Aikamatkailua esiintyy ainakin seuraavissa kotimaisissa aikuisten tieteiskirjoissa:
Anssi Asunta: Kolmas aikakirja
J. Pekka Mäkelä: 391
Aukkoja ajassa (toim. Harri Erkki), novellikokoelma
Jyrki Vainonen: Swiftin ovella
Janne Mäkelä: Juoksu aikaa vastaan
Martin Taiga: Osiriksen sormus : kaksi aikamatkakartomusta
Hemmo Murto-Unkila: Sälekaihtimien sulkijat
Markku Varis: Visiot ja virukset
Sari Paldanius: Bahalas
Muita esimerkkejä ajasta suomalaisessa tieteiskirjallisuudesta ovat mm. vuonna 1931 ilmestyneessä L. Valakiven Nuortuva maailma, jossa ihmiset syntyvät vanhuksina ja nuortuvat kohti lapsuutta; Tuomas Salorannan novellikokoelmassa Musta tähti ja muita tarinoita tulevaisuudesta ainakin joku novelleista käsittelee...
Kirjan v. 2008 painos on Ylöjärven kirjaston kokoelmissa. Se on parhaillaan lainassa ja sen eräpäivä on vasta 7.2. Pirkanmaalla näyttää tätä kirjaa olevan paikalla Akaan kirjastossa. Jos teet siitä seutuvarauksen, saat sen kuljetuksen välityksellä noudettavaksi vaikkapa Ylöjärven kirjastoon.
Valitettavasti Koivukylän kirjastossa ei ole tällä hetkellä skanneria. Lähimmät kirjastot, joissa skannaaminen onnistuu, ovat Lumon kirjasto tai Tikkurilan kirjasto. Henkilökunnalta voit pyytää apua skannaamiseen.
Kyseessä on Zacharias Topeliuksen kertomus, jonka nimi on Pikku-Matti. Kertomus löytyy mm. kirjasta Topeliuksen satuaarteet (tekijä Topelius, Zacharias, Otava, 1990).
Tästä kirjasta ei ole vielä nidetietoja näkyvissä, joten sitä ei ole vielä kirjastoissa. Näkyvissä ovat vain, mihin kirjastoihin ko. kirja on tilattu. Ilmestymisaika on ennakkotiedon mukaan ollut 15.12.2015. Kuitenkaan se ei ole vieläkään ilmestynyt. Lukulampun (https://www.lukulamppu.fi) mukaan uusi ilmestymisaika olisi 31.12.2016. Kustantaja Kauppakamari (http://helsinki.chamber.fi/fi/) ei kuitenkaan ilmoita uutta ilmestymisaikaa.
Varauksia kirjasta on voinut jättää silloin, kun se kustantajan ennakkotiedon mukaisesti on ollut tulossa ja tilattavissa ja kirjan tiedot on julkaistu Helmetissä. Varaukset ovat edelleen varausjärjestyksessä voimassa.
Etsimäsi kirja on todennäköisesti Poul E. Knudsen: Kilpailu, 1961. Siinä seikkailee Odbjörn-niminen sankari, ja se sijoittuu Rooman valtakunnan ja Germanian aikaan.
1. Valitse sivu www.helmet.fi
2. Kirjaudu omiin tietoihin napsauttamalla oikean yläkulman kohtaa Kirjaudu
3. Kirjoita kenttään kirjastokortissa oleva numero sekä 4-numeroinen, henkilökohtainen pin-koodisi, jonka olet saanut kirjastosta.
4. Napsauta omaa nimeäsi sivun oikeassa yläkulmassa
5. Napsauta Uusi kaikki (lainat)
6. Vahvista uusiminen vastaamalla Kyllä.
Seuraavissa teoksissa on lyhyesti perustietoja fennomaniasta ja kielikiistasta:
- Suomen kulttuurihistoria 2 : tunne ja tieto (s. 255 alkaen Fennomania)
- Suomen kulttuurihistoria 3 : oma maa ja maailma (s. 144-152 Kansa ja sen kaksi kieltä)
- Suomi : outo pohjoinen maa : näkökulmia Euroopan äären historiaan ja kulttuuriin. s. 118-137 Tuija Pulkkinen: Kielen ja mielen ykseys
- Uudet ja vanhat liikkeet, s. 59 alkaen Ilkka Liikanen: Fennomania pohjoisena liikkeenä
Vanhempi teos kulttuurihistoriasta
- Suomen kulttuurihistoria 2 : autonomian aika (s. 86- Fennomaanit, Snellmannin kansallinen uudistusohjelma, Kysymys Suomen kielen virallisesta asemasta jne)
Fennomaniasta ja kielikiistasta Oulussa on kirjoitettu esimerkiksi:
- Saarenheimo, Eino:...
