"Siivekäs askel ja tappava tahti, / kello ja kierros, - kas siin' oli mahti / voittojes' - mainehen laakeroimain, / korpien kohdusta koottujen voimain."
Nämä ovat säkeitä Reino Hirvisepän (Palmroth) kirjoittamasta Paavo Nurmelle omistetusta runosta 'Hiilimurskan kuningas' (1924). Nurmen 40-vuotispäivänä 13. kesäkuuta 1937 se julkaistiin Helsingin Sanomissa nimellä 'Paavo Nurmelle hänen täyttäessään 40 vuotta 13.6.37'.
Hirvisepän urheiluaiheisten runojen kokoelmassa Ateenasta Roomaan (Gummerus, 1959) alunperin kahdestatoista säkeistöstä koostunut 'Hiilimurskan kuningas' on yhtä säkeistöä lyhyempi. Kirjoittajan käyttämällä nimimerkillä Palle julkaistu runo- ja kuplettikokoelma Pallen parhaat : "kulttuurikuplittajan" kuusi...
Vaikka vihurirokko sairautena on vähäpätöinen - oireet ovat lieviä, kestävät vähän aikaa ja tauti paranee jälkiä jättämättä - rokotus sitä vastaan on katsottu tarpeelliseksi, koska kohdunsisäinen vihurirokkoinfektio on haitallinen sikiölle. Vihurirokkorokotuksen ensisijaisena päämääränä on sikiövaurioiden esto, minkä vuoksi vihurirokkorokotus liitettiin 11-13-vuotiaiden koulutyttöjen rokotusohjelmaan vuonna 1975.
Koska ensisijaisena tarkoituksena on suojata sikiötä, pidettiin tärkeänä rokottaa ainakin hedelmällisessä iässä olevat naiset. Yksiselitteistä vastausta siihen, mikä olisi paras ja taloudellisin menetelmä päämäärän saavuttamiseksi, ei välttämättä ole olemassa, ja eri maissa päädyttiinkin erilaisiin ratkaisuihin...
Nettilehdet keräävät sivustoiltaan käyttäjädataa. Sen hyväksyy, kun sallii kaikki evästeet ennen jutun avaamista.
Dataa käytetään ainakin mainosajien houkutteluun, kenties myös juttujen suuntaamiseen johonkin aihealueeseen. Esim. Läsiväylä kertoo myös painetussa lehdessään, mitkä jutut ovat olleet viikon kiinnostavimmat. https://www.lansivayla.fi/paikalliset/1348355
Millaisia artikkeleita lehdet julkaisevat, riippuu aina lehden linjasta ja aihepiiristä. Kenelle se on suunnattu ja miksi. Jyväskylän yliopiston kielikeskus.
Esim. Aamulehti on avannut journalisminsa perusteita artikkelissaan 3.5.2019
Kunnanjohtajan virka tuli pakolliseksi vuoden 1976 kunnallislakiuudistuksen (953/1976) myötä. Laki astui voimaan 1.1.1977. Nykyään kunnanjohtaja voidaan korvata pormestarilla, joka on vaaleilla valittu luottamushenkilö.
Kirjastolaki vastuuttaa kirjaston kokoelmien kartuttamisen ja hoitamisen kunnalle. Kunnan- ja kaupunginkirjastot päättävät itse, miten ne järjestävät aineistojen valinnan. Yleensä käytännön valinnat tekee kirjaston koosta riippuen yksi tai useampi kirjaston työntekijä, ja työtä ohjaavat kirjastossa sovitut valintaperiaatteet. Uuden aineiston valitseminen, samoin kuin vanhentuneen tai tarpeettomaksi käyneen poistaminen, on osa kirjastoammatillista työtä.
Kirjastot ottavat vastaan myös hankintaehdotuksia asiakkailta.
Esimerkkejä valintaperiaatteista:
Helsingin kaupunginkirjasto: https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Helsingin_kaupunginkirjaston_kokoelmal…
Tampereen kaupunginkirjasto: https://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/...
Rivit ovat Johann Wolfgang von Goethen runon Willkommen und Abschied lopusta.
Saksaksi ne kuuluvat näin:
"Und doch, welch Glück, geliebt zu werden!
Und lieben, Götter, welch ein Glück!"
Suomenkieliset rivit ovat Aale Tynnin käännöksestä Tervehdys ja hyvästijättö.
