Esmeralda on espanjaa ja tarkoittaa 'smaragdia'. Sen englantilainen vastine on Emerald. Esmeralda on harvinainen nimi Suomessa eikä sitä löydy suomalaisesta almanakasta. Valitse nimi lapselle! -kirjassa tosin nimipäiväksi annetaan 8.8. (espanjalaiset nimet). Latviassa Esmeraldan nimipäivää juhlitaan 5.7.
Lähteet:
Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007)
Valitse nimi lapselle! (2. p. 2003)
http://www.yeahbaby.com/
Kirjastolla ei ole oikeutta säilyttää tietoja asiakkailla lainassa olleista teoksista, vaan tieto lainoistasi häipyy lainaajarekisteristä, kun palautat lainat. Sen sijaan voit itse alkaa tallentaa lainaushistoriaasi HelMet-verkkokirjastossa. Ohjeet löytyvät osoitteesta www.helmet.fi kohdasta Ohjeita -> Omat tietoni -> Lainaushistoria, jossa kerrotaan:
Järjestelmä ei tallenna lainaushistoriaasi automaattisesti, vaan voit itse aloittaa ja lopettaa lainaushistorian tallentamisen milloin tahansa. Muut lainaajat ja kirjaston henkilökunta eivät voi tarkastella lainaushistoriaasi eivätkä muuttaa sitä.
Aloita ja lopeta lainaushistorian tallentaminen Omien tietojesi linkistä Lainaushistoriani. Voit myös poistaa valitsemiasi lainoja...
Postissa tulee silloin tällöin palautettavia kirjoja, vaikka se ei olekaan suositeltavaa. Jos palautus hukkuu postissa, joutuu asiakas korvaamaan hävinneen niteen kirjastolle. Kirjaston henkilökunnalla ei myöskään ole aikaa lähteä jonottamaan postiin hakemaan kirjattuja kirjeitä / paketteja. Jos kuitenkin haluatte palauttaa lainanne postitse, on se toki mahdollista, mutta vain omalla vastuullanne.
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden posti- ja käyntiosoitteet löytyvät kirjaston kotisivuilta, http://www.lib.hel.fi/ . Lainat on myös mahdollista uusia Internetin kautta ( http://www.helmet.fi ), jos asiakkaalla on kirjastokortin lisäksi tunnusluku. Uusiminen on rajattu viiteen kertaan. Varattua aineistoa ei ole mahdollista uusia.
Perustietoa kirjailija Alpo Ruuthista löytyy esimerkiksi Sanojen ajasta (http://kirjailijat.kirjastot.fi/ ), joka esittelee suomalaisia nykykirjailijoita. Tietokannasta löytyy kirjailijoiden henkilötiedot, tuotanto ja lähteitä. Pekka Tarkka esittelee lyhyesti Kämppä-teoksen kirjassaan Suomalaisia nykykirjailijoita, Tammi 1989, ISBN 951-30-9197-X. Kirja on lainattavissa pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Kämppä-teos sisältää slangia, ja tästä Alpo Ruuth kertoo Slangi.netin haastattelusarjassa. Artikkeli löytyy osoitteesta http://koti.mbnet.fi/joyhan/B51.html . Alpo Ruuthin tuotannon lähtökohtaa, Sörkkaa ja sen arkipäivää, esittelee myös ei-virallinen nettisivu osoitteessa http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-1qpb.htm...
Lassi on muunnos Laurista ja vanhaa etunimistöämme. Lauri puolestaan on peräisin Laurentiuksesta, mikä tarkoittaa ”laakerinlehdellä seppelöityä”. Pyhä Laurentius oli roomalainen marttyyri.
Nimistä löytyy lisätietoa Kustaa Vilkunan Etunimikirjasta sekä Pentti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta. Kirjat löytyvät mm. Metson käsikirjastosta, jos lainattavat kappaleet ovat menossa.
Viikinkivaatteita myyviä paikkoja emme juuri löytäneet. Tässä yksi suomalainen kauppa, jonka valikoimiin kuuluu viikinkiasu http://www.marakatti.palvelee.fi/tuotteet.html?id=14/503
Ulkomaisia sivuja kannattaa etsiä esim. hakusanoilla viking clothing. Näin saadaan esim. sivusto http://www.viking-shield.com/vikingclothing.html
Keskiaikaisia vaatteita haulla: Middle Ages clothing. Saadaan esim. sivusto http://www.medievalclothier.com/
Vitriini-lehti on SHR:n eli Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR ry:n julkaisema jäsenlehti. SHR:n internetosoite on http://www.shr.fi/
Näpäyttämällä otsikkoa "Tämä on SHR" pääset sivulle, jossa on Vitriini-niminen linkki, johon on linkitetty kuluvan vuoden Vitriinit (ja tällä hetkellä ainakin pari-kolme edellisen vuoden numeroa). Sisällysluettelot ja pääkirjoitus näkyvät kunkin lehden pääsivulla, jutut ovat pdf-muodossa. Niiden lukemiseen tarvittavan Acrobat Reader -ohjelman voi ladata sivuilta.
