Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset –tietokannasta voit etsiä viitetietoja suomalaisen, suomenruotsalaisen ja saamelaisen kauno- ja tietokirjallisuuden käännöksistä. Voit rajata hakua esimerkiksi tietyn kirjailijan teosten käännöksiin tietylle kielelle tai vaikka runojen käännöksiä kielen mukaan.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Kun olet löytänyt kiinnostavan teoksen, voit tarkistaa esimerkiksi Helmet-haulla, onko teos pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmissa.
Pasilan kirjastossa Helsingissä on monikielinen kokoelma, jossa on myös paljon eri kielille käännettyä suomalaista kirjallisuutta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Myös Suomen kansallisbibliografia Fennicasta voit etsiä...
Hei,
Nimenomaan Anttolan kesäsiirtolasta ei löytynyt paljoakaan.
Turun seudun hengitysyhdistyksen sivuilla (https://www.hengitysyhdistys.fi/turunseutu/yhdistys/historia/)
löytyy lyhyt maininta:
”Vuonna 1967 oli liiton järjestämillä lastenleireillä leiriläisiä jo ennätysmäärä, 950 lasta. Leirit järjestettiin tavan mukaan Säkylän, Virtojen ja Anttolan kesäkodeissa. Leireillä moni lapsi oppi välttävän uimataidon ja uimisen lisäksi kilpailut, leikit ja retket kuuluivat leiriohjelmaan. Iltanuotiot, retket ja makkaranpaisto olivat kuuluneet leirien ohjelmaan jo monia vuosia.”
Kirjoja tuberkuloosiin liittyen löytyy ainakin nämä, joissa voi olla tiedonmurusia aiheesta. Mahdollisesti Etelä-Savon alueelta (Mikkelin kirjasto...
Hei,
kyseessä on laki mustalaisväestön asunto-olojen parantamisesta (713/1975). Sen taustalla on hallituksen esitys HE 245/1974, jonka käsittelytietosivu on tässä: https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiat&docid=he+245/1974
Lakien valmisteluaineistoa eduskuntakäsittelyn osalta voi hakea Vaski-hakupalvelustamme: https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/Vaskiresults.aspx Sivulta löytyy linkki hakuohjeisiin. Eduskunta-asiakirjojen hakupalveluihin löytyy myös useampi verkkokoulutustallenne eduskunnan Youtube-kanavalta: https://www.youtube.com/user/suomeneduskunta
Edellä mainittua lakia on muutettu muutamaan otteeseen. Hakemalla hakusanoilla romani* OR mustalai* AND asunto* pitäisi...
Matista ja Liisasta sanotaan Rautatien alussa, että "Vanhoja he olivat molemmat, olivat jo olleet kauan". Jonkin verran heidän vanhuudestaan voi päätellä siitä, että Matti ja Liisa olivat aikoinaan tutustuneet pappilassa töissä ollessaan ja menneet yhteen. Tällöin oli pappilassa ollut, ei tämä eikä edellinen, vaan edellistä edeltävä rovasti. Nykyinen rovasti toteaa olevansa nuorempi mies kuin Matti, ja hänellä vaimoineen on 7 lasta, joten hänkään ei ole ihan nuori. Mitään voimattomia vanhuksia he eivät kuitenkaan vielä ole, työt hoituvat, Matti kantaa raskaita säkkejä ja he jaksavat kävellä pitkän matkan takaisin seikkailultaan.
Kustantajan (Otava) sivuilla ei näy mainintaa suomennoksesta ainakaan kevään 2024 uutuuksissa. Tess Gerritsen on suosittu ja kyseinen kirja todennäköisesti tulee käännöksenä. Mainittu kirja The Spy Coast on vasta hiljattain ilmestynyt, joten sen käännökseen mennee aikaa ja voisi olettaa, että suomennos tulee syksyn 2024 markkinoille.
Syksyn 2024 uutuudet tulevat valittavaksi kirjastoihin keväällä 2024.
Kustantajan kevään 2024 luettelo Kevään tähdet 2024 by Otavan kirjat - Issuu
Hei,
Näin vähillä tiedoilla asiasta voidaan esittää vain arvailuja.
