Vuonna 2007 ilmestyneessä "Suomalainen paikannimikirja" (julkaissut Korimaisten kielten tutkimuskeskus) kerrotaan ett "Levi" on lainattu saamenkielestä mutta että tarkempaa alkuperää ei ole tiedossa. Norjassa ja Ruotsissa on mahdollisesti samankantaisia paikannimiä, mutta varmaa tietoa ei ole kantasanasta.
Yllämainittu kirja löytyy kirkkonummen kirjastosta.
Löydät ohjeen kirjasta Tildan tapaan : romanttinen ilme kotiisi / Tone Finnanger sivulta 49.
http://www.helmet.fi/search~S12*fin?/ttildan+tapaan/ttildan+tapaan/1%2C…
Itäkeskuksen kirjaston musiikkiosastolta näyttäisi löytyvän tällä hetkellä parikin levyä, joilla on australialaista didgerido-soittimella soitettua alkuperäiskansojen musiikkia.
Tässä levyjen nimet.
Didjeridoo : Musique aborigene d'Australie = The Australian aboriginal music
Jowandi: Bugarrigarra
White Cockatoo: White Cockatoo : featuring didjeridu legend David Blanasi
Peris, Phillip: Phillip Peris
Ennen kuin lähdette hakemaan levyjä, voitte pirauttaa musiikkiosastolle ja pyytää etsimään ja varaamaan levyt teille. Puhelinnumero on 09 310 85790.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Olisiko mahdollisesti kysymyksessä kustantajan jollekin lähettämä arvostelukappale?
Ensimmäisissä painoksissa ei yleensä ole mainintaa siitä että kirja on nimenomaan ensimmäinen painos, seuraavista painoksista painosmerkinnät löytyvät.
Jonkinlaisia hinta-arvioita kirjoista voi löytää vaikkapa antikvariaattien sivuilta. Antikka ja Antikvaari verkkoantikvariaatit sisältävät useiden eri antikvariaattien myynnissä olevien kirjojen hintatietoja.
Näissä esim. Päätalon huonemiehen pojan hinta on hieman kalliimpi, jos kyseessä on esimmäinen sidottu painos, kunto on hyvä ja kansilehdet tallella.
http://www.antikka.net/
http://www.antikvaari.fi/
Voisitte kysyä asiaa myös suoraan kirjan kustantajalta Gummerukselta.
http://www.gummerus.fi/fi/ota-...
Helmet-lukuhaasteeseen voi osallistua omalla tyylillään. Ohjeissa sanotaan mm. näin:
"Haluatko ruksia listalta monta kohtaa samalla kirjalla? Haluatko ohittaa jonkin kohdan, koska se ei lainkaan inspiroi? Yritätkö kuitata mahdollisimman monet kohdat elämäkerroilla? Kaikki tämä on sallittua! Helmet-lukuhaaste antaa inspiraatiota, mutta sinä saat itse päättää, millä säännöillä siihen osallistut."
Lisää tietoa haasteesta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetlukuhaaste_2018(154037)
Kesuttaa löytyi Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) Suomen murteiden sanakirjasta http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kesuttaa&type=m&sms_id=SMS_97… : kesuttaa = kesyttää 1. tehdä kesymmäksi 2. auttaa jkta voittamaan ujoutensa, toista kohtaan tuntemat pelkonsa, ennakkoluulonsa; totuttaa olemaan jkn seurassa; suostutella. Kotuksen asiakaspalvelun https://www.kotus.fi/palvelut/neuvontapuhelimet vastaus :
Kalajoen Raution kylän Tyttäre-nimestä:
MML:n Karttapaikan mukaan Tyttäre on nykyisin pellon nimenä Kalajoella.
Nimiarkiston paikannimikokoelmissa on vuodelta 1971 keruutieto ko. nimestä Tyttäre. Paikan kerrotaan olleen alun perin luonnonniitty Vääräjoen rannalla ja Tyttäre-nimeä on käytetty kansanomaisesti myös...
Tarkoitat varmaankin VHS-kasetteja? Helmet-kirjastoista niitä voi digitoida Entressen, Hakunilan, Kauniaisten, Nöykkiön, Sellon ja Pasilan kirjastoissa.
Dioja voi skannata Entressen, Kirjasto 10:n, Myllypuron, Nöykkiön, Sellon, Tapiolan, Tikkurilan ja Pasilan kirjastoissa
Osassa kirjastoja ajan voi varata Varaamo-palvelun kautta: https://varaamo.hel.fi/ Osassa kirjastoja, mm. Kauniaisissa, varaus tehdään ottamalla yhteys kirjastoon. Varauksen voi halutessaan aina tehdä myös kirjastoon yhteyttä ottamalla.
