Elokuva saa lopullisen muotonsa leikkaamisesta, jossa rakennellaan ja yhdistellään kuvatut kohtaukset yhtenäiseksi tarinaksi. Joistain elokuvista on useita eri leikkausversioita. Kuvattuja kohtauksia voidaan myös jättää pois lopullisesta elokuvasta. Syynä voi olla esimerkiksi, ettei kohtaus ole tarpeellinen elokuvan kerronnan kannalta. En pysty selvittämään, miksi Lapin kullan kimalluksesta on jätetty pois kohtauksia, joissa pappasi esiintyy. Sen tietävät todennäköisesti vain elokuvan tekijät.
Lapin kullan kimalluksen tekijätiedot löytyvät Elonetin sivuilta:
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_898664
YouTube näyttää hyvän ohjeen englanniksi. https://www.youtube.com/watch?v=rguHHZFR-k0
Suomenkieliset kaavat ja apua niiden käyttöön saa pienellä maksulla Saroki Oy:ltä https://ompelukaavat.fi/tuote/hopeaharkki/
Karjaranta alkoi muodostua 1700-luvulla maankohoamisen ja lietteen kertymisen myötä. Tulvaherkästä alueesta muodostui luontaista laidunmaata keskustan alueella asuneiden karjanomistajien käyttöön. Laidunkäyttö jatkui aina 1800-luvun loppuun saakka, josta alkoi teollisuusaikakausi, ja nyt sitten mainitusti alueesta on muodostunut asuinalue. Nimi lienee siis peräisin ensimmäisen käyttötarkoituksen ajoilta.
Lähteet
Satakunnan ammattikorkeakoulu. Karjarannan historiaa – tehdasalueen tilalla nyt moderni asuinalue.
Wikipedia.fi. Karjaranta.
Mielikuvasi samanlaisista sävelkuluista on oikea. Sävelmää "Une jeune pucelle" ovat käyttäneet Marc-Antoine Charpentier'n lisäksi muutkin säveltäjät. Sävelmä on ranskalainen kansanlaulu vuodelta 1557. Ilmeisesti sävelmä on kuitenkin muunnelma hieman aikaisemmin syntyneestä kansanlaulusta nimeltä "Un jeune fillette", joka taas pohjautuu ilmeisesti italialaisperäiseen kansansävelmään "Monica". Sävelmä tunnetaan monissa maissa, ja siitä on tehty useita versioita monien eri tekstien kanssa. Saksassa se on tunnettu nimellä "Deutscher Tanz".
Melodian eri versiosta on myös sovitettu virsiä ja taidemusiikkia. Charpentier'nkin versio on sävelletty messuun. Johann Sebastian Bach käytti sitä kantaatissaan Herr, wie du willt, so schicks...
Peuron talon tapahtumia käsitellään esimerkiksi Seppo Kämäräisen toimittamassa kirjassa Talvisodan toiset kasvot : rajan kansa pystykorvakiväärin ja rotanhäntäpistimen välissä 1939–1940 (Myllylahti, 2011).
"Kun talvisota alkoi marraskuun viimeisenä päivänä 1939, jäi Suomussalmella evakuoimatta yli 1600 siviiliä. He jäivät hyökkäävän Puna-armeijan valtaamalle alueelle. Alkoi outo vaihe maamme historiassa. Osa näistä siviileistä vangittiin omiensa ilmiantojen perusteella ja tuomittiin, osa ryhtyi yhteistoimintaan neuvostovallan kanssa."
"Seppo Kämäräisen kirja Talvisodan toiset kasvot perustuu sota-ajan tapahtumiin ja tuo uutta tietoa itäisen Suomussalmen kansan katkerista vaiheista. Kirjasta löytyy muun muassa kuvaus, kun suomalaiset...
Kyseessä on malli äänestyskäyttäytymisestä. Sen mukaan ihmiset arvioivat äänestystilanteessa kilpailevien poliittisten puolueiden kokonaispätevyyttä ja äänestävät parhaaksi arvioimaansa.
