Elintarvikkeiden lisäaineiden riskeistä löysin Eviran tutkimuksen (nykyinen Ruokavirasto). Siinä on kuitenkin tutkittu elintarvikkeiden lisäaineita lähinnä tutkimalla ruokien sisältöä sekä lisäaineiden määrää niissä ja kuluttajien kulutusta kyselytutkimuksella.
Elintarvikkeiden lisäaineet - riskiprofiili (Eviran tutkimuksia 2/2018), https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/237026/eviran_tutkimuk…
En löytänyt mistään tutkimusta, joka kertoisi lisäaineiden jäämistä elimistössä ja jäämien muutoksesta, jos jättää prosessoidut tuotteet pois. Useissa artikkeleissa mainitaan, että osa lisäaineista on samoja kuin luontaisissa tuotteissa, joten voi olla mahdotonta tietää, onko esim. lesitiiniä tullut elimistöön...
Kysymyksen lainaus on peräisin Olaus Magnuksen pääteokseksi mainitun Pohjoismaiden kansoja ja niiden historiaa käsittelevän Historia de gentibus septentrionalibus -kirjan ruotsinkielisestä laitoksesta (Historia om de nordiska folken). Ensimmäinen latinankielinen painos Olauksen suurtyöstä on vuodelta 1555. Se jakautui 22 kirjaan ja 476 lukuun. Sitaatti on peräisin 20. kirjan ensimmäisestä luvusta.
Kokonaisuudessaan teosta ei ole suomennettu - Suomea koskevat osat kyllä. Pohjoisten kansojen historia : Suomea koskevat kuvaukset (Otava, 1973) sisältää maatamme käsittelevät tekstit Kaarlo Hirvosen kääntäminä. Kaksiosaisen Suomalaiset Pohjoisten kansojen historiassa -teoksen (Amanita, 2001) suomennoksen on laatinut käännöstyöryhmä, johon...
Kappaleen "Kun", alkuperäiseltä nimeltään "Du", on säveltänyt Bo Nilsson. Alkuperäisen sanoituksen on tehnyt Cornelis Vreeswijk ja suomenkielisen sanoituksen Juha Vainio. Se alkaa: "Kun sua katselen". Laulu sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin (sanat, melodia ja sointumerkit):
Suklaasydän : piikkikorot ja ihanat iskelmät (F-Kustannus, 2011)
Elämää ja erotiikkaa : Junnun parhaat (F-Kustannus, 2005)
Sanojen takana Junnu Vainio : 80 Juha Vainion laulua (Warner/Chappell Music Finland, 1998)
Kyseessä on varmaankin kansansatu nimeltään Täinnahkaiset kengät. Satu sisältyy satukokoelmaan Kuningas rastasnokka : suomalaisia kansansatuja (toim. Tiina Kaila ja Kristina Segercrantz, 1988, s.17 - 26).
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa satukokoelman saatavuuden kirjastoverkkoalueesi toimipisteissä.
https://joki.finna.fi/Record/tiekko.167151
HelMet-kirjastoissa näyttäisi olevan tätä sarjaa ainakin osat 7-10. Ne saat helposti joko varaamalla www.helmet.fi -palvelun kautta tai menemällä johonkin HelMet-kirjastoon tekemään varauksia. Nämä löytyvät sanahaulla "kiljusen herrasväki kasetti".
Osia 1-6 ei HelMet-kirjastoissa näytä olevan. Menemällä johonkin isompaan Helsingin kirjastoon kuten Itäkeskukseen, voit kuitenkin pyytää tekemään kaukolainoja näistä puuttuvista osista. Helsingin kautta pyydetyt kaukolainat ovat maksuttomia.
Kannattaa joka tapauksessa käväistä Itäkeskuksen kirjastossa, siellä musiikkiosastolla osataan varmasti auttaa.
