Sitaatti ei ole P. L. Traversin Maija Poppanen -kirjasta, vaan kirjasta tehdystä musikaaliversiosta. Sitaatti on laulusta, ja se on suomennettu ainakin näin:
"tippa sokeria auttaa nielemään karvaan lääkkeen” ja myöskin näin:
"lääkkeen karvaan sä sokerilla makeaksi saat". Jälkimmäinen versio löytyy esim. teoksista Suuri toivelaulukirja 15 (1999) ja Disneyn laulukirja (1998). Sen on suomentanut Ulla Renko. Ensimmäisen version suomentaja ei selvinnyt.
Turun kaupunginkirjaston Vaski-tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=… löytyy hakusanalla riimukirjoitus esimerkiksi seuraavat ruotsinkieliset kirjat, joissa on esitelty erilaisia riimuaakkosia:
Enoksen, Lars Magnar: Lilla boken om runor (2008)
Rask, Lars: Runläseboken (1990)
Suomenkielistä tietoa riimukirjoituksesta löytyy internetistä muun muassa Runebergistä riimuihin -verkkoresurssista http://www.jyu.fi/gammalsvenska/runkunskap.htm joka liittyy samannimiseen verkkokurssiin. Sivustolta löytyy myös riimuavain http://www.jyu.fi/gammalsvenska/tekstit/riimuavain.htm
Kannattaa ottaa huomioon, että riimuaakkosia on monenlaisia, ja niitä voi keksiä itsekin. Esimerkiksi kirjailija J. R. R....
Rositan nimipäivää vietetään Suomessa 4.5. Nimi Rosita on espanjalaisperäinen muunnos Rosa-nimestä. Nimi on saanut alkunsa kukasta. Ruusua on pidetty usein Neitsyt Marian kukkana. Ruotsin almanakassa etunimi Rosa onkin 2.7. eli Marian käyntipäivän kohdalla (Lempiäinen, nimipäivättömien nimipäiväkirja 1989,s.350.
Wikipedian mukaan Rosita on muunnos suomalaisesta naisen nimestä Ruusu. Ruusu-nimi tuli vuoden 1950 almanakkaan (Kiviniemi:Rakkaan lapsen monet nimet 1982, s.120) Muita muunnoksia meillä ovat Roosa ja Ruusa.
Nimi Rosa on tullut almanakkaan jo 1800-luvulla (sama, s. 105).
Suomennos voisi olla William Butler Yeatsin runosta “Aedh wishes for the Cloths of Heaven”. Se on julkaistu vuonna 1899 kokoelmassa The Wind Among the Reeds. Teoksessa The Collected Poems of W. B. Yeats (Macmillan, 1950) runon nimi on muutettu muotoon “He wishes for the Cloths of Heaven”.
Yeatsin suomennettujen runojen kokoelmassa Runoja (WSOY, 1966) ei ollut kyseistä runoa. Myöskään Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta ei löytynyt viitteitä suomennoksesta.
Englanniksi runo löytyy verkosta:
http://www.bartleby.com/146/36.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Aedh_wishes_for_the_Cloths_of_Heaven
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Grimmin veljesten satu Tittelintuure (Rumpelstilzchen) kuuluu moniin satukokoelmiin
esimerkiksi (tiedot Satukalliosta http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/ )
Sadun nimi: Tittelintuure
Tekijä: Grimm, Jacob & Wilhelm
Teos/Kokoelma: Grimmin satuja ja tarinoita
Suomentanut: Meriluoto, Aila
Kuvittanut: Richter, Ludwig ... et al.
Toimittanut/Kertoja: Hollmén, Hannakatri
Tunnus: 9515845149
Julkaisutiedot: Valitut Palat, 2002
Sadun nimi: Tittelintuure
Tekijä: Grimm, Jacob & Grimm, Wilhelm
Teos/Kokoelma: Suomen lasten satuaarteet
Kuvittanut: Surojegin, Pirkko-Liisa
Toimittanut/Kertoja: Kemppinen, Marja (toim.)
