Pablo Nerudan runo Tämänkin hämärän... alkaa sanoilla "Tämänkin hämärän olemme kadottaneet./Kukaan ei nähnyt meitä käsikkäin tänä iltana,/ sinisen yön tulviessa yli maan". Voisiko tämä olla kaivattu runo? Se löytyy Nerudan kokoelmasta Andien mainingit Pentti Saaritsan suomennoksena. Kustantaja on Tammi, vuosi 1972.
1. Luoti on vanha painomitta Ruotsissa ja Suomessa. 1 luoti (lod) = 1/32 naulaa elintarvikepainoa = 4 kvintiiniä = 13,3 g. 1 luoti apteekkipainona = 1/2 unssia = 14,84 g ja kultapainona 13,93 g. 2. Hopeaseoksen hopeapitoisuuden mitta, 1/16 osa seoksesta. Täysiluotiseksi sanotaan 12/16 eli 750/1000 puhdasta hopeaa sisältävää eli 14 luodin hopeaa. Lähde: Otavan iso tietosanakirja, Viides osa, 1983. Joidenkin lähteiden mukaan sillä on mitattu mm. mausteita. Turun yliopiston sivuilta löytyy varsin kattava vanhojen mittojen muuntaja, josta löytyy runsaasti vanhoja mittayksiköitä ja jolla voi muuttaa "historiallisia" mittayksiköitä nykymitoiksi. Muuntajalla kääntyvät muun muassa kappalemitat, painomitat, pituusmitat, pinta-alat ja tilavuudet....
Ilmestymisvuoden mukaisessa järjestyksessä oleva kirjasta löytyy Wikipediasta osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Camilla_L%C3%A4ckberg. ”Mantelintuoksua lumimyrskyssä” tosin ei kuulu Erica Falckista kertovaan sarjaan.
Perukirjat säilytetään nykyään Verohallinnossa sähköisesti, mutta ennen vuotta 1994 laaditut perukirjat säilytetään käräjäoikeuksissa tai maakunta-arkistossa, mikäli käräjäoikeus on siirtänyt arkistonsa sinne. Säilytyspaikka on vainajan viimeisen kotikunnan mukainen käräjäoikeus. 1980-luvulla laadittua perukirjaa voi siis kysyä käräjäoikeudesta. Perukirja ja sen liitteet ovat salassa pidettäviä asiakirjoja. Niistä voidaan kuitenkin antaa jäljennöksiä mm. henkilölle, joka tarvitsee tietoja etujensa, oikeuksiensa tai velvollisuuksiensa hoitamiseksi.
Lähteet ja lisätietoa:
Jäljennös perukirjasta, tilauslomake (3627) - vero.fi
Voinko pyytää perukirjan kopiota Verohallinnosta? - vero.fi
Käräjäoikeudet - Tuomioistuinlaitos (oikeus.fi)
Tässä muutamia ehdotuksia:
http://www.hintatakuu.com/
http://www.mvnet.fi/index.php?osio=Sekalaista&sivu=Vitsit
http://www.mankeli.com/vitsit/
http://www.vitsit.biz/vitsit
http://www.dlc.fi/~frank/huumori/
http://fi.wikibooks.org/wiki/Vitsit
http://www.vitsiniekka.com/jokes.aspx?id=7
Seuraavat kirjat & CD-levyt löytyvät pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta. Niistä varmasti löytyy sopiva näin alkuun. Alla olevien verkko-osoitteiden kautta voi tehdä varaukset. Varausten tekoon tarvitaan HelMet-kirjastokortti ja siihen liittyvä nelinumeroinen salasana. HelMet-kirjastokortin ja salasanan saa mistä tahansa HelMet-kirjastosta kunhan esittää joko passin, ajokortin tai valokuvalla varustetun KELA-kortin. HelMet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta: www.helmet.fi
Englannin kieli:
Tulkki, Heikki: Kuuntele ja opi englantia
http://www.helmet.fi/record=b1911674~S9*fin
Open road. Course 1 / Jim McWhirr ... [et al.]
http://www.helmet.fi/record=b1856551~S9*fin
Lamping, Alwena: Puhu englantia : käytännön englannin...