Kirjastot ostavat levynsä yleensä sovitulta vähittäismyyjältä (isoissa kirjastoissa EU-säädösten mukaan kilpailutetulta välittäjältä). Suoraan myyjältä voidaan ostaa tavallisesti vain sellainen levy, joka ei ole normaalissa kauppamyynnissä.
Kirjastoille markkinoinnissa on normaalin kauppamyynnin ja sen mainostamisen lisäksi kaksi vaihtoehtoa. Monet pientuottajat ja omakustanteiden tekijät lähettävät kirjastoihin mainoksia ja/tai näytelevyjä, samoin monet soittelevat kirjastoihin ja tarjoavat sitä kautta.
Kirjastojen hankkijat eivät innostu puhelinmyynnistä, koska levyä ei käytännössä ole järkevää ostaa näkemättä ja kuulematta. Näytelevyn ja kirjeen lähettäminen on suhteellisen tehokasta mutta kallista. On myös syytä muistaa, että...
Varsinaista tutkimusta ei valitettavasti löytynyt, mutta muutama tuon ajan postikortteja käsitteleva teos on tehty.
Ilkka Kantolan tekemässä Sortokauden postimerkkejä (Insinööritieto 1981)osassa 1 on sotilaspostikortteja Suomen sotaväestä 1700-1900-luvuilta sekä Suomen sotaan vuosina 1808-1809 osallistuneista sotapäälliköistä ym. henkilöistä. Sortokauden postikortteja osa 2 käsittelee lähinnä Suomen suuriruhtinaskunnassa käytettyjä Suomen suuriruhtinaskunnan virallisilla lipuilla varustettuja postikortteja. Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Yliopiston yhteistietokannasta Linda löytyi tänä vuonna ilmestynyt Upeiden postikorttien Suomi :aikamatka, tekijänä Anders Saxon http://finna.fi
Joulukorteista...
Monet eri tahot hakevat vapaaehtoisia testeihin. Osissa testeissä maksetaan rahallista korvausta, osassa saa käyttöönsä tuotteita, joita testataan eikä muuta korvausta. Voit seurata esim. Helsingin Sanomien ilmoittelua tai käydä suoraan kiinnostavien alojen nettisivuilla, joissa usein kerrotaan haettavista testiryhmistä.
Esim. Orionin sivuilla: http://www.orion.fi/tutkimus/vapaaehtoiseksi-laaketutkimukseen/
tai liikunta-alan testausta http://www.testinglab.fi/liity_testiryhmaan.html. Myös yliopistoista ja alan oppilaitoksista voi kysyä suoraan testiryhmiin pääsyä.
Kyseistä teosta ei Lahden kaupunginkirjastossa valitettavasti ole.
Opas vaikuttaa kiinnostavalta, tilaamme sen kirjastoon.
Lisätietoja Hossasta mm.
http://ulkoilunmaailma.fi/hossan-vesiretkeilyopas-ilmestynyt/
http://www.luontoon.fi/hossanvesireitit/kartatjakulkuyhteydet
Kuvia saattaa löytyä Museoviraston kuvakokoelmista. Pikahaku ei tuota tuoksia, mutta kaikkia Museovirastojen kuvia ei ole rekisteröity. Voit halutessasi mennä selaamaan historia kuvakokoelmien henkilökortistoa. Mikäli etsit jonkun tietyn henkilön kuvaa, voit tiedustella asiaa puhelimitse tai sähköpostilla.
https://www.kuvakokoelmat.fi/sites/home
Valitettavasti näillä hivenen hatarilla tiedoilla runon tai sen kirjoittajan jäljitys ei onnistunut. Vaikuttaa ainakin epätodennäköiseltä, että runo olisi julkaistu kirjassa. Ehkä jossakin luonto- tai mielipidelehdessä?