Tunnus: 9511120263
Julkaisutiedot: Otava, 1992
Yleistiedot: Vanha suomennos
ja siitä on julkaistu aikojen kuluessa useita eri...
Lammion etunimeä ei Tuntemattomassa käytetä. Teoksen Olli Helen: Tunnetko Tuntemattoman, Aamulehti 2005 lopun hakemistossa ovat kaikki henkilöt etunimineen, jos etunimi tiedetään, mutta Lammio vain Lammio (s. 152).
Tuntematon sotilas, WSOY, v. 2000 laitos (kuv) sivulta 180 löytyi ahkeran selaamisen jälkeen tuo Lehdon maininta ”Helvetin Keikka-Heikistä”.
Nykyään kieliäänitteet myydään enimmäkseen cd-levyinä. Joistain kirjastoista löytyy esim. Carolyn Grahamin tekemä Longman children's picture dictionary with songs and chants (1 kirja + 2 cd-levyä). Tämä ei kuitenkaan valitettavasti kuulu Tuusulan tai muidenkaan Kirkes-kirjastojen kokoelmiin; voit halutessasi pyytää sitä kaukolainaksi (kaukolainamaksu on 6 €).
Joitakin vanhoja kirja + c-kasetti -paketteja on vielä saatavana. Jos kotoa löytyy kasettisoitin, näitäkin voi kysäistä kirjastosta.
Useimmiten pienille lapsille soveltuvia kielikursseja ilmestyy cd-romppuina, joita voi käyttää tietokoneella. Niissä ääni ja kuva toimivat yhdessä. Näitä ovat esim. Learn English! (sarjaa Eka kieliromppuni), Leiki ja opi englantia (sarjaa Jussi Jänö)...
Kampin liikekeskuksen asiakaspalvelusta vastattiin, että Annankadun puoleiset ulko-ovet suljetaan klo 21.
Kampin keskuksen Liikenneterminaaliin, jonka muodostavat Espoon ja kaukoliikenteen terminaalit (Helsingin linja-autoasema), Helsingin metro sekä Matkahuollon rahtiterminaali on sisäänpääsy Narinkkatorin puoleisilta pääovilta.
Lisätietoja Kampin keskuksen aukioloajoista löytyy oheisesta linkistä
https://www.kamppi.fi/fi/aukioloajat
Asiantuntijamme mukaan Kyösti Juhani Loijas (taiteilijanimi Lojax) on levyttänyt v.1976
Suuri Star / Rokkirinta –nimisen singlen, jolla hän myös esittää kyseiset kappaleet.
Myöhemmin Lojax –yhtye on levyttänyt LP-levyn ”Lojax", joka on ilmestynyt v. 1977.
Äänitteeseen sisältyvät seuraavat kappaleet ja esittäjät:
Alla jalkojen ; Pikku little rock ; Kyösti joka raketin ryösti ; Läpi pullon pohjan ; Lyö työ ei leiville ; Aika kun on ; Junasta sairaalaan ; Ei aikaa olekaan ; Sun faijas ; Kaunis on tuo maa.
Milan, Irina (esitt.) Sivonen, Jori (esitt.) Kuusamo, Kari (esitt.) Ikonen, Tapani (esitt.) Loijas, Jukka (esitt.) Loijas, Juhani (esitt.) Enne, Vesa (esitt.), Söderberg, Nono (esitt.)
Lähde: ( Viola – Kansallisdiskografia)
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyvät esimerkiksi seuraavat laadullista tutkimusta ja sen eri menetelmiä esittelevät teokset:
Aaltola, Juhani & Valli, Raine (toim.): Ikkunoita tutkimusmetodeihin. II : Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. PS-kustannus, 2010.
Alasuutari, Pertti: Laadullinen tutkimus. Vastapaino, 1999.
Eskola, Jari: Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino, 1998.
Kananen, Jorma: Kvali : kvalitatiivisen tutkimuksen teoria ja käytänteet. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2008.
