Hei,
Noiden tietojen perustella vaikuttaisi siltä, että kyseessä on ruotsalainen dekkaristi Mari Jungstedt. Viettää (tai on ainakin viettänyt) kesiä Gotlannissa, johon myös kirjat pääasiassa sijoittuvat. Linnanrouvan yhteys asiaan jäi itselleni mysteeriksi, vaikka lueskelin juonikuvauksia.
Toinen vaikuttaisi olevan Jeffrey Archerin Clifton-kronikka (suomennetut osat: Vain aika näyttää (2016), Isän synnit (2017), Vaietut salaisuudet (2017), Maksun aika (2018). Kronikan Isän synnit -kirjan juonikuvaus kuulostaa juuri tuolta.
Kirjoja voi hakea vaikkapa Kirjasammosta, joissa suuressa osassa (etenkin uudemmissa) on juonikuvaukset ja asiasanoitus. Jos tiedot ovat kovin puutteelliset, on tietysti hankala löytää oikeaa kirjaa, mutta...
Kaivattu kirja saattaisi olla Gerda Wagenerin Vamppu Vampyyri pelkää pimeää (Lasten keskus, 1996). Liisa-tytön avustuksella Vamppu pääsee eroon pelostaan ja sen vaaleanpunaiset siivet alkavat tummua.
Kirjastoista eri puolilta Suomea löytyy joitakin ukulelen soitinrakennusoppaita ja piirustuksia. Voit pyytää niitä kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta. Alla linkki Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen Finna-hakupalveluiden listaan oppaista:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FImage%2F%22&dfApplied=1&lookfor=ukulele+soitinrakennus&type=AllFields
Mainintaa juuri konserttiukulelen rakennusoppaasta ei löytynyt. Kannattaisi ehkä kysyä myös alan ammattilaiselta, esim. Lottonen Guitars Oy:stä:
http://lottonen.com/fi/
http://lottonen.com/fi/laulu/
Keskikirjastoista löytyvät seuraavat tuon ajan Hankoa käsittelevät teokset:
Romaanit:
Ahde, J.: Tulen ja raudan rannat. Gummerus, 1975
Jääskeläinen, S.: Punainen Hanko. Otava, 2003
Lassila, P.: Kesän kerran mentyä. Teos, 2017
Samulinen, M.: Majakka vaikenee. Tammi, 1971
Tietokirjat:
Hanko toisessa maailmansodassa. Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian laitos, 2011
Russarö : Hankoniemen silmä. Suomen Majakkaseura, 2012
Ishchenko, A.: Hangon motti. Hanko maailmankartalle ry, 2017
Karlsson, T.: Hankoniemi vieraissa käsissä. Hangethe Böcker, 2014
Lappalainen, N.: Hankoniemi toisessa maailmansodassa. WSOY, 1987
Silvast, P.: Hanko ja Porkkala. AtlasArt, 2015
Finna.fi :n kautta löytyy Suomen arkistojen, kirjastojen...
Uusin sanasto löytyy Sotilaan käsikirjan englanninkielisestä versiosta:
Soldier's guide 2017. Helsinki: The Finnish Defence Forces, 2018.
Sotilaan käsikirja 2020. Helsinki: Pääesikunta, Koulutusosasto, 2019.
Sotilasarvot eri kielillä löytyvät valtioneuvoston termipankista Valterista. Hyödyllisiä voisivat olla myös puolustusvoimien englanninkieliset sivut.
Osin vanhentunutta ja historiallista sanastoa löytyy sotilassanakirjoista. Näitä on laaja kokoelma esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastossa. Simo Sirkkasen aiheesta laatima diplomityö löytyy myös Kansallisarkiston digitaaliarkistosta.
Englanti-suomi-englanti: sotilassanasto ja lyhenteet (3. uus. p.). Helsinki: Pääesikunta 2004.
Saksa-suomi-saksa sotilassanasto...
