Olet ilmeisesti käyttänyt Frank-monihakua. Hakuehtosi ovat oikein mutta olet ilmeisesti käyttänyt Internet Explorer-internet-selainta, joka ei jaksa suorittaa kaikki kirjastot kattavaa hakua. Haku onnistuu jakamalla se pienempiin osiin tai kokeilemalla muita selaimia.
Rajataksesi hakuasi tarkemmaksi voit käyttää popmusiikki-asiasanaa.
Auguri eli auguuri oli ennustaja ja merkkienselittäjä muinaisessa Roomassa. Auguurija oli yleensä vain muutama kerrallaan. He muodostivat pappiskollegion , jonka tehtävänä oli tarkkailla erityisesti lintujen lentoa ja tulkita enteitä, jotta saataisiin selville jumalten tahto. Huonojen enteiden vuoksi saatettiin keskeyttää kansankokous ja ennen sotaan lähtöä yritettiin
tulkita olisivatko ennusmerkit suosiollisia. Auguri! taas tarkoittaa italian kielessä ”Onneksi olkoon!”.
Lähteet : Uusi tietosanakirja, osa 2: Arc-Bem. Helsinki, 1961, Facta 2001, osa 2: Asb-Buk. Helsinki, 3.p. 1988
Francis Goyan Nostalgia - kappaleen nuotit (sovitettu sekä kitaralle että pianolle) löytyy seuraavasta nuottijulkaisusta, jota on vielä saatavana ainakin joistakin maakuntakirjastoista
Tapani Kansan parhaat
Fazer, [1977]
Ihminen ei ole kyylle saalis, joten sen ensimmäinen isku voi olla ns. myrkytön varoitusisku. Puraisu on aina lyhytaikainen, kyy ei jää koiran lailla puremaan kohdettaan, koska tarkoitus on vain myrkyn siirtäminen. Kerrotaan kyllä juttuja käärmeistä, jotka ovat iskeneet kumisaappaaseen ja hampaat ovat jääneet siihen kiinni. Se ei ole kuitenkaan käärmeen tarkoitus vaan vahinko.
Kyyn pureman terveysvaikutuksista ja toimenpiteistä on tietoa oheisten linkkien takana. Kyyn puremaan on aina suhtauduttava vakavasti, vaikka se ei aikuiselle ihmiselle ole välttämättä hengenvaarallinen.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
http://www.tohtori.fi/?page=3830134&id=4565283
Heikki Poroila
HelMet-kirjastojen varaukset ovat aina yhdessä jonossa, jota palvelevat kaikki varattavissa olevat niteet. Kyseessä olevasta kirjasta on hankittu 7 nidettä, jotka kaikki ovat varattavia. Vastaushetkellä neljä niteistä on lainassa, yksi odottaa hyllyssä noutoa ja kaksi on matkalla. Kirjan kappaleet ovat siis kaikki liikenteessä, vaikka yksi lainassa olevista onkin pari viikkoa myöhässä.
Jonotusaika riippuu siitä, monenneksiko on päässyt. Koska varauksia on enää kaksi, kysyjän varaus toteutunee lähiaikoina. Viime kädessä jonon purkautumisen nopeus riippuu siitä, kuinka pitkään lainaajat lainojaan pitävät. Jos tulee myöhästelijöitä, odotusaika pitenee. Järjestelmän tietojen mukaan kohta pitäisi kuitenkin jo tärpätä.
Heikki Poroila
Jäsenlehti sinänsä ei ole tekijänoikeuden suojaama, mutta siinä julkaistut kirjoitukset ja kuvat sen sijaan ovat. Suoja kestää 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeenkin, joten suurella todennäköisyydellä kaikki lehdessä julkaistut tekstit ja kuvat ovat edelleen suojattuja ja verkkojulkaiseminen edellyttää luvan pyytämistä tekijöiltä.
Kaupallisen lehdistön puolella voi olla tilanne, että tekijä on myynyt levitys- ja painatusoikeutensa kustantajalle, jolloin riittää, että kustantaja antaa luvan uudelleenjulkaisuun.
