Valitut Palojen sarjoissa Muistojen 50-luku, 60-luku, 70-luku ja 80-luku julkaisemia CD-kokoelmia ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Muilta kirjastoalueilta niitä näyttää löytyvän. Niitä voi hakea Finna-haun kautta ja tilata omaan kirjastoon tekemällä kaukopalvelupyyntö. Lisäksi osa levytyksistä on kuunneltavissa Kansalliskirjastossa.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22muistojen+50-luku%22&type=Al…
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22muistojen+60-luku%22&type=Al…
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22muistojen+70-luku%22&type=Al…
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22muistojen+80-luku%22&type=Al…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Loru löytyy tosiaan Hanhiemon iloinen lipas-kirjasta, ja se menee näin:
1, 2, kenkä hohtavaksi;
3,4, oven sulkee Heljä;
5,6, tuo tikkuaski uusi;
7,8, tikut riviin asetan;
9, 10, kana löysi matosen;
11, 12, poika pitää perunoista;
13, 14, tytöt pitää puolukoista;
15, 16, mitä saadaan kattiloista?
17,18, kuka pitää mansikoista?
19, 20, puuro lautaselta suuhun lentää!
Tilastokeskuksen tiedoista selviää, että vuonna 2021 Suomessa julkaistiin 1303 tietokirjanimikettä. Lukuun eivät sisälly peruskoulun oppikirjat eivätkä muut koulu- ja kurssikirjat. Tietokirjojen osuus oli 35,5% kaikista nimikkeistä.
Lähde: https://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/kulttuuritilasto/html/suom…
Pohdimme useampaakin kirjavaihtoehtoa, joissa käsitellään mopoja ja ihastumista. Näissä kaikissa olisi myös punertava ja sinertävä kansi. Jyri Paretskoin Shell´s Angles -kirjasta kerrotaan Kirjasammossa seuraavasti: Henri, Rudi ja Samu päättävät perustaa mopojengin, sillä mikä olisikaan hienompaa kuin ajella jengiliivit päällä mopolla, kaunis tyttö tarakalla? Tosin kellään ei ole tyttöystävää, eikä idean isällä Henrillä ole vielä sitä mopoakaan... Koska kuolematon idea syntyy huoltoaseman kulmilla notkuessa, nimeksi keksitään valtavan hieno ja vain kohtalaisen naurettava Shell's Angles. Liiviprojektiin värvätään mukaan myös Henrin salainen ihastus Milla, ja niin Shell's Angles on valmis ratsastamaan... Shell´s Angles on vuodelta 2013, ja...
Ainakin pohjalaismurteissa se voi tarkoittaa joko puhaltamista tai kovaa tuulta (ruotsiksi tuulla=blåsa).
Riikka Tervonen: Suomi-murre-suomi : matkalle mukaan maakuntiin
Aiheesta on vuosien saatossa julkaistu paljonkin kirjallisuutta, josta tässä poimintoina muutama suositeltava yleisteos:
Suomen historia. 1, Kivikausi, pronssikausi ja rautakauden alku, keski- ja myöhäisrautakausi (W+G, 1984) käsittelee periodia hyvin laaja-alaisesti eri näkökulmista.
Matti Huurteen Kivikauden Suomi (Otava, 1998) on "kattava esitys Suomen kivikauden historiasta -- ihmisistä, heidän asumisestaan ja työnteostaan, arjestaan ja juhlastaan". Huurre on tehnyt myös Suomen asutuksen ja kulttuurin kehitystä jääkauden päättymisestä vuoteen 1300 käsittelevän kirjan 9000 vuotta Suomen esihistoriaa (Otava, 1979).
Georg Haggrénin ja kumppanien Muinaisuutemme jäljet : Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta...
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Raili Moberg on suomentanut ranskasta Jean-Paul Sartren teoksen Les mots, Sanat (1965) ja Sébastien Japrisot'n teoksen La dame dans l'auto, Nainen autossa (1967).
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Eduskuntatalon ravintolasta saatu vastaus:
Eduskuntatalon ravintolalla on pitkä yhteistyö Omnian kanssa ja se mahdollistaa valtiopäivien avajaisissa ainutlaatuisen työharjoittelukokemuksen ryhmälle tarjoilijoita.
Tarjoilijoita ohjaavat ja tukevat ravintola-alan ammattilaiset.
Valtiopäivillä tarjottavat kahvileivät ovat pääsääntöisesti Eduskunnan omasta keittiöstä, mutta joidenkin tuotteiden osalta ravintola tekee yhteistyötä kotimaisten
kumppaneiden kanssa. Tarjoiluissa painottuu aina kotimaisuus.
Astioiden osalta ravintolalla on yhteistyökumppani, joka toimittaa astiat suuriin tilaisuuksiin.