Korvaushinta selviää, kun viet kirjan kirjastoosi. Jos kirjan omistaa joku naapurikunnista, hinnan määrittämiseen voi mennä hiukan pidempi aika. Tietämättä kirjan nimeä, kustantajaa ja ostoaikaa tai -hintaa ei korvauksen suuruutta voi tietää, mutta eiväthän pokkarit tosiaan mahdottomia maksa, eikä kirjasto peri ylimääräisiä. Vasta vahingot nähtyään pystyy vastaava työntekijä sekä toteamaan niteen poistotarpeen että tuottamuksellisesta vahingosta aiheutuvan korvauksen. (Tuottamuksellinen vahinko on sellainen, jonka olisi voinut huolellisuudella välttää. Jos joutuu ryöstön tai itsestä riippumattoman tulipalon - tai meteoriitin - uhriksi, kyseessä ei ole tuottamuksellinen vahinko).
Heikki Poroila
Avaruusluotainten Voyager 1 ja 2 mukana lähetettiin vuonna 1977 avaruuteen kultaiset äänitteet (Voyager Golden Record). Ne sisälsivät Valeri Borzovin kuvan, jossa hän juoksi 200 metrin pikamatkaa Müncenissä. Mitalinsa hän sai kai pitää. https://www.olympic.org/valery-borzov .
Suomen kielen sanakirjat eivät tunne mainitsemiasi sanoja. Mikäli olet nähnyt tällaiset sanat jossain, kyse on ollut kaiketikin jonkinlaisesta puhekielisestä kontaminaation tyyppisestä ilmiöstä eli eri sanoista peräisin olevien ainesten yhdistymisestä epäsäännönmukaisesti yhdeksi sanaksi (esimerkiksi: notkahtaa + ratkaisu > notkaisu).
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Nykysuomen sanakirja (WSOY, useita painoksia)
Vuoden 1964 kansakoululaki suositti vieraan kielen opetusta. Suuremmissa kaupungeissa opetus oli alkanut vapaaehtoisesti jo sitä ennen. Mutta kattavasti pakolliseksi vieraan kielen opetus tuli vasta peruskoulu-uudistuksen mukana. Tämä kouluopetuksen yhtenäistänyt uudistus toteutettiin vaiheittain vuosina 1972-77. Eli 1960-luvulla syntyneiden joukossa voi olla henkilöitä, jotka ovat jääneet vaille vieraan opetusta koulussaan.
En onnistunut löytämään uusia tutkimuksia nimenomaan kirjastotyöhön liittyvistä altistuksista, mutta monet näyttöpäätetyöhön yhdistetyt oireet sopivat myös kirjastotyöhön. Duodecim-lehden vuoden 2007 numerossa 6 on artikkeli työhön liittyvistä niska-hartiaseudun ja yläraajan sairauksista. Artikkelin mukaan niska-hartiaseudun ja yläraajan kivut ovat tavallisia ja yleinen hoitoon hakeutumisen syy. Näin on varmasti myös kirjastotyössä. Joihinkin kirjastossa tehtäviin töihin kuuluu pitkäkestoista paikallaan istumista, samoina toistuvia pään tai käden liikkeitä tai kiertynyttä pään tai vartalon asentoa. Aineiston käsittely voi aiheuttaa myös iho-oireita. Yllä oleviin voidaan kyllä vaikuttaa hyvillä työvälineillä ja työergonomialla, esim....
Ainoa tarjolla oleva DVD-versio on venäläinen, vuonna 2006 valmistunut 30 minuutin pitunen animaatioelokuva. Suomenkielisellä tarinalla on vain äänitteitä.
Heikki Poroila
Fennica-tietokannan mukaan ainoa varsinainen runokäännös on Kirjayhtymän vuonna 1977 julkaisema Huilunsoittaja : Runoja 1895 - 1941, suomentajana Anna-Maija Raittila. Romaaniin Lasihelmipeli (Das Glasperlenspiel) sisältyvät runot on kääntänyt Elvi Sinervo. Ne on julkaistu myös vuonna 1972 (Kirjayhtymä) kirjassa Josef Knechtin jälkeenjääneet teokset : koululaisen ja opiskelijan runot.
Heikki Poroila