Koko runon voit lukea saksaksi esimerkiksi täältä:
https://www.projekt-gutenberg.org/goethe/gedichte/chap056.html
https://www.mumag.de/gedichte/goe_jw39.htmlRivit
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
meillä täällä Jyväskylässä on oppisopimuskoulutuksella opiskellut kirjastovirkailijoita. Kirjastonhoitajilla ja informaatikoilla on pääsääntöisesti jokin yliopistossa suoritettu tutkinto. Lainaan tässä aiempaa kysymystä tästä samasta palvelusta, missä käsitellään kirjastoalan koulutusta:
"Käytännössä suurin osa kirjastonhoitajan vakansseista edellyttää alempaa korkeakoulututkintoa sekä vähintään 60 opintopisteen laajuisia kirjasto- ja informaatioalan opintoja. Uusi kirjastolaki jättää kuitenkin paljon tulkinnan varaa rekrytoijalle, sillä selkeitä koulutuskriteerejä kirjastoalalle ei enää oikeastaan edes ole. Tästä johtuen myös kirjastonhoitajan vakansseihin voi tehtävänkuvasta riippuen liittyä hyvinkin erilaisia vaatimuksia."
"...
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa pystyy ottamaan tulosteita mikrofilmeistä. Tulosteen hinta on 0,20 €/kpl, ja kaksipuoleinen tuloste maksaa 0,40 €/kpl.
Lisätietoa Turun kaupunginkirjaston mikrofilmatuista lehdistä löytyy täältä: https://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto/palvelut/lehdet. Mikrofilmit ja mikrofilmien lukulaitteen voi varata käyttöönsä joko Turun kaupungin Varaamo-palvelussa (https://varaamo.turku.fi/) tai kirjaston asiakaspalvelussa.
Laaksonen kuvailee "trappuharjaansa" kirjan Lähtisiks föli luvussa Mitä mää tiärän tervesist? (s. 166):
"Kynnysmattoihi ja ovikylteihi on kirjotet Tervetuloa. Ei: Maine kasvakoon taik Money talks. (Mun trappuharjas kyl luke: Älkkän tän tunkeka.)"
Saman aukeaman piirroskuvan kynnysmatossa lukee lyhyemmin "Älä tunke" (sydämen kuvan kera).
Laaksosen murretta on tavallisimmin luonnehdittu lounaismurteeksi, jossa on aineksia etenkin Uudenkaupungin ja Turun suunnalta.
Runoilija Heli Laaksosen äirinkiäl | Elävä arkisto | yle.fi
Runoilija ja murre - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
Äiti ratissa on nimimerkin E. A. (luultavasti Ester Ahokainen) kirjoittama runo, joka löytyy esimerkiksi Väestöliiton vuosina 1941–70 julkaiseman äitienpäiväohjelmavihkosen Toukokuun toinen sunnuntai vuoden 1966 numerosta. Sen alkuperäistä, ennen kysymyksessä muisteltua äitienpäivää 1965 ilmestynyttä lähdettä en valitettavasti onnistunut paikantamaan.
Enya keksi albumin toistuvan kertosäeriffin ja tuottaja Nicky Ryanin ehdotuksesta soitti sen yhtä aikaa viidessä oktaavissa. Tästä tuli myöhemmin kappaleen keskeinen "sail away" -kuvio. Koko sävellys kehittyi sen ympärille. Sanoituspuolella Enya ja Ryan keksivät ainoastaan hokeman "sail away".
Sävellyksen introa on verrattu sävellykseen "Can't Get Used to Losing You". Ainakin intro inspiroi laulun sanoittajaa Roma Ryania. Hän kuunteli sitä studiossa ja näki lastensa hyppivän ulkona, ilmeisesti samankaltaiseen rytmiin kuin intron kuvio. Rytmi, purjehtimiseen liittyvä hokema ja se, että albumia äänitettiin Orinoco-nimisessä studiossa, innoittivat häntä kirjoittamaan kertomuksen matkasta pitkin Orinocojokea. Sanoituksessa...
Second Hand Songs -sivusto listaa 237 levytettyä versiota Stingin sävellyksestä "Fields of Gold". Sen mukaan kappale on alkuperäisen englannin lisäksi levytetty suomeksi, ruotsiksi, norjaksi, saksaksi, hollanniksi, italiaksi ja korsikaksi. Luultavasti laulu on käännetty muillekin kielille, mutta versioita ei välttämättä ole levytetty tai julkaistu virallisesti.
Laulun nimi ja esittäjä eivät valitettavasti ole selvinneet. 1980-luvulla julkaistuilla kaseteilla Lepakko-disco ja Superkuperkeikka : mukavia jekkulauluja on Mörökölli-niminen kappale. Kasetteja ei ole kokoelmissamme, joten en voi tarkistaa, löytyisikö etsimäsi laulu niiltä.