Koskinen, Ilpo: Laadulliset menetelmät kauppatieteissä. Vastapaino, 2005
Kylmä, Jari: Laadullinen terveystutkimus. Edita, 2007.
Metsämuuronen, Jari: Laadullisen...
Jonni-sanasta on kysytty myös Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa.
Sanan alkuperälle on useita selityksiä. On arveltu muun muassa, että jonni voisi olla genetiivimuoto sanasta jonkin. Sen on esitetty olleen konjunktio tai deskriptiivinen sana. Suomen murteiden sanakirjan mukaan jonni on viitannut myös suutarin käyttämään alasimeen.
Voit lukea vanhan vastauksen täältä:
http://www.kysy.fi/kysymys/jos-joku-jonninjoutava-niin-mika-se-jonni
Sananlaskujen monikielinen sanakirja on Sananlaskujen taskukirja, englantilaisia, saksalaisia, ruotsalaisia ja suomalaisia sananlaskuja, Herbert Yrjölä, 2003.
Suomalaisia sanalaskuja ja sananparsia englanniksi löytyy teoksesta Finnish proverbs, Penfield Press, 1990.
Suomalaisista sananlaskuista kerrotaan teoksessa Virtanen, Leea, Finnish folklore, Finnish Literature Society, University of Washington Press, 2000.
Kaikki teokset ovat saatavissa HelMet-kirjastosta www.helmet.fi .
Eipä juuri löytynyt. Lauri Viidan Kotitaival-runo on käännetty englanniksi ja sävelletty. Nuotti, Betonimylläri = Concrete man : lauluja Lauri Viidan runoihin = Songs to poems by Lauri Viita ; English versions by Aina Swan Cutler and Robert Shure (1993), löytyy Helmet-kirjastojen kokoelmista:
http://www.helmet.fi/
Ezra Poundin runon De Aegypto alkukieli lienee englanti. Se löytyy luettunakin esim. täältä:
http://wn.com/De_Aegypto_by_Ezra_Pound
Muista käännöksistä ei löytynyt tietoa. Runojen käännöksiä on etsitty alla olevista käännöstietojen tietokannoista:
http://dbgw.finlit.fi/kaan.php
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
http://portal.unesco.org/culture/en/ev.php-URL_ID=7810&URL_DO=DO_TOPIC&…
Kun ilmaukset, joiden alkuosa on genetiivimuotoinen, muodostavat käsitteen, esim. värinnimen, erikoisalan termin tai ammattinimikkeen, ne ovat yhdyssanoja (yönsininen, tiibetinspanieli) ja kirjoitetaan siis yhteen. Myös jos ilmaisun merkitys muuttuu yhteen kirjoitettaessa, osat kirjoitetaan yhteen (kyseessä on usein myös kuvallinen ilmaus: kädenojennus).
”Kaapin paikkaa” ei siis kirjoiteta yhteen. Ilmaisua käytetään lähinnä idiomeissa ”määrätä / osoittaa kaapin paikka”.
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1478
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=15
http://www.kotus.fi/index.phtml?i=464&s=2608
Mahtaisikohan kyseessä olla J. Alfred Tannerin vanha kupletti Haloska ja ne toiset muijat. Sen kertosäkeessä toistuvat säkeet "Ma luulen vaan, että johdossa, ei muussa, jos ei siin´! Niin sitähän minäkin oon tuumannut, että vika se on justiin siin´."
Teksti ja nuotit löytyvät kokoelmista :
Kuplettimestarit ja mestarikupletit / [Toimittanut] Lauri Jauhiainen. Musiikki Fazer, 1985.
Tanner, J. Alfred (säv.) : Kuolemattomat kupletit : sata ja kolme humoristista ja muutakin laulua. Kanervan Kustannusliike, 1966.
Sijainti- ja saatavuustiedot löytyvät HelMet -verkkokirjastosta http://www.helmet.fi
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastossa ei näytä olevan laulua äänitteenä, mutta se on kuunneltavissa Internetissä osoitteessa https://oa.doria.fi/...