Gustav Djupsjöbackan mukaan Oskar Merikannon yksinlaulun ”Skogsduvors toner”, op47, nro 1, sanoitus on peräisin tanskalaisen kirjailijan Jenny Blicher-Clausenin romaanista ”Farbror Frans : en stilfærdig historie” (1901), johon sisältyy myös runoja. Tämä runo, joka päätyi Merikannon laulun sanoitukseksi, on romaanin loppuvaiheessa. Laulun on suomentanut Ilta Koskimies nimellä ”Metsäkyyhkyset”. Laulun suomenkielinen sanoitus ei ole suoraan romaanin suomennoksesta, vaan erillinen käännös. Ruotsinkielisen sanoituksen alkuperästä ei ole tietoa.
Blicher-Clausen kirjoitti romaaninsa tanskaksi. Tanskankielistä alkuteosta en pääse näkemään, mutta se on saatavissa kaukolainaksi esimerkiksi Varastokirjastosta. Romaanin on kääntänyt ruotsiksi...
Olet oikeassa, eli jugurtissa tapahtuu käymisreaktio, jonka seurauksena syntyy hiilidioksidia. Aiheesta on myös tieteellinen artikkeli: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1155/2018/8121606
Valitettavasti en löytänyt kysymykseen varmaa vastausta.Suomalaisia entisiä poliiseja, sittemmin dekkarikirjailijoita, ovat mm. seuraavat. Voisiko kyseessä olla joku näistä?Matti Yrjänä JoensuuMarko KilpiPetri KangasTotti KarpelaKale PuontiJari RaatikainenNiko RantsiChristian RönnbackaLisätietoa kirjailijoiden teoksista esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi.
Näyttää siltä, että sarjan suomentaminen on päättynyt osaan 23 (Cindy's Honor, suom. Kilpailu Honorista). Alkukielellä sarjassa on ilmestynyt yhteensä 72 kirjaa.Lähteet:Goodreads: https://www.goodreads.com/series/41547-thoroughbredFinna.fi: https://shorturl.at/bJ9mE
Google Maps -kartan mukaan Säveltäjänpuistossa sijaitsee ainakin MLL Perhetalo Unikko ja Säveltäjänpuiston monitoimisali. Mahtaisitko kuitenkin tarkoittaa Pukinmäen kartanoa, joka sijaitsee osoitteessa Rälssintie 15 eli muutama sata metriä etelään Vantaanjoen suuntaan? Kartano on punainen puurakennus.
HelMetissä käytetyt aiheet ja asiasanat perustuvat YSA:aan eli Yleiseen suomalaiseen asiasanastoon. YSA on vapaasti käytettävissä Internetissä ja mm yhdyshenkilöt löytyvät sivustosta:
http://vesa.lib.helsinki.fi/
Logon on piirtänyt mitä todennäköisimmin taitelija Emil Cedercreutz, joka piirsi myös mm. vuonna 1943 Sotakummivaliokunnalle toisenkin lapsiaiheisen kuvan sotaorpoviikkojen keräysmerkiksi.
Tuo kyseinen kuva "Kylväjätyttönen" löytyy mm. Orvo Bogdanoffin teoksesta "Pisara suolaista silmissä - sotalasten postikorttien, kirjeiden, kirjeensulkijoiden, pakettikorttien ja valokuvien kirja" (2010) sekä historiikista "Kumminlahja sotaorvon turvana - sotakummitoiminnan vaiheet 1940-1958" (1959). Signeerauksia vertaamalla voidaan todeta kyseessä olevan siis saman taitelijan.
Lisätietoja Emil Cedercreutzista muun muassa Wikipedia-sivulta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Emil_Cedercreutz
...sekä hänen omasta museostaan Harjavallassa:
http://www.harjavalta...
Hei
Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on lainattavissa Hirvosen teos kun aika loppuu. Voitte varata teoksen osoitteessa https://vanamo.verkkokirjasto.fi tai voitte soittaa asiakaspalveluun (03)621 2612.
Materiaalin täytyy olla stl-tiedostomuodossa. Alla linkki Helmet-sivulle, jossa lisää tietoa kirjastojen 3D-tulostuksesta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Juttuj…
Vaikuttaa siltä, että tähän F. Kuznetsovin säveltämään kappaleeseen ei ole tehty julkaistuja nuotteja. Se löytyy levytettynä muutamalta äänitteeltä:
https://finna.fi
PIN-koodia ei voida antaa sähköpostitse eikä puhelimitse tietoturvasyistä. Saat PIN-koodin henkilökohtaisesti kirjastosta. Lainat voi uusia myös soittamalla kirjastoon (p. 06 416 2326 tai 06 416 2318) tai laittamalla sähköpostia kirjasto(at)seinajoki.fi. Jos lähetät uusintapyynnön sähköpostitse, mainitse mielellään kirjastokortin numero tai ainakin asiakkaan koko nimi ja osoite, jotta löydämme oikean asiakkaan.