Tietoa Helmet-kirjastojen digitointipalveluista alta. Sivulta puuttuvat Pasilan kirjaston tiedot:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Juttuja_ekirjastosta/Digitoi_helmesi_talteen_kirjastoissa(8135)
Sellaista lähdettä ei varmastikaan ole, sillä tietääkseni mikään palvelu ei laske artikkelien palstamillimetrejä aiheiden mukaan. Missään palvelussa ei edes ole kaikkia Suomessa ilmestyviä sanomalehtiä paitsi Kansalliskirjastossa, jossa sielläkin lehdet ovat varastoituina eivätkä sellaisessa muodossa, että niistä voisi laskea palstamillimetrejä muuten kuin selaamalla joka lehden käsin. Fennica-tietokannastakaan ei saa edes lehtien sivumääriä, palstojen pituuksista puhumattakaan.
Ongelmaksi tulisi myös sen määrittäminen, milloin jutun laskettaisiin käsittelevän julkkiksia. Riittäisikö, että julkkiksen nimi mainittaisiin? Vai pitäisikö koko jutun käsitellä julkkista? Laskettaisiinko kirjailijan kirjaa arvosteleva juttu mukaan, jos siinä...
Koska osoitit kysymyksesi Helsinkiin, vastaan siihen Helmet-kirjastojen osalta. Osapuilleen samat ohjeet sovellettuina kyllä pätevät varmaankin myös muiden Suomen kirjastojen aineistohakuihin, vaikka hakujärjestelmissä onkin hieman eroja.
Painettuja luetteloita kirjastojen lehtikokoelmista ei yleensä enää tuoteta, vaan kirjastojen lehtikokoelmat ovat haettavissa kirjastojen aineistohauista.
Mene sivulle http://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin . Valitse sieltä linkki "Tarkennettu haku". Merkitse hakukentään hakusanaksi * (siis yksi asteriski). Valise Aineisto-pudotusvalikosta Lehti. Valitse Sijainti-pudotusvalikosta se kirjasto, jonka lehtikokoelmaa haluat tutkia. (Voit kyllä jättää kirjaston valitsemattakin, mutta silloin...
Kymenlaakson kirjastoissa siirryttiin Kyyti-Finnaan syyskuun alussa. Finna on Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) asiakasliittymä, joka avattiin testikäyttöön vuoden 2012 lopussa ja varsinaiseen käyttöön lokakuussa 2013.Finna-hakupalvelu kokoaa Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistot ensimmäistä kertaa yhteen. Finnaa ylläpitää Kansalliskirjasto.
Kyyti-Finnan hakuohjeita löytyy osoitteesta: https://kyyti.finna.fi/Content/help.
Mikä käytössä tuntuu erityisen sekavalta? Verkkokirjaston sisältöä karsittiin melkoisesti ennnen Kyyti-Finnaan siirtymistä juuri sen vuoksi, että sivujen rakenne saataisiin selkeämmäksi.
Molemmissa kysyjän esittämissä tapauksessa maalauksen omistusoikeus on siirtynyt ostajalle/löytäjälle, koska kyseessä ei ole ns. löytötavara eli omistajan tahattomasti hukkaama esine. Vähintään satavuotiaat tai sitä vanhemmiksi arvioidut esineet, joiden omistajaa ei tiedetä, kuuluvat kuitenkin lain mukaan Museovirastolle. Tätä pykälää tuskin sovellettaisin kaatopaikkaromuun. Löytötavara täytyy toimittaa poliisille. Jos omistaja ei 3 kuukauden sisällä tule omaansa hakemaan, se siirtyy löytäjän omaisuudeksi.
Kirpputorilta ostetun taulun omistaa ilman muuta, jos se on myyty laillisesti eli kyseessä ei ole esimerkiksi varastettu taulu. Jälkimmäisessä tapauksessa omistusoikeus raukeaa, mutta vastuu on enemmän myyjällä kuin ostajalla. Tämän...
Kyseessä on varmaankin Herostratos-niminen mies, joka sytytti Efesoksen Artemiin temppelin tuleen vuonna 356 eaa hankkiakseen itselleen ikuisen maineen. Efesoksen Artemiin temppeli oli kuuluisa loisteliaisuudestaan. Efesoslaiset päättivät olla koskaan mainitsematta tuhopolttajan nimeä. Se kuitenkin säilyi Theopompoksen historiateoksen välityksellä. Temppeli rakennettiin uudelleen ja uudesta temppelistä tuli yksi antiikin seitsemästä ihmeestä. Nämä tiedot löytyvät teoksesta Castren Paavo - Pietilä-Castren Leena, Antiikin käsikirja.