Pohjoisella pallonpuoliskolla sataa enemmän kuin eteläisellä pallonpuoliskolla. Syynä tähän ovat merivirrat. Oletettavasti pohjoisella pallonpuoliskolla on siten myös enemmän sadepäiviä kuin eteläisellä pallonpuoliskolla, mutta tähän en valitettavasti löytänyt vahvistusta.
https://www.nature.com/articles/ngeo1987
https://earthdata.nasa.gov/learn/sensing-our-planet/rooting-out-rainfall
Lauri Lepolan kirjassa Verinen Siuro (2011) kerrotaan, että laatassa lukee: ”Tälle paikalle rakennettiin Siuron työväentalo vuonna 1907 ja purettiin vuonna 1971. Viereisessä metsikössä ammuttiin keväällä 1918 yli 30 paikallisessa kenttäoikeudessa kuolemaan tuomittua Siuron seudun punaista.”
Tässä tietoa kustannuspaikoista:
Melody Beattie: Irti läheisriippuvuudesta - Miten lopetan muiden holhoamisen ja alan huolehtia itsestäni. WSOY. Kustantajan kotipaikkakunta on Helsinki
Janne Viljamaa: Hirveä häpeä! Suomalainen häpeä ja miten siitä pääsee eroon. Atena. Kustannuspaikkakunta on Jyväskylä.
Ani Kellomäki: Kosteusvaurioita - kasvukertomuksia pullon juurelta. Atena. Kustannuspaikkakunta on Jyväskylä.
Kalevi Koukkunen: Atomi ja missi. Vierassanojen etymologinen sanakirja. WSOY. Kustannuspaikkakunta on Helsinki.
Heinrich Schurtz: Kulttuurin alkuhistoria. WSOY. Tämä kirja on julkaistu vuonna 1915. WSOY:n justannuspaikkakunta oli tuolloin Porvoo.
Craig Nakken: Minä ja riippuvuus. Kirja...
Google-hakujen lisäksi Finna-palvelusta löytyy haulla "omena maalaukset" muun muassa suomalaiset taiteilijat Maila Järvinen, Lauri Rissanen, Eija-Liisa Löyttyniemi, Gunvor Ekroos, Tapani Raittila, Toini Markkanen, Ritva-Päivi Rantanen, Aimo Kanerva ja Pirkko Valo
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=omena*+maalaukset&type=AllF…
Kovin ovat tutun oloisia, mutta en löytänyt vielä lähdettä, jossa merkit olisi nimetty.
Kannattaa ehkä kysäistä Systeemi.netistä, joka on keräilijöiden huutokauppasivusto.
Yhteyttä pääsee ottamaan lomakkeella. https://www.systeemi.net/contact_us,page,content_pages
Vantaalaisella golfkentällä syyskuussa 2017 valkoposkihanhen surmanneen golfaajan kertomuksen mukaan lintu oli saanut osuman golfpallosta ja loukkaantunut. Sama mies oli aiemmin syksyllä lopettanut golfmailallaan metsästäjän haavoittamaksi kuvailemansa kanadanhanhen. Poliisi tutki valkoposkihanhen tappoa törkeänä eläinsuojelurikoksena ja luonnonsuojelurikoksena, mutta loppujen lopuksi miestä vastaan ei nostettu syytettä.
https://www.is.fi/golf/art-2000005389069.html
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201801162200672253
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201709292200426501
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/201709302200428755
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201709302200428666
https://www.helsinginuutiset....
Kysymykseen on jo vastattu Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa vuonna 2013 (vastausta päivitetty 2018). Tässä vastaus:
” Tässä osa runosta: Mikko kettu oli ihan pahin kiusanhenki pihan. Aina leikit toisten lasten, Mikko särki varta vasten... jne. Emme valitettavasti julkaise kokonaisia teoksia tässä palvelussa (runo voi olla kokonainen teos) tekijänoikeudellisista syistä.
Runo löytyy lastenrunokirjasta ”Kissa liukkaalla jäällä” (Otava 1958), sivuilta 15–18. Tämä runokirja löytyy useasta kirjastostamme, voitte jättää varauksen jos teos ei löydy lähikirjastosta. ”
https://www.kirjastot.fi/kysy/olisko-mahdollista-saada-mikko-kettu?language_content_entity=fi
Valitettavasti kuva ei näy.
