Nimi Leevi on hepreaa ja merkitsee "uskollista". On siis raamatullista alkuperää. Erityisesti Pohjois-Suomessa ja Lapissa on Lauri Leevi Laestadius tehnyt nimestä suositun.
Alvar on ruotsalainen nimi,joka 1800-luvulla kirjoitettiin Allvar ja arveltiin saksan Ernst "vakaa" käännökseksi. Nimen pohjana lienee kuitenkin taruolento, keiju ts. haltiaa merkitsevä sana alf. Nimen osat voidaan tulkita "keiju" ja "soturi".
Anteron kreikkalainen kantanimi on Andreas, "miehekäs, miehuullinen". Vanhin suomalainen tieto nimestä on vuodelta 1303.
Väestörekisterikeskuksen sivuilla on tilastotietoa suku- ja etunimistä http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Lisää nimistä esimerkiksi kirjoista:
Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Vilkuna...
Suomalaiselle tällainen ilmaisu kieltämättä vihjaa, että puhuja on samaa sukupuolta. Mutta jos ilmaisu esiintyy tilanteessa, jossa on esimerkiksi töissä miehiä ja naisia, mutta jompia kumpia on esimerkiksi jollain osastolla selvä enemmistö, eihän se väärinkään olisi miehen sanoa "tyttöjen kanssa". Tällaisessa tilanteessa olisi ehkä kuitenkin parempi lisätä lauseeseen jokin selventävä ilmaisu kuten "korjaamon poikien kanssa juteltiin siitä", jolloin asiasta puhuva nainen ei välttämättä laske itseään samaan ryhmään. Sen sijaan ilmaisu "muitten tyttöjen kanssa juteltiin" vahvistaa, että puhuja on samaa sukupuolta.
Jos ei sanojan sukupuolta voi tietää, kuulija tai lukija todennäköisesti olettaa, että ilmaisun käyttäjä on samaa sukupuolta kuin...
Kimmo Silvosen Suomen päivä- ja yöperhoset -kirjassa todetaan, että nokkosperhosen talvehtineet yksilöt voivat olla jo maaliskuussa liikkeellä. Lämpivät ilmat edesauttavat toukan kehittymistä perhoseksi.
Finna-hakupalvelun (Suomen museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteinen hakupalvelu: https://www.finna.fi/) kautta löytyy tietoa kenttäsahoista. Finnassa on niin verkon kautta käytettävää materiaalia kuin tietoa esim. kirjaston kirjoista ja niiden sijainnista. Alla linkki hakuun kenttäsahoista. Kirjoista monet ovat Helsingin yliopiston kirjaston Viikin kampuskirjaston kokoelmissa:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/viikki/
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kentt%C3%A4sahat&type=AllFi…
Tekemäsi varaus oli kohdistunut pokkaripainokseen, joita yleensä tilataan kokelmiin vähän niiden huonon kestävyyden vuoksi. Tästäkin kirjasta on sidottu, kovakantinen painos, jossa varausjonoa ei ole. Jos edellinen lainaaja ei palauta ainokaista pokkaria ajoissa, niin silloin varausjono jää ikävästi junnaamaan paikoilleen.
Jollei aivan ehdottomasti halua pokkaripainosta kirjasta, niin kannattaa aina verkkokirjastossa katsoa mitä painoksia kirjasta on ja onko niihin varauksia.
Neuvoisin sinua vaihtamaan varauksesi verkkokirjastossa sellaiseen painokseen, jossa ei ole varausjonoa.
Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajien levy nimeltä Legenda on julkaistu vuonna 1999, ja sillä on mm. Madetojan kappale De profundis, op56. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista levy on ainoastaan Vantaan musiikkivaraston kokoelmissa Tikkurilassa. Voit saada levyn lainattavaksi Kauklahden kirjastosta tekemällä varauksen Helmet-sivuston kautta. Voit myös pyytää kirjastojen henkilökuntaa tekemään varauksen:
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Slegenda%20kauppakorkeakoulun%20ylioppilaskunnan%20laulajat__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Minority Report perustuu tosiaan Philip K. Dickin novelliin ja ensimmäisen kerran se ilmestyi Fantastic Universe lehdessä.
