hannikaisen runo, joka alkaa juuri noilla sanoilla. Runon nimeksi on kerrottu Lappalaispoikain joulu.
Voit lukea runon Kansalliskirjaston digitoimasta lehden numerosta :
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/959118?term=Tunturi…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/959118?term=Tunturi…
Varauksen jälkeen tulevista numeroista ensimmäinen kertoo, kuinka monentena varauksesi on varausjonossa ja toinen kuinka monta varausta jonossa on. Jos esimerkiksi tila on 2/3, varauksesi on toisena jonossa ja nimekkeeseen kohdistuu kaiken kaikkiaan kolme varausta.
Laina-aika alkaa lainaushetkestä, ei siitä kun kirja saapuu kirjastoon. Kun noudat kirjan itsellesi, muista myös lainata se, että saat sille laina-ajan.
