Kuvan hämähäkki näyttää kovasti Seeprahyppijältä, tästä löytyy paljonkin sivustoja ja kuvahaulla kuvia.
Lajia esiintyy ainakin Etelä-Suomessa:
Seeprahyppijä eli kiviseeprahypykki (Salticus scenicus) on hyppyhämähäkkien (Salticidae) heimoon kuuluva laji. Se on saanut nimensä mustavalkoraidallisesta väristään ja tavasta hypätä vihollisen kimppuun. Maailmalla seeprahyppijät ovat melko yleinen laji. Suomessa niitä voi löytää lähes koko maassa, mutta se on yleisempi eteläosissa. Se eksyy sisätiloihin, mutta elää yleensä kallioilla ja kivikossa, kivimuureilla.
Näistä aika söpön näköisistä ja hyödyllisistä hyppyhämähäkeistä on mainio kirja: Sami Karjalainen: Suomen hyppyhämähäkit- katso silmiin ja ihastu! Kannattaa...
Tauluja voi myydä itse esimerkiksi netin myyntipalveluissa tai niitä voi tarjota osto- ja myyntiliikkeisiin tai huutokauppoihin.
Hintaluokkaa tuolle taululle en pysty arvioimaan, mutta sitä voisi tiedustella tauluja myyvistä gallerioista tai myyntiliikkeistä.
Noita myyntipaikkoja on niin paljon, että vaihtoehdot löytyvät parhaiten vaikkapa googlaamalla "ostetaan tauluja" tai "ostetaan taidetta".
Moni osto- ja myyntiliike myös arvioi taulun ilmaiseksi.
Hei,
Kyseessä on käännös William Hughes Mearnsin runosta Antigonish (kirjoitettu 1899).
Runon alku kuuluu alkukielellä:
"Yesterday, upon the stair,
I met a man who wasn't there!
He wasn't there again today,
I wish, I wish he'd go away!"
Tunnetaan myös nimellä "The little man who wasn't there", jonka on levyttänyt mm. Glenn Miller.
Veriryhmää ei voi päätellä näillä tiedoilla. Äidiltä voi periä A-antigeenin tai ei. Isän veriryhmä ei ole tiedossa. Käytännössä lapsi voi olla mitä tahansa neljästä veriryhmästä. Samoin näistä veriryhmistä jokainen voi olla + tai -, vaikka äitikin olisi RhD-positiivinen.
Lähteet:
https://www.puhti.fi/tietopaketit/veriryhmat/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Veriryhm%C3%A4
Hei! Meillä Jyväskylän kirjastoissa on ohje koskien satutuokioiden järjestämistä ja tekijänoikeuksia. Tässä suoraa lainausta ohjeesta:Kirjan lukeminen ääneen kirjastossa vapaapääsyisessä tilaisuudessa on julkista esittämistä ja siten lähtökohtaisesti luvanvaraista toimintaa. Lupaa ei tarvita, jos: satuja luetaan vain päiväkoti- tai koululaisryhmälle, eli tilaisuus ei ole muille avoin (silloin tilaisuus on opetusta ja tekijänoikeuslaki sallii kirjojen ääneen lukemisen opetuksen yhteydessä) teos on tekijänoikeuksista vapaa, esim. kansansatu tai kirjan tekijän (kirjoittaja, suomentaja) kuolemasta on yli 70 vuotta lupa tekstin käyttöön on annettu johonkin teemaviikkoon liittyen, esim. Pohjoismainen...
Koska yksikön nominatiivi on sanan perusmuoto (päätteetön), ja monikko muodostetaan lisäämällä pääte t, niin ei oikein ole mahdollista, että yksikkö olisi monikkoa pidempi. Saman mittaisia sanoista voi tulla vaikkapa astevaihtelun myötä: kaappi > kaapit.https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kielioppi
Kyseessä on todennäköisesti kansansatu nimeltä Peukaloinen. Satu löytyy mm. Charles Perrault'n satukokoelmasta Hanhiemon satuja. Jättiläiseltä karkaavien lasten teemaa käsitellään myös useissa muissa saduissa, kuten Raul Roineen teoksesta Suomen kansan suuri satukirja löytyvästä sadusta Veli ja sisar.Peukaloinen-sadussa vanhemmat jättävät lapset metsään oman onnensa nojaan. Älykäs Peukaloinen-poika kuulee vanhempien suunnitelmat ja jättää kodin ja metsän välille valkoisia pikkukiviä. Lapset, seitsemän veljestä, seuraavat kiviä takaisin kotiin. Toisella kerralla, kun vanhemmat jättävät lapset metsään, Peukaloinen käyttää leivänmuruja, mutta linnut syövät ne. Tämän vuoksi lapset eivät enää löydä tietä kotiin ja päätyvät ihmislihaa syövän...