Kuukkeli kuului samaan ennuslintujen joukkoon kuin esimerkiksi korppi, harakka, palokärki ja käki, joten vanha kansa seurasi tarkasti kuukkelien edesottamuksia ja lintuun liittyy koko joukko uskomuksia ja sanontoja. Kuukkelin maine on kaksijakoinen: se on sekä onnenlintu että epäonnen ennustaja. Siellä, missä kuukkeli on ollut tavallinen, se ennusti voittopuolisesti onnea; siellä, missä se on ollut harvinainen, siinä on herkästi nähty epäonnen enne. Tämä kaksijakoisuus näkyykin selvästi pohjoisten ja eteläisten kansanuskomusten erona. Ennusmerkkien maailma on kuitenkin kaikkea muuta kuin mustavalkoinen: kuukkelia onnenlintuna pitävässä Lapissakin onneton oli se, joka löysi kuukkelin pesän - häntä odotti kuolema.
Kaiketi juuri kuukkelin...
Hei,
Löysin haastattelun, jonka mukaan uusi kirja on työn alla. Kirja kulkee kahdessa aikatasossa (1800- ja 1960-luvuilla), ja kertoo naista, joka muuttaa Englannista Yhdysvaltoihin). Suon villiä laulua hän kirjoitti kymmenisen vuotta, mutta tämä valmistunee lyhyemmässä ajassa. Hän on myös kirjoittanut miehensä kanssa muutamia muistelmakirjoja (Cry of the Kalahari, The Eye of the Elephant, Secrets of the Savanna). Odotellaan, milloin kirja valmistuu (jos valmistuu). Todennäköisesti kirja tullaan suomentamaan Suon villin laulun suosion siivittämänä.
Nuo Asta Ikosen kolme kirjaa eivät kerro samoista henkilöistä. Kaktus hangella kertoo 16-vuotiaasta Ninnusta.
Mia puolestaan käy peruskoulun viimeistä luokkaa.
Kettukujan tytöt kertoo Kaisusta, tähän kirjaan on kaksi jatko-osaa: Kettukujalta kuuluu. K 2001 ja Kettukuja vaarassa. K 2004.
Laurie Halse Andersonin Lukossa-kirjaan ei ole ilmestynyt jatko-osaa. Kirjailijasta ja myös tuosta palkitusta teoksesta (Speak) löytyy tietoja englanniksi seuraavalta sivulta http://www.teenreads.com/authors/au-anderson-laurie.asp
Kyseessä on Seppo Virtasen sanoittama "Marskimarssi", jonka on säveltänyt Kaj Chydenius ja levylle laulanut mm. Kalle Holmberg. Levytys löytyy cd-muodossa ainakin Chydeniuksen kokoelmalta Lauluja (1989).
Täydelliset sanat löytyvät netistä osoitteesta:
http://www.punatahdet.com/piisitmuut.html#8
Suosituimpia nuortenkirjojen aiheita ovat rakkaus sekä huumeet ja jengit. Nuorten elämää kuvaavista kirjoista kysytyimpiä ovat ne, joissa aihetta kuvataan humoristisesti tai kirjassa on säpinää ja sähläilyä samoin kuin ne, joissa aihe on erityisen rankka (raiskaus, koulukoti tms.).
Muita suosikkiaiheita ovat kauhu ja jännitys, mutta esimerkiksi fantasiakirjojen yleinen suosio on tasaantunut ja ne ovat löytäneet omat harrastajansa.
Lasten kertomuskirjoista menevimpiä ovat humoristiset kirjat, koululaisvitsikokoelmat, salapoliisikertomukset ja noidista, kummituksista ja vampyyreistä kertovat kirjat. Hevoskirjat ovat yhä luettuja, mutta jostakin syystä etenkin suurimpien kaupunkien keskustojen kirjastoissa kuuluu heppakirjainnostus hieman...