Kyseessä on Seppo Virtasen sanoittama "Marskimarssi", jonka on säveltänyt Kaj Chydenius ja levylle laulanut mm. Kalle Holmberg. Levytys löytyy cd-muodossa ainakin Chydeniuksen kokoelmalta Lauluja (1989).
Täydelliset sanat löytyvät netistä osoitteesta:
http://www.punatahdet.com/piisitmuut.html#8
Leppäkertun pilkkujen määrä ja väritys määräytyy lajikohtaisesti: kullakin leppäkerttulajilla on omanlaisensa pilkkumäärä. Löydät helposti lisää tietoa asiasta vaikkapa Wikipediasta hakusanalla leppäkertut:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lepp%C3%A4kertut
Maiju Lassilan romaani Tulitikkuja lainaamassa (1910) sijoittuu tapahtumiltaan Liperiin ja Joensuuhun.
Romaanista on tehty kaksikin elokuvaa. Vuonna 1938 Toivo Särkkä ja Yrjö Norta ohjasivat romaanin pohjalta saman nimisen elokuvan. Sen ulkokuvaukset tehtiin pääosin Hämeenlinnassa, mutta joitakin kohtauksia kuvattiin Helsingissä, Herttoniemessä.
Vuonna 1980 Tulitikkuja lainaamassa kuvattiin toisen kerran suomalais-neuvostoliittolaisena yhteistyönä. Elokuvan ohjasivat Risto Orko ja Leonid Gaidai. Kaupunkikohtaukset kuvattiin Porvoossa. Muita ulkokohtauksia kuvattiin Karttulassa, Ristiinassa ja Mäntsälässä.
Suomen kansallisfilmografiasta voit tarkistaa vielä tarkemmat kuvauspaikat kohtauksittain.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%...
Pablo Nerudan runo Tämänkin hämärän... alkaa sanoilla "Tämänkin hämärän olemme kadottaneet./Kukaan ei nähnyt meitä käsikkäin tänä iltana,/ sinisen yön tulviessa yli maan". Voisiko tämä olla kaivattu runo? Se löytyy Nerudan kokoelmasta Andien mainingit Pentti Saaritsan suomennoksena. Kustantaja on Tammi, vuosi 1972.
Bonanza-sarjaa on esitetty TV 2:ssa vuonna 1998 lauantaisin klo 10 ja vuonna 1999 keskiviikkoisin iltapäivällä. Lassie-sarjan esittämisestä en löytänyt tietoja 90-luvun tv-ohjelmatiedoista.
Lue lisää Bonanzasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Bonanza
ja Lassiesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Lassie
Kouvolan pääkirjastossa voi käydä itse tutkimassa vanhoja tv-ohjelmatietoja esim. Kouvolan Sanomista mikrofilmeillä. Aika tulee varata kirjaston lehtisalista puh. 020615 5238.
90-luvun alussa oli kolme pääkanavaa TV 1, TV 2 ja TV 3. TV 3:sta tuli MTV 3 vuonna 1993. Nelonen aloitti vuonna 1997.
En löytänyt V. tai T. Sihvosta tietoa mistään musiikin nimimerkki tai salanimi-luetteloista. Sen sijaan monessa lähteessä ilmoitetaan ettei Tonttujen jouluyön suomentajaa tunneta. Laulu julkaistiin alun perin Ruotsissa vuonna 1898 Jultomten-lastenlehdessä. Säveltäjä oli Vilhelm Sefve-Svensson. Joten onhan se mahdollista että suomentaja väännettiin ruotsalaissäveltäjän nimestä. Jos edelleen toivot asiasta tietoa voihan tämän kysymyksen laittaa koko Suomen kirjastot käsittävälle tieto-listalle. Itse en kyllä enää keksi mistä asiaa pystyisi selvittämään.
Hei,
Löysin haastattelun, jonka mukaan uusi kirja on työn alla. Kirja kulkee kahdessa aikatasossa (1800- ja 1960-luvuilla), ja kertoo naista, joka muuttaa Englannista Yhdysvaltoihin). Suon villiä laulua hän kirjoitti kymmenisen vuotta, mutta tämä valmistunee lyhyemmässä ajassa. Hän on myös kirjoittanut miehensä kanssa muutamia muistelmakirjoja (Cry of the Kalahari, The Eye of the Elephant, Secrets of the Savanna). Odotellaan, milloin kirja valmistuu (jos valmistuu). Todennäköisesti kirja tullaan suomentamaan Suon villin laulun suosion siivittämänä.