Minusta näyttäisi, että osoite, jonka olet löytänyt, ei ole enää voimassa. En löytänyt sitä sivuiltamme enää. Ohjeet löytyvät täältä: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/omat-tiedot/ohjeet-ja-palvelut/
"Omien tietojen muuttaminen ja poistaminen, tiedotteiden ja muiden tilausten peruminen: kirjaudu rekisteröityneen käyttäjän tunnuksillasi Kirjastot.fi:hin sisään (sivun vasen alapalsta), valitse sen jälkeen vasemmasta alapalstasta "Omat tiedot” tai ”Omat tilaukset", muuta tai poista tietosi tai poista rastit niiden tilausten kohdalta, jotka haluat peruuttaa. Tallenna."
Kysymäsi kirja ei kuulu Herttoniemen kirjaston kokoelmaan. Voit kuitenkin varata sen sinne helmet.fi-sivuston kautta. Varaaminen on maksutonta.
Tässä linkki, josta näet, missä kirjastoissa teosta on (tällä hetkellä siis hyllyssä vain Vantaalla Pointin kirjastossa):
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1849024__Sv%C3%A4linehuoll…
Teos on Helmet-kirjastojen kautta saatavana myös e-kirjana:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2030933__Sv%C3%A4linehuoll…
Hei,
GTK:ssa aiemmin säilytetty vanhojen geologisten päiväkirjojen sarja (Ib) on siirretty vuonna 2016 Kansallisarkistoon järjestettäväksi ja luetteloitavaksi, sekä pysyvään säilytykseen. Aineistoja saa tutkia, kuvata ja skannata Rauhankadun tutkijasalissa; ei ole varmaa, onko tämä aineisto jo asiakkaiden käytössä, mutta asiasta voi olla yhteydessä Kansallisarkiston tutkijasaliin, linkki:
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/tutkijasalipalvelut
Vanhoista arkistoluetteloista löytyi yli 20 Wilkmannin päiväkirjoja eri vuosilta. Vuodelta 1932 löytyi päiväkirja nro 852: Revisio- ja erikoistutkimuksia Kuopion karttalehden C3-alueella. Vuodelta 1915 löytyi päiväkirja nro 299 a, b: Kuopio, Maaninka, Pielavesi, Iisalmi.
Aineistoa tiedustellessa...
Helmet-kirjastoihin voi palauttaa ainoastaan niiden omaa aineistoa. Eri kirjastokimppojen välillä ei muutenkaan ole olemassa tällaista palautusten lähetyspalvelua. Teidän kannattaa varmastikin lähettää kirjat Hämeenlinnaan, ellei teillä satu olemaan käyntiä muuten siellä.
Hei!
Mendelweb.org (http://www.mendelweb.org/home.html) on varmaankin jo tuttu sivusto? Tein haun myös tieteellisten kirjastojen yhteistietokanta Melindaan, josta löytyi esimerkiksi seuraava teos: Bateson, William: Mendel's principles of heredity: a defence. / By W. Bateson with a translation of Mendel's original papers on hybridisation (Cambridge University Press, 1902). Kirja on saatavana Varastokirjastossa, josta kaukolainaaminen on maksutonta. Tämä teos toki saattoikin jo olla graduntekijän tiedossa.
Suosittelen kysymään lisäapuja yliopiston kirjastosta, jos edellisistä lähteistä ei löydy etsimäänne. Jyväskylän yliopiston kirjaston tietopalvelun sähköpostiosoite on jykneuvonta(at)library.jyu.fi. Heille voi myös varata tiedonhaun...
Keskikirjastojen verkkokirjastoon voi kirjautua kirjastonkortin numerolla ja PIN-koodilla. Tällöin voi tehdä lainojen uusintoja, varauksia ja mm. ilmaista mielipiteensä kirjasta klikkaamalla sille tähtiä, vähän tai paljon. Valitettavasti jatkohakua ei voi tehdä niin, että löytäisi muita paljon tähtiä saaneita teoksia.
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Kokeile seuraavia kotimaisia nettisivustoja samankaltaisten kirjojen löytämiseksi:
Kirjasampo on suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu. Se on osa Kirjastot.fi-palvelukokonaisuutta. Kirjasammosta löydät kiinnostavia kirjailijoita, kirjoja ja uusia lukukokemuksia. Lue lisää, klikkaa valikkoa Info.
http://www.kirjasampo.fi/fi
Kirjavinkit. Tee ensin kirjahaku. Lue koko...
Toivottavasti näistä löytyy mieluisaa luettavaa:
Hanna Kauppinen: Kirja jota kukaan ei koskaan lukenut
Michael Ende: Tarina vailla loppua
Markus Zusak: Kirjavaras
Marcello Simoni: Kirottujen kirjojen kauppias
Mikkel Birkegaard: Libri di Lucan arvoitus
Arturo Perez-Reverten tuotanto
Kyyti-kirjastojen nettisivujen mukaan Haminan pääkirjaston kaikilla kuudella asiakaskoneella on yhteinen väritulostin lainauspisteessä, eli kyllä voi.
https://www.kyyti.fi/palvelut/haminan-asiakaskoneet
Kannattaa ottaa pikimiten yhteyttä johonkin oman kirjastosi toimipisteeseen ja pyytää, että hävinneelle kortillesi laitetaan lainauskielto, tämä väärinkäytösten estämiseksi. Uuden kortin saat kirjastosta esittämällä kuvallisen henkilötodistuksen.
