Länsi oli otollista aluetta rikollisille: siellä oli piilopaikkoja ja "työskentelymahdollisuuksia" - ja laki oli kaukana idässä. Onnenonkijat olivat jo ensimmäisten yrittäjien mukana menneet kaivamaan kultaa. Kun kultakenttien kulta alkoi olla lujemmassa, postirosvous ja kaikenlainen ryöväys alkoivat kehittyä. Pian huomattiin, että kulta juoksee neljällä jalalla karjamailla, joilla miljoonaomaisuudet olivat vapaasti taitavan miehen otettavissa. Ehkä tämä taitava mies aloitti uransa merkitsemällä polttomerkillään joitakin eksyneitä vasikkaraukkoja, mutta pian hänen lihantarpeensa kasvoi ja hänestä tuli pelätty ja halveksittu karjavaras.
Villin lännen karjavarkaat menettelivät saaliinsa kanssa täsmälleen samoin kuin ne, joilta lehmät oli...
Guinness World Records Gamer's Edition -teoksen vuosien 2010-2015 editioita ei ole julkaistu suomeksi. Suomeksi on painettu Guinness World Records Gamer's Edition -julkaisut vuosilta 2008-2009 sekä 2016-2020.
Lähde: Finna.fi
Bill Meléndezin ohjaamassa animaatioelokuvassa It's An Adventure, Charlie Brown (USA 1983), mainitsemassasi osassa Song, Amadeus soittaa tosiaankin katkelmia Ludwig van Beethovenin pianosonaatista nro 14 cis-molli op. 27 nro 2. Katkelmat ovat sonaatin kolmannesta osasta, joka on tempomerkinnällä Presto agitato. Kyseinen sonaatti tunnetaan lisänimellä Kuutamosonaatti.
https://www.imdb.com/title/tt0123123/?ref_=ttfc_fc_tt
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pianosonaatti_nro_14_(Beethoven)
Koronatartunta voi olla alussa jonkin aikaa oireeton. Oireiden alettua henkilö menee yleensä testiin. Saatuaan testistä tiedon, että hänellä on koronavirus, henkilö ilmoittaa tästä Koronavilkku -sovellukseen. Tällöin sovellus lähettää tiedon mahdollisesta altistumisesta niille sovelluksen käyttäjille, jotka ovat olleet oireettoman/oireisen tartunta-ajan aikana kontaktissa sairastuneen kanssa.
Joillakin koronatartunta taas ei aiheuta minkäänlaisia oireita. Jos joltain henkilöltä löytyy koronavirus, saattaa testaamalla myös hänen kontakteistaan löytyä tartuntaa oireettomana kantavia muita henkilöitä. Tällöin tämä oireeton henkilö on saattanut liiikkua ympäriinsä kantaen tartuntaa siitä itse täysin tietämättömänä ja altistanut näin...
Tarkoittanet Kallion kirjaston Satukallio-tietokantaa, jota ei valitettavasti enää netistä löydy.
Satuja voit etsiä esimerkiksi Lastenkirjallisuusinstituutin Onnet-tietokannasta, jonka linkki on osoitteessa https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta.
Hakukenttään voit kirjoittaa haluamasi hakusanat, esim. kissa-aiheisia satuja löysin yksinkertaisesti hakusanoilla sadut ja kissat.
Kannattaa kokeilla myös Kirjasampoa osoitteessa https://www.kirjasampo.fi/.
Lisäksi Helmet-verkkokirjastosta voit etsiä samaan tapaan satuja ja myös varata niitä. Helmet-haku on osoitteessa https://www.helmet.fi/fi-FI.
Yle Areenan tarjonta on laadukasta ja valikoitua, joten melkein mikä tahansa ohjelma Lasten Areenassa kelpaa tarkoitukseesi. Laadukkaita kotimaisia elokuvasarjoja voisin kuitenkin tässä suositella. Ensimmäisenä tulevat mieleen "Risto Räppääjä", "Heinähattu ja Vilttitossu", "Supermarsu", "Onneli ja Anneli" ja "Puluboi".
Elokuvia on vain satunnaisesti tarjolla Yle Areenassa. Niitä on saatavilla kuitenkin muiden striimauspalveluiden kautta, joten kannattaa kokeilla muistakin suoratoistopalveluista (Netflix, Viaplay, SF Kids, C More, jne.). Tällä hetkellä Yle Areenassa näyttää olevan "Onnelin ja Annelin" sekä "Puluboin" jaksoja:
https://areena.yle.fi/lapset/1-2450991/s/1-3849649
https://areena.yle.fi/lapset/1-2450991/s/1-4092947
Helmet-kirjautumisessa ei näytä tällä hetkellä olevan ongelmia. Ehkä kyse on hetkellisestä häiriöstä, joten kannattaa kokeilla hiukan myöhemmin uudelleen.