Jos kaikkien oikeudenhaltijoiden tavoittaminen on erittäin työlästä, harrastetaan joskus sitä, että julkaisun alkuun laitetaan teksti, jonka mukaan tekijänoikeusasiat on pyritty selvittämään, mutta kaikkiin ei ole saatu yhteyttä ja...
Tuulivoimalaloiden mahdollisia terveysvaikutuksia on Suomessa jonkin verran tutkittu. Vuonna 2015 julkaistiin Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen, THL:n, tutkimus nimeltä Tuulivoimamelun terveys- ja hyvinvointivaikutukset. Tämä tutkimus totesi näin:
"Tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella on epätodennäköistä, että tuulivoimamelusta aiheutuisi merkittäviä terveys- tai viihtyvyyshaittoja lähialueen väestölle, kun noudatetaan Suomessa käytössä olevia ohjearvoja ja toimenpiderajoja."
Tutkimuksessa todetaan myös, että uusissa tutkimuksissa tulisi keskittyä häiritsevyyteen ja unihäiriöihin, joiden oletetaan olevan yleisimpiä tuulivoimamelun haittoja. Tutkimuksen lopussa on lueteltu eri maissa aiheesta tehtyjä tutkimuksia. Tutkimus on...
Klaus Härön elokuva Hem över havet (Meren yli kotiin) (dokumentti, 1999) on 30 min tv-dokumentti.
Sen tuotti firma nimeltä Talking Heads Ab, joka teki silloiselle FST:lle (ruotsinkielinen Yle) paljon asiaohjelmia.
Firmaa ei ole enää olemassa. Dokumenttia voinee kysyä vain nykyiseltä YleFem:alta.
Dokumenttia ei ole Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmissa.
Lähteet: KAVIN tietokannat Tenho ja www.elonet.fi. ; Sähköposti 17.4.2018.
Hei!
Valitettavasti tv-elokuvaa I am Elizabeth Smart ei löydy Suomen kirjastoista. Jotakin tietoa on eglanniksi wikipediassa https://en.wikipedia.org/wiki/I_Am_Elizabeth_Smart.
Hyvää kesän jatkoa!
Jos kirjat ovat vasta varausjonossa, voit vaihtaa niiden noutopaikan Helmet-sivulla omissa tiedoissasi tai soittamalla Entressen tai Matinkylän kirjastoon.
Jos kirjat jo odottavat sinua Entressessä, et voi valitettavasti enää siirtää niitä Matinkylään. Myöskään matkalla olevan varauksen noutopaikkaa ei voi muuttaa.
Kyseessä on Aristoteleen Retoriikan II kirjan 14. luvun alku, joka kuuluu suomennettuna näin:
"On selvää, että elämänsä kukoistuskautta elävät ovat luonteeltaan edellä kuvattujen välissä. Heiltä puuttuu kumpienkin liioittelu.
He eivät ole liian luottavaisia, sillä sellainen olisi äkkinäisyyttä, eivätkä liian pelokkaita, vaan heillä on kumpaakin hyvässä suhteessa.
He eivät luota kaikkiin olematta kuitenkaan epäuskoisia, vaan pikemminkin muodostavat totuudenmukaisen käsityksen." (suo. Paavo Hohti)
"Nettikirjasto" eli mahdollisuus tutustua dokumentteihin kotona suoraan verkon kautta ilman fyysistä asiointia kirjaston kaltaisessa palvelussa, on tällä hetkellä olemassa kahdessa olomuodossa. Ensinnäkin ovat julkisten kirjastojen maksuttomat e-kirjavalikoimat, joita kirjastot sponsoroiden tarjoavat käyttäjilleen. Nämä valikoimat ovat valitettavasti varsin rajoittuneita sen takia, etteivät kustantajat halua antaa kirjastojen kautta kohtuullista korvausta vastaan oikeutta jaella kaupallisesti menestyviä nimikkeitä. Tällaisia kokoelmia kuitenkin on olemassa, joskaan niitten pysyvä saatavuus riippuu sopimuksista, hinnoittelusta ja viime kädestä kirjaston päätöksestä jatkaa palvelua. Esimerkiksi Suomen suurimmassa yleisten kirjaston...