Souvi tarkoittaa raskasta työtä tai työurakkaa, jota tilapäiset kausityöntekijät tekivät metsissä ja satamissa. Sanaa ”souvarit” alettiin käyttää 1800-luvun lopulla ja usein sillä viitattiin ”jätkiin.”
Laulamista tietojeni mukaan Suomessa ei ole lainsäädännöllä koskaan rajoitettu. Yksi poikkeus tästä säännöstä on kuitenkin olemassa.
Viime sotien aikana Suomessa oli tanssikielto vuosina 1939-1948. Kielto koski nimenomaan tanssia, mutta vanhojen sanomalehtiartikkelien perusteella käy ilmi, että kieltoa valvovat nimismiehet kielsivät tällä perusteella usein myös yhteislaulun.
Myöhemmin Korona-aikana kiellettiin myös yhteislaulaminen.
Arvelen siis, että tässä...
Hei,Kansalliskirjaston digitoiduita sanomalehdistä (https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu) löytyy tieto, että Kalle Havas kuoli "lyhyen ankaran taudin murtamana" (Tyrvään sanomat 6.1.1937). Tämän tarkempaa tietoa en valitettavasti tähän hätään onnistunut löytämään.
Kyllä, aiemmin kotikoneellakin luetut sähköiset aikakauslehdet ovat siirtyneet eMagz-palvelusta E-kirjasto-sovellukseen. Uusi E-kirjasto toimii ikävä kyllä alkuvaiheessa vain mobiililaitteilla. Voit ladata E-kirjasto-sovelluksen omalle älypuhelimellesi tai tabletillesi laitteen sovelluskaupasta. Täältä löydät kaikki Keski-kirjastojen tarjoamat e-aineistot ja ohjeet niiden käyttöön: E-aineistot | Keski-FinnaVoit kysyä neuvoa uuden E-kirjasto-sovelluksen käyttöön myös omasta kirjastostasi.
Samankaltaisia teoksia voisivat olla esimerkiksi:Laura Lehtola: TakapenkkiSoili Pohjalainen: KäyttövehkeitäSoili Pohjalainen: ValuvikaMoa Herngren: Ruotsalainen avioliittoNina Lykke: Ei ei ja vielä kerran eiNina Lykke: Kohonnut riskiNina Lykke: Emme ole täällä pitämässä hauskaaAnne Tyler: ÄkäpussiBeth Morrey: Clover Hendry vaihtaa vapaalleGail Honeyman: Eleanorille kuuluu ihan hyvää
"Tarina mäyräkoiranpennusta ja tämän emosta" sisältyy kirjaan "Iltahetken tarinoita" (Kirjalito, 1988, s. 18-19). Kirjan on kuvittanut Anne Suess ja kirjoittanut Josef Carl Grund. Suomenkielisen tekstin on kirjoittanut Laila Niukkanen.Voit tarkistaa kirjan saatavuuden kirjastoista Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
Runo "Kolme oravanpoikaa" alkaa: "Kerron sadun oravasta: Sill' on puussa kolme lasta, vallatonta veitikkaa." Runon on kirjoittanut Hilda Huntuvuori.Runo sisältyy kirjoihin "Kansakoulun lukukirja. 2" (WSOY, useita painoksia, 18. painos 1950, s. 187-188) ja "Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville" (Valistus, 1962, s. 40-42).
