Maiju Loukola on luonnehtinut mediasensitiivisyyttä Samuel Weberiä mukaillen näin: mediasensitiivisyyttä voidaan lähestysä tilan, ajan ja liikkeen keskinäisen sidonnaisuuden kautta, jossa samanaikaisesti vaikuttavat yhteen tuovan eron pyrkimys. Median itsessään ajatellaan olevan merkittävä osa itse teosta.
Loukola on julkaissut tutkimuksen Vähän väliä Aalto-yliopiston tutkimussarjassa. Teokseen voi tutustua vapaasti verkossa osoitteessa: https://docplayer.fi/10020066-Maiju-loukola-on-helsinkilainen-taiteilij…
Pääsiäisen ajankohdan määrittämiseen käytetyt laskusäännöt juontavat juurensa vuonna 325 pidettyyn Nikean kirkolliskokoukseen. Nikeassa tehtyjen päätösten pohjalta pääsiäispäiväksi vakiintui kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai, joka on aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta.
Tosiasiassa sääntö, että ”pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai” ei kuitenkaan ole tarkka, koska pääsiäisen ajankohta määräytyy kirkollisten taulukoiden pohjalta eikä tähtitieteen perusteella.
Taulukoissa kevätpäiväntasauksen oletetaan olevan aina 21. maaliskuuta, vaikka todellisuudessa päivämäärä jonkin verran...
Ehkä kysyjäkin arvaa, ettei tällaista tietoa voi kenelläkään olla, koska kukaan ei seuraa systemaattisesti ja dokumentoiden niin tavanomaista inhimillistä tapahtumaa kuin suuttuminen. Pitäisi myös pystyä sopimaan siitä, mitä "suuttumisella" tarkoitetaan. Tiedetään, että maapallon eri kulttuuripiireissä on hyvin erilaisia tapoja ilmaista voimakkaita tunteita ja esimerkiksi monissa aasialaisissa kulttuureissa pyritään julkisia tunteenilmaisuja yleisesti ottaen välttämään itse kunkin "kasvojen säilyttämiseksi". Toisaalta esimerkiksi Välimeren kansojen kulttuuriin on aina kuulunut voimakas käsillä elehtiminen ja kiihtyneen oloinen asioiden kommentointi, joka saattaa suomalaisesta näyttää "suuttumiselta", vaikka olisi tarkoitettu aivan...
Kertomakirjallisuutta koskien aihealue on hyvin laaja.
OUTI-kirjastojen verkkokirjastosta www.outikirjastot.fi oman elämäntarinan tarkasteluun liittyvää kaunokirjallisuutta löytyy esimerkiksi asiasanoilla: identiteetti etsintä. Seuraaviin voisi tutustua:
- Kilkku Elina: Täydellinen näytelmä
- Sendker, Jan-Philipp: Sydämenääntä ei voi unohtaa
- Haig, Matt: Kuinka aika pysäytetään
- Vanhatalo, Pauliina: Toinen elämä, muistiinpanoja
https://outi.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%…
Vanhemmuudesta kertomakirjallisuudessa:
- Sallinen-Pentikäinen Karoliina: #Vauvavuosi
- Riina Katajavuori: Lahjat
- Eve Hietamies: Yösyöttö sekä Tarhapäivä
- Hippo Taatila: Isipappablues. Muita löytyneitä OUTI-kirjastojen tietokannasta...
Meillä on selkeä sääntö, joka on se, että palvelumme toimittaa perinteistä kirjaston tietopalvelua. Sen ydin on löytää suositeltavia tiedonlähteitä niitä kaipaaville. Tarkoitus ei siis ole kirjoittaa käännöksiä tai yrittää itse laskea esim. maantien rakentamisen hiilijalanjälkeä. Mikäli tuollaiset tiedot ovat lähteistä helposti löydettävissä, voimme toki viitata niihin, mutta kirjastoammattilaisuus ei tarkoita sitä, että pystymme tekemään erikoisalojen tutkimuksia. Niitä tehdään niissä laitoksissa ja palveluissa, joissa on erikoisosaamista. Palvelumme periaatteet löytyvät sivuston kohdasta Info, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta
Erkki Kontkasen Pankkitoiminnan käsikirjasta (uusin painos vuodelta 2015) sivulta 97 alkaen löytyy tietoa luottoriskin ja laajemmin pankkipalveluiden hinnoittelusta. Kontkasen mukaan lainojen hinnoittelussa on useita vaikuttavia tekijöitä, mutta riskin aiheuttama pääoman vaateen kasvu on tärkein hinnoittelua ohjaava elementti.
Pankkitoiminnan käsikirja löytyy esim. Helmet-kirjastoista.
Kotitalouksien velkaantumisesta yleisemmin löytyy useita julkaisuja Suomen Pankin julkaisuarkistosta, esim. https://helda.helsinki.fi/bof/discover?rpp=10&etal=0&query=korot+pankkitoiminta&scope=/&group_by=none&page=6&filtertype_0=issued&filter_relational_operator_0=contains&filter_0= ja https://helda....