Lähde: Wikipedia
Mielenkiintoista kyllä, tutkimani lähteet ovat yhtä lailla eri mieltä Lastusen koirien rodusta kuin kysyjä ja hänen tuttavansa.
Kristiina Harjulan Unelma Pispalasta -kirja kertoo muistitietona Irja Lastusesta seuraavaa: "'Sillä oli saapashousut, valtavasti koruja, musta tukka nutturalla kuin espanjalaisella flamenco-tanssijalla, kirkkaanpunaista huulipunaa ja neljä suurta susikoiraa.'"
Rauno Viinikan tositapahtumiin perustuva romaani Irja Lastusen perintö asettuu tekstissään vinttikoirien kannalle: "– Mutta oli se näky! Arvi puheli, – kun Irja käveli parin vinttikoiran kanssa Epilän mutkaan päin." Viinikan romaaniin kansikuvan tehnyt Satu Cozens on kuitenkin pannut kirjan kanteen Lastusen kahden schäferin kanssa....
Varausilmoituksen tultua, kirjan voi peruuttaa soittamalla kirjastoon.
Jos kirja ei vielä ole noudettavissa tai matkalla, voi varauksen jäädyttää omissa tiedoissa. https://kirkes.finna.fi/
Varauksen jäädytyksessä kirjastot neuvovat mielellään. Kirkes-kirjastojen yhteystiedot
Valitettavasti en löytänyt tietoa tämän runon käännöksestä.
Runo on alun perin ilmestynyt Yökehrääjä-kokoelmassa. Suomen Kirjallisuuden Seuran käännöstietokannan mukaan Eino Leinon runoteoksista on käännetty englanniksi vain Helkavirsiä. Lisäksi Leinon runo on julkaistu englanninkielisissä suomalaisen runouden kokoelmateoksissa, mutta tietokannasta ei käy ilmi kaikkien niiden tarkkaa sisältöä.
Käännöstietokanta: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
On toki mahdollista, että runo on käännetty ja julkaistu esimerkiksi jossakin lehdessä, mutta sellaisesta tietoa on vaikea löytää.
Sitaatissa on käytetty vanhahtavaa muotoa viisineljättä lukusanasta 35. Järjestyslukusana tästä on viidesneljättä ja tässä se on taivutettuna elatiivissa. Tolstoi oli siis iältään 35–40-vuotias.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/268#viisikolmatta
Aiheesta on vuosien saatossa julkaistu paljonkin kirjallisuutta, josta tässä poimintoina muutama suositeltava yleisteos:
Suomen historia. 1, Kivikausi, pronssikausi ja rautakauden alku, keski- ja myöhäisrautakausi (W+G, 1984) käsittelee periodia hyvin laaja-alaisesti eri näkökulmista.
Matti Huurteen Kivikauden Suomi (Otava, 1998) on "kattava esitys Suomen kivikauden historiasta -- ihmisistä, heidän asumisestaan ja työnteostaan, arjestaan ja juhlastaan". Huurre on tehnyt myös Suomen asutuksen ja kulttuurin kehitystä jääkauden päättymisestä vuoteen 1300 käsittelevän kirjan 9000 vuotta Suomen esihistoriaa (Otava, 1979).
Georg Haggrénin ja kumppanien Muinaisuutemme jäljet : Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta...
Juhana von Baghin Radioteatterille ohjaama kuunnelmasarja Tuntematon sotilas - vuoropuhelu Linnan romaanin kanssa (dramatisointi Jussi Moila, 2014) on kuunneltavissa Radio- ja televisioarkiston katselu- ja kuuntelupisteissä.
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=Tuntematon+sotilas+-+Vu…
Voit myös esittää Ylelle uusintatoiveen ohjelmasta:
https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Suurimpien kaupparyhmien hausta ei tosiaankaan vehnänjyvä-sanalla hakiessa löydy mitään. Vastaava tuote voisi ehkä olla speltistä valmistetut tuotteet, kuten spelttihelmet.