Valitettavasti minäkään en saa nimestä selvää, vaikka liitteenä on hyvät kuvat. Selasin Art Signature Dictionary -verkkopalvelua, mutta en onnistunut löytämään mahdollista oikeata nimeä. Taulujen tunnistukseen liittyvissä asioissa kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen. Jos kyseessä on suomalainen taiteilija Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelista voisi olla hyötyä. Tätä teosta ei valitettavasti löydy Helle-kirjastoista.https://www.artsignaturedictionary.comhttps://www.hagelstam.fihttps://www.bukowskis.comhttps://www.helander.com
Näyttää siltä, että oman kirjastoalueesi kokoelmissa ei ole itävaltalaisen Marlen Haushoferin klassikkoteosta Seinä (suom. Eila Pennanen, 1964).Voit tilata teoksen kaukolainaan oman kirjastosi kautta muualta Suomesta. https://helle.finna.fi/Content/kirjastoinfo#fj%C3%A4rrl%C3%A5nKirjakustantamo WSOY on ilmoittanut, että se julkaisee syksyllä romaanista uusintapainoksen.https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000011353878.html
Kyseessä oli Jan Baalsrud. Hänen pakoretkestään on kirjoitettu parikin kirjaa. David Howarthin We Die Alone: A WWII Epic of Escape and Endurance (Lyons Press, 1955) on suomennettu nimellä Me kuolemme yksin (WSOY, 1955). Tore Haugin ja Astrid Karlsen Scottin kirja Jan Baalsrud og de som reddet ham (Gyldendal 2001, 2006) on julkaistu myös englanniksi nimellä Defiant Courage - Norway's Longest WW2 Escape (Nordic Adventures, 2001). Hänestä kerrotaan myös Bear Gryllsin kirjassa True grit : the epic true stories of survival and heroism that have shaped my life (Bantam, 2013). Kahteen ensimmäiseen kirjaan perustuvat norjalaiset näytelmäelokuvat Me kuolemme yksin (1957) ja Den 12. mann (2017).
Yleisimmin tästä lorusta tunnettaneen versio, jota on käytetty esimerkiksi oppikirjoissa, mm. Harry Strengin Suomenkielen alkeet 1 -kirjassa ja Lydia Almilan Koululaisen ruotsinkirjassa (1946), jossa on-sanan sijalla on är-sana. Hevonen on häst.Pappi on präst.Suola on salt.Mallas on malt.Kylmä on kallt.Kaikki on allt.Kansallisarkiston digitoimista lehdistä löytyy osia tästä lorusta jo yli sadan vuoden takaa:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2845037?term=hevonen%20%C3%A4r%20h%C3%A4st&page=2https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/809952?term=pappi&term=on&term=pr%C3%A4st&page=3Lorusta on kysytty palvelussamme aiemminkin:https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-riimilla-tai-lorulla-hevonen?...
Pentti Lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja todetaan, että Katriina on muunnos nimestä Katarina. Uudessa suomalaisessa nimikirjassa kerrotaan, että suomalaisissa lähteissä marttyyrineitsyt Katariina esiintyy ensi kerran v. 1281 ja nimi mainitaan kalentereissamme ja almanakassamme keskiajalta lähtien eri asuissa (Catherina, Catharina; Charin, Carina, Caarina). Asu Katarina on almanakassa ensi kerran v. 1859. Uudessa suomalaisessa nimikirjassa todetaan edelleen, että Katariina on alkuaan kreikan Aikatherinee ’alati puhdas’. Katariinan päivää on vietetty jo varhaiselta keskiajalta Aleksandriassa v. 307 marttyyrina kuolleen Katharina-neidon muistoksi.
Mikäli haluat lisää tietoa nimestä, kirjastoissa on useita nimikirjoja, joita voit tutkia....
Etsin kyseisen Adam Smithin teoksen internetistä ja löysin sen osoitteesta http://www.econlib.org/LIBRARY/Smith/smWN.html. Kävin läpi kirjan kappaleita InternetExplorerin Etsi-toiminnolla (etsin sanaa opulence, joka oli yksi haetun sitaatin sanoista). Kohdassa Book I, Chapter XI ja edelleen sen alakohdassa PART II tärppäsi ja haluttu sitaatti löytyi. Näytön oikeassa reunassa oli vähän sitaatin yläpuolella merkintä I.11.83. Siis sitaatti näyttäisi löytyvän kappaleesta XI.
Pääkaupunkiseudun HelMet-haun mukaan löytyi kaksi runokokoelmaa, joissa oli skotlantilaista runoutta: Kuuna päivänä: englantilaista, skotlantilaista ja irlantilaista nykyrunoutta, toimittanut Piritta Maavuori (WSOY 2003) sekä Intiimejä avaruuksia: XXV skotlantilaista runoa 1978-2002, toimittaneet Ken Cockburn ja Robyn Marsack (Like 2006)
Skotlannin kansallisrunoilijan Robert Burnsin teoksia löytyy englanninkielisenä pääkaupunkiseudun kirjastoista. Skotlantilaisesta kirjallisuudesta voi kysellä myös Yliopiston kirjastosta http://www.helsinki.fi/hum/kirjasto/palvelut/neuvonta.htm