Mikäli kirjautumisongelma jatkuu, voit uusia lainasi myös soittamalla mihin tahansa Helmet-kirjastoon ja antamalla kirjastokorttisi numeron.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Helsingin Sanomien arkistojen mukaan Suomen televisiossa on 2000-luvun alussa esitetty ainakin kaksi televisiosarjaa, joissa näyttelijä Helen McCrory oli mukana. 23.9.2001 alkoi TV1-kanavalla kymmenosainen englantilaissarja Yltäkylläisyyden maa (In a Land of Plenty). Sen keskiössä oli Freemanien perhe 1900-luvun jälkipuoliskolla. "Pikkukaupungin tehtaan omistaja Charles kohtelee Mary-vaimoaan (Helen McCrory) kuin tehtaansa koneita: käyttää ja huoltaa. Lapsia tuotetaan tehokkaasti."
Toinen brittisarja, North Square tapahtui Leedsissä. Tässä sarjassa liikuttiin juristien maailmassa, päänäyttämönä North Square Chambers -lakifirma. Helen McCrory esitti lakimies Billy Guthrien raskaana olevaa vaimoa...
Termit ovat rinnasteisia. Lähikirjasto vain kuulostaa lähempänä ja paremmin saavutettavissa olevalta kuin sivussa oleva sivukirjasto. Siksi nykyisin suositaan termiä Lähikirjastot. (Asiasanana yhä Fintossa sivukirjastot.)
Samantapaiseen kysymykseen on vastattu tässä palvelussa elokuussa 2006. Silloin oli terminä myös lainausasema: "Lähikirjastoa (aikaisemmin sivukirjastoa) käytetään nimityksenä pääkirjaston alaiselle kiinteälle kirjastolle. Sivukirjastoa ei nykyinen kirjastolainsäädäntö enää tunne. Lainausasemista puhuttaessa on kyse ns. kevennetyistä palveluista. Lainausasemaa voi hoitaa myös henkilö, joka ei ole saanut kirjastokoulutusta. Nämä tiedot sisältyvät Maija-Liisa Mäkelän ja Hilkka Oravan teokseen Kirjastotoimen taskutieto (...
En onnistunut löytämään etsimäänne laulua. Lauluja on mahdollista etsiä laulun nimellä, mutta toisinaan myös alkusanoilla. Näillä sanoilla en kuitenkaan löytänyt mitään.
Musiikkiarkiston ja Suomen Äänitearkisto ry:n ylläpitämästä Fenno-levytietokannasta (https://fenno.musiikkiarkisto.fi/) on mahdollista etsiä suomalaisia äänitteitä vuosilta 1901-1999 myös äänitysvuoden mukaan (vuosihaku äänitysvuoden mukaan). Ehkä siitä voisi olla apua laulun nimen selvittämisessä.
Toivottavasti joku lukija tunnistaa laulun!
Löydät turkinkieliset lastenkirjat kätevästi näin. Käytä tarkennettua hakua (linkki hakulaatikon alla). Kirjoita hakusanalaatikkoon * (asteriski), rajoita haku kirjoihin (Aineisto-pudotusvalikosta) ja lastenkokoelmaan (Kokoelma-valikosta). Kielivalikosta voit valita kieleksi voit valita turkin.
Alla olevassa linkissä on halutulos, lista turkinkielisistä lastenkirjoista, jotka kuuluvat tällä hetkellä HelMet-kirjastojen kokoelmiin.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20f%3A1%20c%3A0%20…
https://www.helmet.fi/fi-FI
Ohjeita hakuun:
https://kirjtuo1.helmet.fi/help*fin
Vanhemmista omakustannekirjoista ei ole olemassa erillisiä luetteloita, ja omakustannekirjojen kuvailutiedoissa mainitaan vain harvoin, että teos on omakustanne. Mikäli näin on kuitenkin tehty, teokset löytää verkkokirjastosta asteriskilla katkaistulla hakusanalla omakustan*. Tällöin tuloksissa näkyvät sekä kirjat, joissa käytetään asiasanaa omakustanteet, että kirjat, joiden kuvailukenttään on lisätty sana omakustanne.
Vain murto-osa teoksista sisältää tällaisen kuvailun. Kattavamman tuloksen saa, kun käyttää Vaski-verkkokirjaston tarkennettua hakua, valitsee pudotusvalikosta Julkaisija-vaihtoehdon Kaikki osumat -vaihtoehdon sijaan ja etsii kirjoja eri palvelukustantamojen nimellä. Esimerkiksi Books on Demand -palvelukustantamon...
Jukka Itkosen runo Lumisateen pikkuveli on hänen kokoelmastaan Koipihumppaa : runoja lapsille (2005). Voit lukea runon myös teoksesta Jukka Itkonen: Leikkihaitari : valitut lastenrunot 1986-2010 (2011, s. 126).
https://www.finna.fi/Record/lastu.210788
https://www.finna.fi/Record/lastu.309526
3,5":n levykkeitä lukevia asemia löytyy tällä hetkellä ainakin Malmin, Oodin, Sellon ja Malminkartanon kirjastoista. Malmilla ja Sellossa on kotiin lainattavia asemia, muut on tarkoitettu vain kirjastokäyttöön.