Helmet-kirjaston kokoelmasta löytyy esimerkiksi Torsti Lehtisen Eksistentialismi vapauden filosofia ja Lars Gustafssonin Merkillinen vapaus, joissa käsitellään Camusin filosofiaa. Conor Cruise O'Brienin Camus käsittelee Camusia kirjailijana.
Finna-yhteistietokannasta löytyy paljon Camus'ta käsitteleviä opinnäytetöitä, artikkeleita ja kirjoja.
Molemmissa luetteloissa aineistoa voi hakea kirjoittamalla hakusanaksi albert camus ja valitsemalla rajoittimeksi aihe-haku.
https://helmet.finna.fi/
https://finna.fi/
Hei,
olisiko kyse Tatu Pekkarisen laulamasta kappaleesta 'Laulu almanakasta'. Laulun sanat alkavat seuraavasti "Viisas kirja kun vietävä, on allakka kaekki tietävä. Tää Helsingissä on präntätty, ja tietoja tääteen päntätty. / Muut kirjat on turhia koruja, jonnijjoutavia loruja. Ne pilattu on paljolla hinnalla, mut ei ne riitä allakan rinnalla. / Allakka sannoo aejalleen, tähtein liikunnot laejalleen. Se tietää aaringon nousuista, enemmän kun riätäl housuista. ..." Sanat ovat savoksi.
Laulu on levyttänyt aikanaan 1900-luvun alkupuolella Tatu Pekkarinen. Nuotit ja sanat ovat mm. kirjassa 'Iloinen testamentti : 115 valittua laulua'. Kyseistä kirjaa voi kysyä lähimmästä kirjastostosta. Jos sitä ei ole lähikirjastossasi, niin sen voi tilata...
Ihminen itkee erityisen paljon elämänsä ensimmäisten kuukausien aikana, mutta aikuiseen verrattuna lapsi itkee runsaasti tämän jälkeenkin. Keskeisenä psykologisena syynä tälle pidetään sitä, että lapsi ei ole vielä kykenevä käsittelemään tai kommunikoimaan kokemiansa epämiellyttäviä tuntemuksia muilla tavoilla. Monet tutkijat ovat myös argumentoineet, että lapsen itkulla on ollut keskeinen evolutiivinen tehtävä ihmislajin historiassa, sillä aikuisella näyttää olevan erityinen psykologinen herkkyys lapsen itkulle, mikä saa aikuisen keskittämään huomionsa itkevän lapsen hoivaamiseen.Lähteitä:Nieminen, Sanna (8.5.2024): Vauvan itkuisuus ja rauhoittelu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.terveyskirjasto.fi/osv00008Campbell, John (19...
Olisiko kyseessä japanilainen elokuva Panda seikkailee (Panda no Daibouken) vuodelta 1973? Siitä tehtiin suomeksi dubattu versio vuonna 1997. Elokuva on tällä hetkellä nähtävissä Youtubessa.
Etsin mainitsemasi tuntomerkit täyttäviä kirjoja erityisesti hakukone Finnan avulla. Yksi kirja, joka voisi täyttää kaikki tuntomerkit, voisi olla "Agricolan yrtit : Mikael Agricolan Rucouskirian terveyttä tuovat kasvit, niiden esiintyminen ja käyttö 1500-luvulla". Moni muu löytämäni kirja täyttää joitain mainitsemiasi tuntomerkkejä, mutta ei niitä kaikkia. Voit halutessasi selailla kirjoja tekemästäni Finna-hausta täältä.
Et kertonut tarvitsetko piirustuskirjaa aikuiselle vaiko lapselle.Alla olevissa linkeistä löytyy piirustusoppaita aikuisille, sekä lapsille ja nuorille, suomen- ja englanninkielisinä.https://tinyurl.com/aikuisillehttps://tinyurl.com/lapsille-ja-nuorilleNäistä kirjoista kannattaa tutustua Piirustustekniikan opas-sarjaan, johon kuuluu mm. Näin opit piirtämään-kirja.https://tinyurl.com/piirustustekniikan-opasPiirtäjän suuri käsikirja on myös hyvä aloittajalle.https://tinyurl.com/Piirtajan-suuri-kasikirja