Bill Meléndezin ohjaamassa animaatioelokuvassa It's An Adventure, Charlie Brown (USA 1983), mainitsemassasi osassa Song, Amadeus soittaa tosiaankin katkelmia Ludwig van Beethovenin pianosonaatista nro 14 cis-molli op. 27 nro 2. Katkelmat ovat sonaatin kolmannesta osasta, joka on tempomerkinnällä Presto agitato. Kyseinen sonaatti tunnetaan lisänimellä Kuutamosonaatti.
https://www.imdb.com/title/tt0123123/?ref_=ttfc_fc_tt
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pianosonaatti_nro_14_(Beethoven)
Voit korvata kadonneet teokset missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteessä. Mikäli kyseisiä teoksia on vielä saatavana vielä kirjakaupoista, voit korvata kadonneen teoksen uudella kappaleella.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Radioaktiivinen säteily itsessään ei synnytä lämpöä, vaan lämpöä/radioaktiivista säteilyä syntyy radioaktiivisten aineiden hajoamisessa.
Vastaavanlaiseen kysymykseen on palvelussamme vastattu myös aiemmin. Ohessa linkki myös aiempaan vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/synnyttaako-radioaktiivinen-sateily-lampoa-maapallon?language_content_entity=fi
Lähteet:
https://www.stuk.fi/documents/12547/494524/kirja2_1.pdf/ad477d85-2f5c-fa90-c25d-720e161b8b8a
https://newscenter.lbl.gov/2011/07/17/kamland-geoneutrinos/
https://en.wikipedia.org/wiki/Radioactive_decay
https://chemed.chem.purdue.edu/genchem/topicreview/bp/ch23/radiation.php
https://en.wikipedia.org/wiki/Ionizing_radiation
https://...
Portit löytyy Hellaakosken kokoelmasta Huomenna seestyvää (WSOY, 1953). Se on julkaistu myös Hellaakosken omassa kokoelmateoksessa Runot sekä monissa eri runoilijoiden tuotantoa sisältävissä kokoelmissa, mm. Tämän runon haluaisin kuulla 3 (Tammi, 2006) ja Mies joka luki runon : suomalaisten miesten valitsemia runoja (Otava, 1995).
"Nokkos" ei ole itsenäinen sanansa vaan kyseessä on yhdyssanoissa käytettävä ns. yhdysosamuoto. Nen-loppuisten sanojen yhdysosamuoto muodostuu niiden s-loppuisesta konsonanttivartalosta. Muita esimerkkejä tästä muodosta ovat esimerkiksi perhoshaavi ja saapumisaika.
Lähteet: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=416
Herttoniemen kartano ympäristöineen on toiminut monen kotimaisen elokuvan näyttämönä.
Tunnetuimpia näistä lienevät muun muassa "Kulkurin valssi" sekä "Katariina ja Munkkiniemen kreivi", monia muita klassikoita unohtamatta.
Lisätietoja löytyy esimerkiksi Herttoniemen kartanomuseon sivuilta.
Myös elokuvahistorioitsija Jari Sedergrenin blogikirjoituksessa on käsitelty Herttoniemeä näytelmäelokuvissa vuosina 1920-1970.
En löydä epileptisestä shokista mitään, mutta epilepsiasta löytyy meiltä m.m.
perusvideo, CD-rom että kymmenkunta kirjaa esim.:
EPILEPSIA
videokas., C1997
KIRKKONUMMI (1 kpl) Luokka 59.55
EPILEPSIA
kirja, 1994
KIRKKONUMMI (1 kpl) Luokka 59.55
ISOJÄRVI, JOUKO : NAINEN JA EPILEPSIA
kirja, [2000]
KIRKKONUMMI (2 kpl) Luokka 59.55
Internetistä löytyy tietoa osoitteesta:
http://www.epilepsia.fi/ .
Kyseessä on P. Mustapään (ks. esim. Internet http://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Haavio) runo Kahden. Se ilmestyi kokoelmassa Laulu ihanista silmistä (v. 1925, Otava); runo on myös mm. Mustapään Kootuissa runoissa. Piki verkkokirjastosta voitte tarkastaa teosten saatavuuden (http://kirjasto.tampere.fi/Piki).
Artikkelin voi saada kirjaston kautta siten, että asiakas jättää ns. kaukolainapyynnön joko käymällä omassa kotikirjastossaan ja täyttämällä kaukolainapyyntölomakkeen tai lähettämällä Kauniaisten kirjaston kotisivuilla olevan sähköisen kaukolainapyyntölomakkeen Kaunaisten kirjaston kaukopalveluosoitteeseen.
Kirjaston henkilökunta hoitaa varsinaisen tilaamisen. Artikkelin voi noutaa myöhemmin kirjastosta.
Nämä kasetit ovat ilmeisesti Harjulan omakustanteita, joista ei ole kappaleita eksynyt edes Kansalliskirjaston tai Jazz Pop Arkiston kokoelmiin. Käytännössä tällaiseen äänitteeseen käsiksi pääseminen on äärimmäisen hankalaa ja sattumanvaraista. Suomen äänitearkisto ei lainaa tallenteitaan, mutta ehkä kannattaa ottaa yhteyttä äänitearkiston puheenjohtaja Timo Wuoreen (tw@tiwuori.pp.fi, p. 040-5141315). (Heikki Poroila)
Oletan, että tarkoitat dokumenteilla dokumenttielokuvia. Tässä linkki vastaavaan HelMet-hakuun:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=%28avaruu*+or+maailmankaik*%29…
Voit kokeilla HelMetissä muitakin hakutermiyhdistelmiä ja ehkä saada tulokseksi vielä joitakin muita tieto-DVD-levyjä, joita ei ole asiasanoitettu dokumenttielokuviksi, esim. näin:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=maailmankaikk*&searchscope=9&m…
Kyseinen runo on ilmeisesti "Miksi vanhoilla miehillä on vuotavat silmät--" Se löytyy kirjasta "Pimeän kirkkaus" sivulta 51. Suomentaja on Jyrki Kiiskinen.