Pienen kulkijan sairauskirja / Stiina Kiiveri ; kuvat: Stiina Kiiveri ja Mio Määttä ja muita. Pieni Karhu | [2016] kertoo pitkäaikaussairauksista lapsille ja on varmaankin suositeltava teos. Myös tällainen yleisteokseksi luonnehdittava on Voihan vammainen : lasten kuvasanakirja vammaisuudesta / kirjoittaneet Heini Saraste, Kalle Könkkölä ; kuvittanut Väinö Heinonen. 2017.
Suomen lastenkirjainsitituutti on koonnut listan kirjoista, joissa käsitellään pitkäaikaussairauksia tai vammaisuutta. Poimin tähän muutaman, mutta koko kirjakori on luettavissa pdf:ssä, https://lastenkirjainstituutti.fi/2016/wp-content/uploads/2019/04/Kirja… Näistä alla olevista on kuvaus tuossa pdf:ssä.
Tuula Kallioniemen Neljä...
Tuntomerkit sopisivat amerikkalaisen kirjailijan Dalton Trumbon romaaniin Sotilaspoika. Se tosin sijoittuu ensimmäisen maailmansodan aikoihin. Sairaalassa makaava haavoittunut, jalaton ja kädetön sotilas opettelee kommunikoimaan tuntoaistillaan, morsettamalla päällään. Alkuteos ilmestyi vuonna 1939 ja Pentti Saarikosken suomennos 1973.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotilaspoika_(romaani)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub1fa88b5-10da-4188-a78e-0fc48f13f8dd
Iisalmen Runnin terveyslähde oli taiteilijoiden suosiossa 1920- ja 30-luvuilla. Leevi Madetojan ja L.Onervan tiedetään vierailleen siellä, ja Madetoja innoittui säveltämään Runnin viisun.
Madetoja-säätiön verkkosivun teosluettelosta löytyy tieto yksiäänisestä kuorosävellyksestä Runni (1937), mutta sen kohdalla on tieto [missing].
Laulun nuotit ja sanat on kuitenkin julkaistu kirjassa Runnin terveyslähde : "Suomen Lourdes" (toim. W.K.Latvala, 1938). Tämä tärkeä sisältötieto löytyi vain Iisalmen kirjaston tietokannasta. Teos näyttäisi olevan saatavissa lainaksi Kuopion varastokirjastosta, joten kannattaa käydä oman kunnan kirjastossa tekemässä kaukolainapyyntö.
https://finna.fi/Record/vaari.1277536
https://madetoja.org/fi/teokset/...
Tällaisia leluja on varmaan myös puisina versioina. Kannattaa etsiä internetistä, esimerkiksi sanoilla "insect in little box with moving legs" https://www.amazon.com/WIGGILY-LADYBUG-LOVEBUG-WOODEN-BOBBLE/dp/B00BWK4…
Kyseessä on Eugene Trivizasin Kolme pikkuhukkaa ja iso paha sika.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9789185703869
Metabolomiikka on tutkimusväline ja analyysimenetelmä, jota on mainittu myös uudeksi tieteenalaksi. Se näyttää liittyvän moneenkin perinteiseen tieteenalaan: lääketieteeseen, elintarvike- ja ravitsemustieteisiin, farmakologiaan, kemiaan, biokemiaan, solu- ja molekyylibiologiaan, genetiikkaan ja kasvibiologiaan. Mainittavia metabolomiikkaa käyttäviä tutkimuskeskuksia Suomessa on ainakin Suomen Biokeskuksen yhteistyöyliopistoissa, Helsingin, Itä-Suomen (Kuopio), Oulun, Turun, Tampereen ja Åbo Akademian yliopistoissa.
https://www.biocenter.fi/, https://researchportal.helsinki.fi/fi/equipm…
https://www.elixir-finland.org/metabolomiikka-mittaa-ja-analysoi-sairau…
Kyseessä on P. J. Hannikaisen runo Veikkoa tuudittaissa kuvakirjasta Kuvia Suomen lasten elämästä : kymmenen laulua lapsille (1882).
Ilmari Hannikainen on säveltänyt runon lauluksi. Laulu on kuultavissa äänikasetilta Kuvia Suomen lasten elämästä : kymmenen laulua lapsille (es. Kypärämäen musiikkiluokan kuorouoro, 1983)
https://finna.fi/Record/fikka.4996341
Koko runon voit lukea esimerkiksi Kuvia Suomen lasten elämästä : kymmenen laulua lapsille -teoksen digitoidusta versiosta.
Tässä linkki teokseen:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1985864?term=%C3%84iti%2…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1985864?term=%C3%84iti%2…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/...
