Kirjastojen ylläpitämästä Sivupiiristä löytyy muutama kirjalistaus lapsille sopivista huumoristisista kirjoista:
1. Humoristisia kirjoja lapsille -> https://www.kirjasampo.fi/fi/node/7645
2. Lastenromaanit: humoristisa tarinoita -> https://www.kirjasampo.fi/fi/node/3304
3. Lasten kuvakirjat: huumori: https://www.kirjasampo.fi/fi/node/3263
Kirjoittaisin näin: Tänään jännitetään, kumpi voittaa, Karhu vai Leijona. Tämän virkkeen loppuun ei tule kysymysmerkkiä, koska päälause ei ole kysymyslause. Karhu vai Leijona on tässä täsmennys, joka erotetaan yleensä pilkulla. Tällöin on kyseessä tavallaan taukopilkutus (puheessa pieni tauko).
Jos haluat käyttää kaksoispistettä, sen jälkeen alkaa uusi virke, joka aloitetaan isolla kirjaimella. Koska se on päälause ja muodoltaan kysymyslause, sen loppuun tulee myös kysymysmerkki.
Asiantuntevinta kielineuvontaa saat täältä: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielenhuollon asiantuntijat vastaavat täällä kysymyksiin, jotka koskevat esimerkiksi oikeinkirjoitusta,...
Kyseessä on varmaankin kansansatu nimeltään Täinnahkaiset kengät. Satu sisältyy satukokoelmaan Kuningas rastasnokka : suomalaisia kansansatuja (toim. Tiina Kaila ja Kristina Segercrantz, 1988, s.17 - 26).
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa satukokoelman saatavuuden kirjastoverkkoalueesi toimipisteissä.
https://joki.finna.fi/Record/tiekko.167151
Olisikohan kyseessä Anton Tšehovin novelli Тина (suom. Lieju), josta on kaksi suomennosta. Lieju-nimistä novellisuomennosta ei Tšehovin tuotannosta löydy.
Matti Lehmonen suomensi Тина-novellin vuonna 1945 ja antoi sille nimeksi Susanna Moisejevna. Novelli sisältyy Lehmosen suomentamien novellien kokoelmaan Valittuja kertomuksia ja novelleja 1.
Juhani Konkka suomennoksessa novellin nimi on Susanna. Konkan suomennoksen voit lukea teoksista Anton Tšehov: Valitut novellit 1. (1959) ja Kirjavia kertomuksia (1969).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4298
https://www.tommisal.fi/tsehovteos.php?id=151
https://en....
Kyseessä on ilmeisesti japanilaisen Keiko Matsuin melodian pohjalta lyhytelokuvaan "Arabat Steed" sovitettu kokonaisuus. YouTubessa löytyvissä esityksissä kesto on yli 7 musiikkia. Näyttää kuitenkin siltä, ettei juuri tätä musiikkia ole julkaistu Matsuin lukuisilla albumeilla, ei ainakaan nimellä "Beautiful music about love".
Matsuin omilla verkkosivuilla on tarjolla neljän sävellyksen nuotit
http://www.keikomatsui.com/sheet.html mutta etsitty ei kyllä näyttäisi olevan mukana. Matsui säveltää soitinmusiikkia, joten tämä sanoilla varustettu versio lienee jonkun muun sovittama. Matsuilta on 2005 julkaistu tusinan sävellyksen nuottikokoelma, mutta sitä ei ole enää myynnissä.
Yritin turhaan etsiä lisätietoja tästä lyhytelokuvasta itsestään....
Hei. Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä Pasilan kirjastossa on painotus liiketalouden aineistoon, mukaan lukien markkinointiaineistoon. Ainakin ammattikorkeakouluun oppimateriaalia löytyy valikoimasta ja jonkin verran toisen asteen kirjallisuutta.
Painettujen kirjojen lisäksi myös e-aineistosta löytyy kasvava määrä liiketalouden kirjallisuutta.
Suomenkielistä aineistoa löydät Ellibsistä: https://www.ellibslibrary.com/collection
Englanninkielistä aineistoa löydät OverDrivesta:
https://helmet.overdrive.com/browse
Tämä Erkki Liikasen käännösversio on tosiaan hankala tapaus, koska se on Viola-tietokannan mukaan julkaistu vain LP-levyllä Laululoota ( FinnsoundFSC03, 1973) ja Finnsoundin vuonna 1967 julkaisemalla single-levyllä FS002, joka sisältää tämä Liikasen esityksen lilsäksi Aarno Ranisen tulkinnan laulustaan Entisen varjo. Käytännössä ainoa tapa saada sanat on varata Kansalliskirjaston musiikkiosastolta kuunteluaika ja kirjoittaa sitten kuuntelemalla sanat muistiin. On tietysti mahdollista, että Erkki Liikasella on itsellään sanat tallessa, mutta en osaa sanoa, miten häneen voisi saada yhteyden. Nuottia laulusta ei ole koskaan julkaistu.