Pääsiäisen ajankohdan määrittämiseen käytetyt laskusäännöt juontavat juurensa vuonna 325 pidettyyn Nikean kirkolliskokoukseen. Nikeassa tehtyjen päätösten pohjalta pääsiäispäiväksi vakiintui kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai, joka on aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta.
Tosiasiassa sääntö, että ”pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai” ei kuitenkaan ole tarkka, koska pääsiäisen ajankohta määräytyy kirkollisten taulukoiden pohjalta eikä tähtitieteen perusteella.
Taulukoissa kevätpäiväntasauksen oletetaan olevan aina 21. maaliskuuta, vaikka todellisuudessa päivämäärä jonkin verran vaihtelee. Myös täydenkuun ajankohdan laskemiseen käytetään tiettyjä...
Lasten mietelmiä rakkaudesta / häistä ei oikein löytynyt. Kirjassa:
VANHAT TÄDIT EIVÄT MUNI / MARK LEVENGOOD JA UNNI LINDELL ; SUOMEKSI TOIMITTANEET SEPPO BRUUN JA KIRSTI HAKKOLA
SCHILD, 2002,
on lasten keksimiä aforismeja, joista voisi löytyä joku sopiva.
Raija Maula on tehnyt lukuisia mietekirjoja lapsille, joissa on lapsenomaisia aforismeja, vaikka aikuisen kirjoittamia.
Tarkoitukseen sopivia aforismeja, vaikka ei lasten kirjoittamia tai sanomia, löytyy kirjoista:
SUURI VÄRSSYKIRJA / TOIMITTANUT VIRVE SAMMALKORPI
KARISTO, 1997
SORMUKSIN sinetöity rakkaus : hääkarkkirunoja / toimittanut Nina Ramstadius
Karisto, 2004
SYDÄN on löytänyt sydämen : värssyjä rakkauden juhliin / koonnut Nina Ramstadius
Gummerus, 2005
Hei,
Tunnetuimmat suomennokset laulusta ovat V. Artin (oik. Kaarlo Väinö Valve) Ah, iloitkaatte, ystävät ja Liisa Tenkun Vanha joululaulu (laulusta käytetään myös nimiä Nyt kristikunta riemuitse tai Oi kristikunta riemuitse laulun alkusanojen mukaan)
Artin suomennos noudattaa tarkemmin alkuperäistä sanoitusta. Tenkun suomennoksessakin ensimmäinen säkeistö mukailee alkuperäistä, mutta toisessa säkeistössä lähdetään eri raiteille. Alla jokaisesta versiosta kaksi ensimmäistä säkeistöä:
Alkup. engl. sanoitus:
God rest ye merry gentlemen
Let nothing you dismay
Remember Christ our Savior
Was born on Christmas Day
To save us all from Satan's pow'r
When we were gone astray
Oh tidings of comfort and joy
Comfort and joy
Oh tidings of comfort...
Suomi-japani ja suomi-kiina sanakirjoja ei tunnu verkosta vielä löytyvän. Näitä tarvitsevien lienee parasta vielä turvautua painettuihin sanakirjoihin.
Suomi-japani sanakirjoja löytyy muutama:
Suomi-japani-suomi 5000 sanaa ja sanontaa, Jyväskylä, Atena, 1996, Kopijyvä. (ISBN 951-796-039-5)
Heinonen, Sirkka, Suomalais-japanilainen sanaluettelo, [Hki], Mundus-kirjat, 1987. (ISBN 951-95052-3-7)
Suomi-kiina sanakirjaa Li, Guangyun
Teos Suomi-kiina-suomi : matkakieliopas / Li Guangyun
Julktiedot Helsinki : Art House, 2004
Li, Guangyun, Suomi-kiina : suursanakirja / Li Guangyun
Helsinki : Art House, 2005
Voisit ehkä yrittää katsoa, olisiko suomen kielen opetuskirjan sanaluettelosta jotain iloa sinulle:
Nuutinen, Olli, Suomea suomeksi suomi...