Samana vuonna, kun elokuva ilmestyi, julkaistiin novellikokoelma nimeltä Minority Report. Tämä kokoelma on saatavissa kirjastoista, mutta sitä ei valitettavasti ole suomennettu.
Tätä fanifiktiona tuotettua kirjasarjaa näyttäisi olevan ainoastaan Kongressin kirjaston kokoelmissa Yhdysvalloissa. Sitäkään tuskin saa lainaksi. Kirjat ovat luettavissa verkossa, mutta käännöksiä niistä ei ole:
http://falloutequestria.wikia.com/wiki/Fallout:_Equestria
Kysymyksessä esitetylle huomiolle koetun unentarpeen vähenemisestä valoisana aikana voi löytää selityksen esimerkiksi valon ja unen terveysvaikutuksia perusteellisesti tutkineen Timo Partosen kirjasta Lisää unta : kiireen lyhyt historia (Duodecim, 2014). Valo tahdistaa elimistömme sisäisen vuorokauden maapallon pyörimisliikkeestä johtuvaan ulkoiseen vuorokauteen. Päivän pituus antaa tahdin sisäisen kellomme toiminnalle ja säätelee vireystilaamme - sarastus ja valo virkistävät, hämärä ja pimeys väsyttävät. Partonen kuitenkin muistuttaa, että riittävä uni on ihmisen perustarve - vuorokauden 24 tunnista aikuisen olisi nukuttava keskimäärin kolmasosa, oli sitten kesä tai talvi.
Ainoa tarjolla oleva DVD-versio on venäläinen, vuonna 2006 valmistunut 30 minuutin pitunen animaatioelokuva. Suomenkielisellä tarinalla on vain äänitteitä.
Heikki Poroila
"Nettikirjasto" eli mahdollisuus tutustua dokumentteihin kotona suoraan verkon kautta ilman fyysistä asiointia kirjaston kaltaisessa palvelussa, on tällä hetkellä olemassa kahdessa olomuodossa. Ensinnäkin ovat julkisten kirjastojen maksuttomat e-kirjavalikoimat, joita kirjastot sponsoroiden tarjoavat käyttäjilleen. Nämä valikoimat ovat valitettavasti varsin rajoittuneita sen takia, etteivät kustantajat halua antaa kirjastojen kautta kohtuullista korvausta vastaan oikeutta jaella kaupallisesti menestyviä nimikkeitä. Tällaisia kokoelmia kuitenkin on olemassa, joskaan niitten pysyvä saatavuus riippuu sopimuksista, hinnoittelusta ja viime kädestä kirjaston päätöksestä jatkaa palvelua. Esimerkiksi Suomen suurimmassa yleisten kirjaston...
Tämä varis, joka kertoo haaveensa: Kyllä joku iso ihan ikioma raato olisi kova sana! löytyy albumista Kamala luonto Anna haukku!, s.53 (Arktinen banaani 2015).
Iltasanomista löytyy Kamala luonto -strippejä, mutta juuri tätä en löytänyt. https://www.is.fi/kamalaluonto/.
Kamala luonto -sarjiksella on myös omat nettisivut, http://kamalaluonto.fi/.
Salmikämpän pojat sai keväällä 1952 Nuorten kirjan palkinnon.
Vuonna 1946 perustettu Nuorten kirja ry (nykyään Suomen nuorisokirjailijat ry) on pyrkinyt parantamaan lastenkirjailijoiden toimintaedellytyksiä myöntämällä kirjallisuuspalkintoja ja järjestämällä apurahoja. Ensimmäisen palkintomäärärahan yhdistys sai WSOY:lta vuonna 1946 ja sen turvin sai alkunsa vuosittain parhaasta nuorisoromaanista jaettava Topelius-palkinto. Seuraavana vuonna Nuorten kirjan käytössä oli myös Valistukselta saatu määräraha. Otava liittyi palkintorahojen lahjoittajien joukkoon 1950 ja Tammi 1955. Näin syntyneen palkintojärjestelmän puitteissa yhdistys kykeni vuosittain jakamaan 3-4 palkintoa parhaista lasten ja nuorten kirjoista. Lennart Vapaavuoren...