Levykeasemat
Talvisodan syttyessä kokonaan aseissa oli vuoden 1917 ikäluokka eli 22-vuotiaat. Tammi- ja helmikuussa 1940 palvelukseen astui nostoväen III luokkaan kuuluneet noin 30 000 vuonna 1919 syntynyttä miestä. Maalis-huhtikuussa 1940 palvelukseen astuivat vuonna 1920 syntyneet miehet, myös noin 30 000. Lisäksi palvelukseen kutsuttiin vanhempia ikäluokkia ja esimerkiksi 1920-30 -luvulla ilman sotilaskoulutusta jääneitä. Kysymys on siis melkoisen suuresta miesjoukosta, josta on vaikea tehdä yleistyksiä. Pääosa nuoremmista ikäluokista palveli jatkosodassa ja kotiutettiin loppuvuodesta 1944.
Tykistökoulutuskeskus 1 (alkuvaiheessa myös nimellä Kenttätykistön koulutuskeskus) perustettiin joulukuussa 1939. Esikunta sijaitsi Hämeenlinnassa,...
Laulu on nimeltään "Desiderio" tai "Kaipaus". Sen on säveltänyt Vittorio Mascheroni ja suomeksi sanoittanut Reino Helismaa. Sen ovat Fennon mukaan levyttäneet Vieno Kekkonen, Seija Lampila, Metro-tytöt ja Ulla Vilpas vuonna 1957. Vieno Kekkosen, Seija Lampilan ja Metro-tyttöjen esitykset voi kuunnella YouTubesta. Laulun sanat sisältyvät vihkoseen "Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä", osaan 29 (Fazerin musiikkikauppa, 1957, s. 15).
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Fenno - suomalaiset äänitteet 1901-1999:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi
Varhaisin kirjallinen kuvaus Kuippanasta lienee Christfrid Gananderin Mythologia Fennicassa (1789). "Ganander selitti, että Kuippana on metsän esimies, pitkä ja hirveä olento, jolla on harmaa parta. Kuippana ajoi kettuja ja jäniksiä ansoihin ja rihmoihin. Häntä nimitetään metsän kuninkaaksi -- . Hän muistuttaa Rhomund Hallgrimin poikaa, trollia ja jättiläistä, joka oli perinyt kokonsa, voimansa ja julmuutensa isältään. Hän käveli niin raskaasti, että tuntui kuin hän tahtoisi kahlata maan läpi. Kaikki hänen tekonsa olivat hirveitä ja hänen muotonsakin oli julma. Hän asusti Kyrials bottenin eli Pohjolan metsissä." (Martti Haavio, Suomalainen mytologia)
Eero Ojasen Suomalaiset taruolennot kertoo, että Kuippana oli koko metsän haltija tai...
Ilkeä äitipuoli taikoo kuninkaantyttären yksitoista veljeä joutseniksi H.C. Andersenin sadussa Villijoutsenet. Sisar keksii keinon vapauttaa veljensä lumouksesta kutomalla heille paitoja nokkosista. Taika onnistuu kuitenkin vain, jos hän pysyttelee täysin puhumattomana niin kauan kunnes paidat ovat valmiit, joten lehmus- katkelma lienee jostain toisesta sadusta. Tunnistaisikohan joku lukijoista, mistä sadusta kyseinen lause on peräisin? Villijoutsenet-sadun on julkaissut suomeksi mm. Otava 1990, Lasten keskus 1985 sekä Otava 2005 kokoelmassa H.C. Andersenin Satuaarteita.
Olisiko kyseessä Artturi Leinosen runo Peltomiehet! Se on julkaistu ainakin Käkisalmen sanomissa 29.9.1928. Linkki kansalliskirjaston digilehtiin.Linkki Wikipediaan Artturi Leinonen
Kumpaankaan kysymykseen ei pysty antamaan suoraa vastausta. Pellavan tapauksessa asiaan vaikuttaa mm. sadon onnistuminen ja oma osaamisesi pellavan käsittelyssä. Aarin alalta voisi saada riittävästi pellavaa esimerkiksi muutaman pyyhkeen tekemiseen, mutta huonolla tuurilla sato tuhoutuu ja siitä ei saa mitään.Lampaan tapauksessa asiaan vaikuttaa mm. lampaan rotu ja se, kuinka ohutta lankaa villasta kehrätään. Yhdellä keritsemiskerralla suomenlampaasta saa villaa pari kiloa, muista roduista voi saada enemmän. Yhden lampaan villoista saa helposti kintaat, villapaidan tai enemmänkin vaatetta.Lisää tietoa suomenlampaan villasta: https://www.meillakotona.fi/artikkelit/suomenlampaan-villa