Lähetin kysymyksesi kirjastojen väliselle sähköpostilistalle. Palaan asiaan, jos saan vastauksen sitä kautta.
Scovillen asteikko perustuu testimaistajien arvioihin. Yleensä käytetään viiden koemaistajan paneelia. Tarkkaan mitatusta määrästä chiliä uutetaan alkoholilla tulisuuttaa aiheuttava kapaisiini. Seosta laimennetaan sokerivedellä, kunnes ainakin kolme viidestä koemaistajasta ei enää tunne siinä tulisuutta. Asteikko kertoo, kuinka monta saman tilavuuden laimennusannosta tarvitaan tulisuuden hävittämiseen. Asteikon yksikön nimi on Scoville Heat Unit eli SHU. Jos chilin SHU on esimerkiksi 1000, lasillista sen kapaisiiniseosta täytyisi laimentaa 1000 lasillisella sokerivettä.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/Scovillen_asteikkohttps://fivethirtyeight.com/features/rating-chili-peppers-on-a-scale-of…https://www.smithsonianmag.com/arts-culture/...
Hei,Muutama lähde mainitsee sen olevan harhautus. Kärpän nähdessään lentävät petolinnut kiinnittävät huomiota häntään ja koettavat tarttua siihen eikä muuhun ruumiiseen. Näin ollen kärpälle jää paremmat mahdolliset selvityä petolinnun kynsistä. Lähteitä mm.https://www.woodlandtrust.org.uk/trees-woods-and-wildlife/animals/mammals/stoat/https://www.explorit.org/post/the-color-changing-stoat
Goodreads on Amazonin omistama suosittu sivusto, jota pidetään lähtökohtaisesti turvallisena käyttää, mitä tulee esimerkiksi haittaohjelmiin ja viruksiin. Täältä voi lukea Common Sense Privacy Programin raportin Goodreadsin turvallisuudesta: Goodreads - Full Privacy Report (commonsense.org) Raportti pitää Goodreadsia monella tapaa turvallisena sivuna käyttää, mutta monien sosiaalisten medioiden tavoin sivusto sisältää tiettyjä kysymysmerkkejä koskien sitä, miten käyttäjän jakamia tietoja käytetään.
Ajantasainen lainsäädäntö löytyy tuoreimpien Suomen laki -julkaisujen lisäksi verkosta Finlex-sivustolta, joka on Suomen sähköinen säädöskokoelma ja sisältää ajantasaisten säädösten ja alkuperäisten säädösten kokoelmat. Sivustolla voi hakea aihesanalla haluttua aihetta. Tein haun perintö-aiheella. Perimysjärjestyksestä säädetään lain perintökaaressa.Perintökaari 40/1965 2 luvun 2§ mukaan "Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen vanhempansa kumpikin puolet perinnöstä. Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan.". Kysymässäsi tapauksessa lain mukaan sisarukset perivät. Jos joku...
Onkohan kysy mahdollisesti koulutehtävästä? Kerään verkkolinkkejä ja Helmet-kirjastoista löytyviä kirjoja, joiden perusteella voit perehtyä aiheeseen.Verkkolinkkejä:Kivimäki, Pekka : Monikulttuurinen kuolema - tietoa kuoleman kohtaamisesta eri kulttuureille sairaaloiden henkilökunnalle. Suomen katolinen kirkko : Uskontunnustus ja selityksetKysy katolilaiselta : kiirastuli (Youtube)Kysy katoliselta : voivatko vain katolilaiset päästä taivaaseen (Youtube)Sankamo, Juho : Katolista hapatusta : elämää kuoleman jälkeen (kolumni)Kirjallisuutta (Helmet) :Jaanu-Schröder, Marjatta : Lukion katolinen uskonto (Opetushallitus, 2008)Katolisen kirkon katekismus (Katolinen tiedotuskeskus, 2005)Parta, Martin : YouCat for kids - katolinen katekismus...
Rovaniemen saamelaisyhdistys Mii ry on kerännyt verkkosivuilleen joululaulujen saamenkielisiä sanoja. Jouluyö, juhlayö löytyy sivustolta pohjoissaameksi nimellä Jaskadis ija sis, inarinsaameksi otsikolla Juovlâijjâ, juhleijjâ ja koltansaameksi otsikolla Rosttovinn, prääʹzneǩinn. Pohjoissaameksi kappaleesta on ilmestynyt toinenkin käännös otsikolla Illu lea, juovla lea, mutta sen sanoja en tähän hätään löytänyt verkosta. Meänkieliset sanat löytyvät ainakin Ruotsin kirkon tuottamasta Kauneimmat joululaulut –vihkosesta.