Niilo Tahkolahden Wan-King, tahtonsa herra : poikien seikkailukertomus vuodelta 2007 ilmestyi Kansankirjan kustantamassa "Poikien sinisessä sarjassa" vuonna 1947.
https://finna.fi
Elena Madyn Body jumper -kirjasarjan ensimmäistä osaa Vaihdokas kuvaillaan näin:
"Vaihdokas on tarina ulkokuoren alle haudatusta salaisuudesta. Päähenkilö on nuoren naisen mieli, aave elämästä joka päättyi liian varhain."
Kirjan esittely Helmet-sivuilla:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789510413111&qtype=b
Sarjan toisen osan nimi on Varjo ja kolmannen Varjelija. Voisiko tämä olla muistamasi kirja?
Kyseinen "keksijä" oli Michael Faraday (1791-1867), eräs sähkömagnetismin historian suurista nimistä.
"Kun Englannin pääministeri oli kysäissyt, mitä hyötyä Faradayn keksinnöistä oli, tämä oli vastannut: 'Jonakin päivänä te voitte kerätä niiden avulla veroja.'" (Ismo Lindell, Sähkön pitkä historia. Otatieto, 2009)
Tarinan varhaisin kirjallinen lähde, W. E. H. Leckyn Democracy and liberty (1889) nimeää kysyjänkin: William Gladstone (1808-1898). Pääministeri Gladstonesta tosin tuli vasta Faradayn kuoleman jälkeen. Tämän eläessä Gladstone toimi sen sijaan valtiovarainministerinä, mihin Faradayn viittaus sähköön mahdollisten verotulojen lähteenä arvatenkin liittyy.
Valitettavasti en löytänyt etsimäänne kirjaa suomenkielisenä. Sellainen saattaa kuitenkin olla olemassa.
Englanniksi kirjoja ja niiden osia löytyy useita. https://www.google.com/search?q=How+many+soldiers+have+died+from+friendly+fire&rlz=1C1GCEB_enFI869FI869&source=lnms&tbm=bks&sa=X&ved=0ahUKEwj11-m92b7lAhVFwqYKHTafBQsQ_AUIFygB&biw=1920&bih=969
Esim. Ron Corbett: First soldiers down ja Earl R. Anderson:Friendly Fire in the Literature of War.
Rauhanturvaajien joukoissa on tapahtunut onnettomuuksia. Suomalainenkin rauhanturvaaja on joutunut ristituleen ja haavoittunut 2006. https://yle.fi/uutiset/3-5753307
Ylen uutisarkisto kertoo tästä ja muista suomalaisia rauhanturvaajia koskevista uutisista. https://yle.fi...
Verkossa on saatavilla aihetta käsittelevä Jenna Säärelän Pro gradu -tutkielma Sotilasslangin tarkastelua
http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201805031572.pdf
Muita aihetta käsitteleviä Pro gradu -tutkielmia (julkaisujärjestyksessä, uusin ensin):
- Vähätalo, Eva: Sanaston kartuttamisen keinot suomalaisessa sotilasslangissa, 2013.
- Tarra, Tiina: Sotilaslyhenteistä muodostetut sotilasslangisanat ja -ilmaukset sekä keksityt sotilasslangilyhenteet, 2008.
Vainio, Pauliina: Suomalaista sotilasslangia 1900-luvun lopulta. 1999.
Aiheesta on julkaistu myös kirjoja (julkaisujärjestyksessä, uusin ensin):
- Paltemaa, Marja-Riitta: Sotilasslangi sotakoulussa, 2009.
- Lehtonen, Juhani: U. E...
Pyysin apua ruotsinkieliseltä lasten- ja nuorten kirjastonhoitajaltamme.
Hän suositteli Jessica Schiefauerin teoksia Pojkarna ja När hundarna kommer kirjoja https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SSchiefauer%2C%20Jessica%2C__Ff%3Afacetlanguages%3Aswe%3Aswe%3Aruotsi%3A%3A__Orightresult__X0?lang=fin&suite=cobalt
tai Sandra Bayerin Det handlar on dig https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sbeijer%20sandra__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Jos suomenruotsalainen kirjailija kelpaa, niin Julia Wickholmilta on tullut viime syksynä mahtava kirja Olivia för altid https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SWickholm%20julia__Orightresult__U?lang=fin
Jos haluat vertailla kirjojen tarinoita,...