Kotiliesi on listannut huonekasvien tuholaisia 2014. https://kotiliesi.fi/koti/huonekasvit/huonekasvien-tuholaiset-kuriin/
Toivottavasti kuvassa oleva ötökkä ei kuulunut niihin.
Noten finns t.ex. i
Kaikki tai ei mitään, nuotti, Suomen Lähetysseura 2000.
Lumivalkeaa, nuotti, Warner/Chappell Music Finland 1997.
De här är båda på finska. Boken 100 laulua Suomesta, Kallunki Iiris, Lasten keskus, Kirjapaja 2017 borde ha texten på svenska.
Alla de här tre finns i Helle-biblioteken.
Texten på finska finns även på nätet, https://www.vahvike.fi/sites/default/files/laulujen_sanat/Tulkoon_joulu…
Tietopalveluneuvoja-nimekettä käytetään yleensä vain tietellisissä kirjastoissa ja erikoiskirjastossa. Ei yleensä yleisissä kirjastoissa. Kyse ei ole esimiestehtävästä. Tietopalveluneuvojilta edellytetään yleensä kirjastoalan ammatillista koulutusta.
Esimerkkejä avoimista työpaikoista, joissa etsitään tietopalveluneuvojaa.
https://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/avoimia-tyopaikkoja/tietopalveluneuvoja-4?language_content_entity=fi
https://tyopaikat.oikotie.fi/avoimet-tyopaikat/tietopalveluneuvoja/1714263
Onkia saa periaatteessa missä tahansa. Ei siis ole olemassa erikseen onkimiseen osoitettuja paikkoja. Toki esimerkiksi uimarannalla tai toisen laiturilla ei saa onkia. Hyviä onkimispaikkoja voi etsiä esimerkiksi Suomen Vapaa-ajankalastajien verkkosivujen Kalastuspaikat-hausta valitsemalla kalastusmenetelmäksi onkimisen.
Kyseessä voisi olla Judy Blumen Hetula (WSOY, 1981)."Kun pieni ja pullea Linda Fisher piti haukotuttavan tylsää esitelmää hetulavalaista, Caroline heitti Jillin pöydälle paperilapun, jossa luki: 'Hetula on sille hyvä nimi, aletaan sanoa sitä Hetulaksi.' Ja pian koko luokka tiesi Lindan uuden haukkumanimen. Lindassa oli jotain, joka houkutti kaikki viidesluokkalaiset kiusaamiseen, kokeilemaan miten pitkälle Linda kestäisi. Mutta Jill sen paremmin kuin kukaan muukaan ei osannut aavistaa, miten kaikki päättyisi."
L. Onervan runo Iltatunnelma on hänen vuonna 1904 julkaistusta kokoelmastaan Sekasointuja.https://www.gutenberg.org/cache/epub/58815/pg58815-images.html
Varhaisimmat löytämäni esiintymät tällaisesta sanonnasta olivat armeijaan ja sotilaisiin liittyvissä yhteyksissä. Näiden perusteella voisi ajatella, että "kyttyröillä" on todennäköisesti viitattu väsymyksestä kumaraselkäisiin miehiin, ja "juna, joka kyttyrätkin korjaa" on tarkoittanut miehistökuljetusta etulinjasta selustaan tai varuskunnasta siviiliin, niin kuin oheisessa Etupyörä-lehden Kotiutumisia-palstan tekstissä: "Pian tulikin juna, joka 'kyttyrät korjaapi'. 'Kyttyrä' nimitys on kyllä väärä, sillä miehet olivat kaikkea muuta kuin kyttyriä – eli kumaraselkäisiä. Junaan sitä sitten hyvin asetuttiin ja kohta kuului lähtövihellys. Eläköönhuuto Terijoelle ja vuoden varuskunta jäi. Siviilielämä alkoi." (Etupyörä : Polkupyöräpataljoona 1:n...