Heikki Poroila
Animaatiohahmot ovat fiktiivisiä henkilöitä, jotka eivät vanhene, jos heidän tekijänsä tai julkaisijansa ovat päättäneet niin.
Animaatioelokuvien ja sarjakuvien hahmot ovat kuitenkin tärkeitä ihmisille, joten kysymystä on pohdittu enemmän tai vähemmän vakavissaan monelta kannalta. Animaatiohahmojen tulkitaan elävän "kelluvasssa aikajatkumossa", jossa erään näkemyksen mukaan aika kuluu vain esitysajan verran. Esim. Simpsonit-sarjan 29 tuotantokauden aikana esitettyjen jaksojen kokonaisajaksi on laskettu n. 10 vuorokautta. Näin vähäinen ikääntyminen ei näy ulospäin: vauva pysyy vauvana, koululaiset samalla luokalla. Teorian voi kyllä kumota se havainto, että sarjassa vuodenajat vaihtuvat.
Hahmon pitäminen yhden ikäisenä ja näköisenä on...
Etsitty kirja lienee Elina Hirvosen Kun aika loppuu (WSOY, 2015).
"Laura Anttila puhuu yliopistolla ilmastonmuutoksesta, toivosta ja ihmisen vastuusta. Käytävällä häntä vastassa on kaksi poliisia.
Lauran tytär Aava kohtaa somalialaisessa kylässä naisen, joka on juuri menettänyt tyttärensä. Palattuaan asunnolleen hän kuulee, että Helsingissä joku ampuu ihmisiä Lasipalatsin katolta."
Aku Ankka alpeilla ilmestyi alun perin Tammen kultaiset kirjat -sarjassa vuonna 1957. Sanoma Oy otti siitä uuden painoksen Disneyn Minni-kirjat -sarjassaan vuonna 1967. Aku Ankka alpeilla on sarjan 20. kirja. Sinun "mini Aku Ankkasi" on vuosien saatossa kantensa menettänyt Minni-kirja.
Kaija Österlundista löytyy tietoa hyvin niukasti. Teoksessa Pöytä koreaksi: Kattauksen ja pöytätapojen historiaa (2005) kerrotaan, että Museovirastossa työskennellyt Kaija Österlund (Levonen) suunnitteli Aino-aterinsarjan, aiheena Isonkyrön Leväluhdan lähteestä löydettyjen rannerenkaiden ornamentiikka. Uskoisin, että hän on myös Risto-kirjojen kirjoittaja, mutta varmennusta ja lisätietoja ei löydy mistään lähteistä.
Sinulla on lainassa vanhempi painos Mark Williamsin teoksesta Tietoinen läsnäolo: löydä rauha kiireen keskellä. Vuonna 2017 ilmestyneessä 6. painoksessa on mukana osoitteet MP3-tiedostoihin.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2305782__STietoinen%20l%C…
Voit hyvin käyttää Helmet-kirjastojen palveluita, vaikka asutkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Paitsi Vantaan, myös Helsingin, Espoon ja Kauniaisten kirjastojen aineistot ovat käytettävissäsi. Helmet-kirjaston asiakkuus ei siis edellytä, että osoite on jossakin pääkaupunkiseudun kaupungeista. Osoitteen pitää kuitenkin olla Suomessa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
En löytänyt täsmällistä EU:n säädöstä tästä asiasta (sellainen oletetettavasti on ja uskoisin merkintätavan olevan juuri siitä seurausta). Minusta 0 on erittäin merkitsevä ja kiistaton numero. Tässä tapauksessa se on ilmoitus ja sitoumus, että tuote ei sisällä hitustakaan laktoosia. Purkin kyljessä oleva iso teksti "Laktoositon" on mainosilmaisu, kun taas "laktoosia 0 g" on täsmällinen ilmaisu siitä, että tuote ei sisällä laktoosia. Kuten totesin, mitä todennäköisimmin juuri EU:n jokin säädös edellyttää, että asia ilmaistaan näin täsmällisesti eikä vain yleisenä mainosilmaisuna. Voihan sitä turhanakin pitää, mutta tuskin disinformaatiota eli vääränä informaationa - paitsi jos siinä sitten onkin hitunen laktoosia jostain tulleena.
Heikki...
Suosittelen Markku Lappalaisen kirjaa Suomalainen sammakkokirja (2009) sekä Juha Laaksosen kirjaa Mietteliäs konna: sammakoita, käärmeitä ja liskoja (2017). Molemmat löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta. Niistä varmasti löydät vastauksia.
Tutkin kirjaston kokoelmia ja kysyin asiaa vielä suoraan Otto Latvaltakin, mutta cecaelia-merihirviölle ei ilmeisesti ole olemassa vakiintunutta suomenkielistä nimitystä. Suomentajalla on siis mahdollisuus keksiä itse sopivalta kuulostava nimitys olennolle.