Tämä varis, joka kertoo haaveensa: Kyllä joku iso ihan ikioma raato olisi kova sana! löytyy albumista Kamala luonto Anna haukku!, s.53 (Arktinen banaani 2015).
Iltasanomista löytyy Kamala luonto -strippejä, mutta juuri tätä en löytänyt. https://www.is.fi/kamalaluonto/.
Kamala luonto -sarjiksella on myös omat nettisivut, http://kamalaluonto.fi/.
Kyseessä on Nord Bernhard. Bernardilta on ilmestynyt vuonna 1956 Mina fem söner, suomennettu nimellä Viisi poikaani, 1980.Lisätietoja https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_33737 . Vuonna 1957 ilmestyi teoksen jatko-osa Leker farligt, suomennos nimellä Vaaralliset leikit 1980. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au137b307e-f1a2-4a94-a89d-d… .
Kirja saattaa olla Mervi Kosken "Suomalaisia haltijoita ja taruolentoja", jonka on kuvittanut Sakari Tiikkaja (Karisto, 2007). Kuvat eivät tosin ole mustavalkoisia. Kirjassa on 180 sivua. Kirjassa esitellään suuri joukko suomalaisia taruolentoja, joista yksi on Mara. Mara häiritsi nukkuvia ihmisiä ja eläimiä; uhrin henki salpautui tai uni kaikkosi. Kirjassa taruolentoja on ryhmitelty, mutta ei vaarallisuusasteen mukaan.
Kirjan kuvaus Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue3f218bd-422c-4d53-9282-b7e9dd857f90
Jätti Janhunen -kuvakirjan kirjoittaja ja piirtäjä on Olle Snismarck. Kirja on ilmestynyt Pellefantti-sarjassa ja sen on kustantanut Kustannus Oy Williams 1970-luvulla. Kirjan tiedot löytyivät Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta (https://lastenkirjainstituutti.fi/)
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=55724&PROFILESET=SNK2&DATABASE=6&DEPARTMENT=0&SORT=3&MAX=50&FMX=&FILETYPE=HTML&LOCATIONID=10,1,9
Tässä vielä tiivistelmä kirjan sisällöstä:
Jättiläinen nimeltään Janhunen asuu nimettömässä maassa, jossa parhainta herkkua sen mielestä ovat talojen tiilikatot. Ihmisiä harmittaa, koska sadesäällä ilman suojaavaa kattoa he vilustuvat. Maahan...
Alla olevat kirjat eivät ole kovin vanhoja, mutta niistä löytyy mm. perinteisiä jouluaskarteluja:
- Himmeli / Eija Koski
- Wanhan ajan joulu : tule joulu kultainen / [teksti: Kai Linnilä]
- Hyvää joulua : tietoa ja tarinoita joulun tunnusmerkeistä / Tarja Tuulikki Laaksonen
- Suomalainen joulu / [Kai Linnilä, Kaari Utrio]
- Joulukirja / [Sari Savikko]
- Joulukoristeet ja pikkulahjat / Irma Koskinen
Ilmestymättömiä kirjoja ei voi varata. Voit varata kirjat vasta sitten, kun ne on luetteloitu kirjastojärjestelmään.
Elly Griffithsin Aavekentät on kustantajan sivuilla ilmoitettu ilmestyväksi helmikuussa 2020.
https://www.tammi.fi/kirja/elly-griffiths/aavekentat/9789520412364
Camilla Läckbergin Kultahäkki-sarjan toisen osan suomennoksen ilmestymisestä ei ole vielä ennakkotietoa.
https://otava.fi/kirjat/kultahakki/
Sinun kannattaa siis seurata oman kirjastosi sivuilta, milloin teokset ovat tulleet varattaviksi.