Alla on listaa cozy crime -sarjoista, toivottavasti niistä löytyy uutta luettavaa.
Louise Penny: Three Pines -sarja
Virpi Hämeen-Anttila: Karl-Axel Björk -sarja
Richard Osman: Torstain murhakerho -sarja
Alexander McCall Smith: Mma Ramotswe tutkii -sarja
Sari Rainio: Mortui non silent -sarja
Anders de la Motte ja Måns Nilsson: Kesäparatiisin murhat -sarja
Robert Thorogood: Thamesjoen murhat -sarja
Marianne Cedervall: Mullvaldsin murhat -sarja
Lynn Messina: Beatrice Hyde-Clare ratkaisee -sarja
Richard Coles: Kirkkoherra Clementin tutkimuksia -sarja
S. J. Bennett: Hänen majesteettinsa tutkimuksia -sarja
Nita Prose: Huonesiivooja
Valentina Morelli: Luostari, murha...
Leppäkertun pilkkujen määrä ja väritys määräytyy lajikohtaisesti: kullakin leppäkerttulajilla on omanlaisensa pilkkumäärä. Löydät helposti lisää tietoa asiasta vaikkapa Wikipediasta hakusanalla leppäkertut:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lepp%C3%A4kertut
Taiteilija Erkki Pietikäistä ei mainita kirjaston kuvataiteilijoiden matrikkeleleissa, eikä hänen taiteestaan ikävä kyllä löytynyt tietoa muistakaan lähteistä.
Taideliike Art Pispalalla on hänen töitään kokoelmissaan: ehkäpä sieltä saisitte tietoa:
http://www.artpispala.fi/galleria.html
Ohjaaja, dramaturgi Titta Karakorven puolio oli vuosina 1969 - 1983 ohjaaja Jaakko Pakkasvirta.
Lähde:
Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993 : yhteisö- ja henkilöhakemisto / Toim. Riitta Seppälä, Ilona Tainio
Helsinki : Suomen teatterijärjestöjen keskusliitto ; Tammi, 1993. - 500 s. : kuv.
ISBN 951-31-0236-X
l
Laulun sanat ja nuotit löytyvät julkaisusta Sillanpää, Seppo: Seppo Sillanpään lastenlaulut (Espoo : Olarin Musiikki, 1994). Laulu löytyy myös Sillanpään cd-levyltä "Siljakudaa" (Lahti : Akusti-tuotanto, 1992). Katso linkki http://koti.mbnet.fi/bando/i_alasivut/levysivut/Siljakudaafi.html
Sitaatti ei ole P. L. Traversin Maija Poppanen -kirjasta, vaan kirjasta tehdystä musikaaliversiosta. Sitaatti on laulusta, ja se on suomennettu ainakin näin:
"tippa sokeria auttaa nielemään karvaan lääkkeen” ja myöskin näin:
"lääkkeen karvaan sä sokerilla makeaksi saat". Jälkimmäinen versio löytyy esim. teoksista Suuri toivelaulukirja 15 (1999) ja Disneyn laulukirja (1998). Sen on suomentanut Ulla Renko. Ensimmäisen version suomentaja ei selvinnyt.
Suomeksi on ilmestynyt kahdeksan osaa, yhdeksäs ilmestyy nyt lokakuussa. Suomalainen kustantaja on Gummerus.
Kirjojen nimet ovat
1. Kaivattu (2012)
2. Virheetön (2012)
3. Täydellinen (2013)
4. Uskomaton (2013)
5. Paha (2013)
6. Tappava (2013)
7. Sydämetön (2014)
8. Haluttu (2014)
9. Kieroutunut (2014)
Lähde: http://www.gummerus.fi/fi/kirjailija/sara-shepard/96/