Kirjailija Kalle Veirtosta löytyy tietoa seuraavista kirjoista:
Helttunen, Anne: Mieli ja maisema : kirjailijoiden työhuoneita (Avain, 2015)
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4 (BTJ Kirjastopalvelu, 2004)
Internetistä löytyy tietoa mm. näiltä sivuilta:
Suomen Nuorisokirjailijoiden sivut: http://www.nuorisokirjailijat.fi/veirto-kalle.html
Kirjasampo.fi: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175944451072#.Whf…
Kariston sivut: http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?action=k…
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta voit etsiä suomesta kiinaan käännettyjä teoksia. Aloita haku valitsemalla pudotusvalikosta käännöskieli. Voit asettaa hakuun erilaisia rajoittimia: kirjallisuuden genren, kohderyhmän (lapset / aikuiset) jne. Tietokannan mukaan suomesta kiinaan on käännetty 27 teosta. Tuloslistassa kerrotaan myös mm. kääntäjä ja kustantaja.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/esittely.php?lang=FIN
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Ensimmäinen tunnusluku täytyy käydä hakemassa kirjastosta henkilökohtaisesti. Tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kun tunnusluvun on kerran saanut, sen voi vaihtaa itse sähköisesti omien tietojen kautta.
Kirjastokortin ikä ja tunnusluku eivät ole sinänsä yhteydessä toisiinsa, myös aivan uuteen korttiin se täytyy erikseen asentaa ja vastaavasti se voidaan liittää vanhaankin korttiin, kunhan kortti itse on edelleen voimassa. Tämä tapahtuu normaalisti kortin myöntämisen yhteydessä. Kirjasto ei tiedä tunnuslukua, se salataan myös henkilökunnalta.
Heikki Poroila
Kaikki Vaski-alueen kirjastokortit käyvät kaikissa Vaski-kirjastoissa. Voit halutessasi vaihtaa vanhan kirjastokorttisi Vaski-korttiin veloituksetta. Lainaamasi aineiston voit myös palauttaa mihin tahansa Vaskiin kuuluvaan kirjastoon.
Tästä linkistä näet koko Vaski-yhteistyöalueen.
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Valitettavasti näyttää siltä, ettei Savonlinnan laulua ole koskaan levytetty tai julkaistu nuottina. Ainakaan Viola-tietokanta ei tiedä laulusta tai sanoittaja Veikko Koivistosta mitään. Ikävä tosiasia on, että maailma on täynnä lauluja, joita ei ole levytetty tai julkaistu nuottina. On toki mahdollista, että laulu sisältyy johonkin vanhaan nuottikokoelmaan, joita kaikkia ei ole vielä ehditty avata Violaan, mutta tällaisia kokoelmia on paljon ja niitten selailu todella iso urakka.
Heikki Poroila
Hei,
Noiden tietojen perustella vaikuttaisi siltä, että kyseessä on ruotsalainen dekkaristi Mari Jungstedt. Viettää (tai on ainakin viettänyt) kesiä Gotlannissa, johon myös kirjat pääasiassa sijoittuvat. Linnanrouvan yhteys asiaan jäi itselleni mysteeriksi, vaikka lueskelin juonikuvauksia.
Toinen vaikuttaisi olevan Jeffrey Archerin Clifton-kronikka (suomennetut osat: Vain aika näyttää (2016), Isän synnit (2017), Vaietut salaisuudet (2017), Maksun aika (2018). Kronikan Isän synnit -kirjan juonikuvaus kuulostaa juuri tuolta.
Kirjoja voi hakea vaikkapa Kirjasammosta, joissa suuressa osassa (etenkin uudemmissa) on juonikuvaukset ja asiasanoitus. Jos tiedot ovat kovin puutteelliset, on tietysti hankala löytää oikeaa kirjaa, mutta...
Kaivattu kirja saattaisi olla Gerda Wagenerin Vamppu Vampyyri pelkää pimeää (Lasten keskus, 1996). Liisa-tytön avustuksella Vamppu pääsee eroon pelostaan ja sen vaaleanpunaiset siivet alkavat tummua.
Varmasti tuollaisiakin palveluja löytyy.
Parhaimman asiatuntija-avun saat soittamalla Espoon seniorineuvontaan Nestoriin tai lähettämällä heille sähköpostia.
nestori@espoo.fi ja arkisin klo 9–15 puh. 09 816 33 333.