Hipeistä kertovaa kirjallisuutta on suomenkielellä saatavana varsin rajoitetusti. Tässä lista hipeistä kertovasta kaunokirjallisuudesta:
Melonin mehu / Richard Brautigan
Koti maailman laidalla / Michael Cunningham
Miehet elämässäni / Beverly Donofrio
Aquariuksen aika / James Herlihy
Underground : antologia / toimittanut ja suomentanut Jarkko Laine
Pikkuhippi / Patricia Welles
Hipeistä kertovaa tietokirjallisuutta:
Tajunnan alkemistit : kuusikymmenluvun mystiikka ja Vesimiehen ajan pimeä puoli / Gary Valentine Lachman
Hippejä, jippejä, beatnikkejä : Amerikan 1960-luvun vastakulttuuriliikkeiden historiaa / Marja Ala-Ketola
1960-luvusta kertovaa kirjallisuutta on runsaasti, mutta tässä joitakin poimintoja:
1960-luvusta kertovaa...
Tietyn maan kahvikulttuuri voi olla vaikea aihe. Sen sijaan Euroopan alkoholikulttuureista on kirjoitettu paljon.
Yleensä ajatellaan, että Suomessa vallitsee humalahakuinen ”viinakulttuuri”, muualla Euroopassa hillitty ”viinikulttuuri”. Suomen juomakulttuuria on haluttu eurooppalaistaa. Kirjamarkkinoista päätellen Suomessa onkin 2000-luvulla syntynyt valtava viini-innostus. Voit todeta asian Helmetin ( http://www.helmet.fi )avulla seuraavasti. Valitse sanahaku, kirjoita hakusanaksi viinit ja valitse kieleksi suomi. Kun sitten teet haun, saat tulokseksi uutuusjärjestyksessä suomeksi julkaistua viinikirjallisuutta. Kirjoja on valtavasti. Vaikuttaisi siis siltä, että viinikulttuuri on tullut Suomeen.
Lehtiartikkeleista päätellen suomalainen...
"Siina on joko vaihtoehtoinen kirjoitusasu nimestä Sina tai lyhentymä siina-päätteisistä nimistä, kuten Aleksiinasta, Fransiinasta ja Rosiinasta. Sen lähtökohtana on pidetty myös venäläistä nimeä Zinaida ja tästä saatua lyhentymää Zina. Viimeksi mainittu lähtökohta on Suomen ortodoksisessa kalenterissa, jossa Siina on Sinaidan rinnalla 11.10. Siinaa on käytetty myös ainakin Fransiskan ja Fransiinan lempinimenä." (Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus 2007)
Zina on ollut myös Zenobioksen kutsumamuoto, mikä selittää sen, että Karjalan ortodokseilla Siina ja Sina ovat olleet myös miehennimiä. (Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja. WSOY 2004)
Tässä muutamia hyviä seikkailukirjoja, jotka ovat jännittäviä, mutta eivät kammottavia.
Eva Ibbotson on kirjoittanut pari historiallista seikkailukirjaa. Virta vie viidakkoon kertoo orvon Maya-tytön seikkailuista Amazonin viidakossa. Kazanin tähti sijoittuu Itävaltaan. Kolmas historiallinen seikkailukirja on Theodore Bellin Aikojen arkku, jossa matkustetaan aikakellolla ajasta toiseen.
Thomas Brezina on kirjoittanut kaksi seikkailusarjaa. Seitsemän tassua ja Penny -sarja kertoo eläinlääkäriasemalla asuvan Pennyn seikkailuista ja Neljän keikka -sarjassa ratkotaan rikoksia. Sally Altschuler on yksi Zone -sarjan kirjoittajista. Zone-sarjassa ratkotaan majakkasaarella tapahtuvia rikoksia ja arvoituksia. Sarjan kirjat ovat lyhyitä ja nopeasti...
DMCA (Digital Millenium Copyright Act) on vuonna 1998 Yhdysvalloissa voimaan tullut laki, joka valvoo tekijänoikeuksin suojatun materiaalin oikeuksia ja kieltää mm. kopiosuojauksen purkuun tarkoitettujen välineiden jakelun ja käytön sekä pyrkii velvoittamaan Internet-palvelujen tarjoajat ja sivustot poistamaan tekijänoikeuksia loukkaavan materiaalin oikeudenhaltijan pyynnöstä.
Yhdysvaltojen runsaasti oikeusjuttuja poikineella digitaalisia oikeuksia koskevalla lainsäädännölla ei luonnollisestikaan ole valtaa Suomessa. Meillä on oma tekijänoikeuslaki, joka on päivitetty digitaaliseen ympäristöön soveltuvaksi ja EU:n tekijänoikeusdirektiivin mukaiseksi v. 2006 (ns. Lex Karpela). Monilta osin EU:n direktiivi ja siis oma lainsäädäntömme on...
Aaro Hellaakosken runo Tuppuran Jussi on julkaistu kokoelmassa Maininki ja vaahtopää (1924). Se on myös ainakin kokoelmissa Runot 1916-1928 (1997) ja Runot (7. p. 1998).
