Pikaisella nettihaulla löytyi seuraavia vinkkisivuja:
http://www.elinarouhiainen.com/fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Elina_Rouhiainen
Vaski kirjastojen haussa löytyy Rouhiaisesta tietoa myös kirjan muodossa.
Käytä tarkennettua hakua. Merkitse Elina Rouhiainen aiheeksi ja rajaa hakutulosta kielellä ja aineistolajilla.
https://vaski.finna.fi/Search/Advanced
Hei,
Raahen kaupunginkirjastossa ei tällaista virtuaalista 5G mahdollisuutta ole. Kalevan verkkosivuilla on muutamia 5G-osaamisesta juttuja. Vuosi sitten ilmestyneessä artikkelissa (25.1.2017) kerrotaan Oulun Linnanmaan kampuksen avoimesta 5G-testiverkosta. Kalevan 12.12.2017 ilmestyneessä jutussa kerrotaan paremmasta nettiportaalista ja testiverkosta ( 5GTN ). Kalevan jutussa 25.1.2018 kerrotaan oululaisen 5G-osaamisen pääsystä Etelä-Korean talviolympialaisiin.
Paikallislehti Raahen Seudussa oli 2.2.2018 juttu virtuaalisesta elämysmaailmasta, joka avataan la 17.2.2018. Kyse on Outo Arcade -nimisestä virtuaalielämyskeskuksesta Raahen kampuksella (entinen Tekun alue). Outo Arcade sijaitsee toisessa vanhemmista...
Muilta paikkakunnilta lehdet tulevat postin mukana eivätkä ehdi siis ilmestymispäivän kirjastoon. Sen sijaan e-lehdet ovat näkyvissä heti, tietoa e-lehtien lukemisesta on täällä http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet . Eli saman päivän Keskisuomalaista ei Helsingin kaupunginkirjastossa pysty lukemaan paperilehtenä, mutta e-lehtenä pystyt sen lukemaan Epressin kautta kirjastossa. EPressiin ei ole etäkäyttömahdollisuutta, muiden e-lehtipalveluiden etäkäyttöön löydät ohjeet täältä, http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Ohjeet_elehtien_etakayttoon…
En voi varmuudella sanoa, etteikö millään lukuisista kärpäslajeista voisi olla varustuksenaan myös pistintä, joka on tyypillinen suurella pistiäisten lahkolle. Pistiäisiin kuuluvat mm. mehiläiset ja kimalaiset. Asiaa kannattaa lähestyä pikemmin siten, että hyönteisten valtavasta ryhmästä kutsumme pistiäisiksi kaikkia niitä, joilla tuollainen ase on, kun taas kutsumme kärpäsiksi kaksisiipisiä hyönteisiä, jotka eivät tuhlaa energiaa pistimen kaltaisen aseen rakentamiseen, vaan luottavat nopeuteensa ja hyvään näkökykyynsä.
Evoluution näkökulmasta mikään yksittäinen puolustuskeino ei ole sinänsä ihanteellinen, vaan eri ympäristöissä eri lailla kehittyneet eliöt soveltavat hyvin erilaisia keinoja, joista "pistin" on vain yksi lukemattoman...
Jean Sibeliuksen sävellystuotannossa ei ole suoranaisesti Gustaf Mannerheimiin liittyvää laulua. Edvard Hjelt oli yliopiston rehtori ja merkittävä valtiomies, mutta tietoja mahdollisesta runotuotannosta en ole löytänyt. Sibeliuksen tuotannossa ei ole yhtään laulua, jonka tekijäksi olisi merkitty Edvard Hjelt.
Asiaa voisi yrittää selvittää, jos tiedossa olisi muistetusta laulusta myös nimi tai alkusanat. Nyt annetuilla tiedoilla on pakko olettaa, että kyseessä on muistivirhe.
Heikki Poroila
Vaikuttaa siltä, että hyvin tarkkoja ehtoja ei Suomessa ruumisarkkujen koolle ja ulkomitoille ole koskaan annettu, se on aina ollut käytännöllinen asia. Wikipedian artikkelin mukaan ainoa nykyinen vakiomitta on 200 cm:n pituus, mutta siitäkin luonnollisesti poiketaan, jos vainaja on merkittävästi pitempi. Lasten arkut ovat vastaavasti pienempiä. Käytännössä arkun ulkomittoja rajoittavat toisaalta maahautauksessa käytettävissä olevan alueen koko, tuhkaamisessa taas polttouunin koko. Mikään tai kukaan ei vaadi valmiin, tehdasrakenteisen arkun käyttämistä, vaan sellaisen voi valmistaa myös itse. Hautaustoimiston kanssa kannattaa tietysti varmistaa etukäteen tuhkauksessa käytettävän uunin ja hautapaikan sanelemat ylärajat.
Heikki Poroila
Wikipedia-internettietosanakirjan mukaan parhaiten englantia puhutaan Virossa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Englannin_kieli
Ks. kuva "Englannin kielen osaaminen EU-maissa". Sen mukaan 50-79% Viron kansalaisista osaa englantia.
Ruotsalaiset näyttelijät Bibi Andersson ja Harriet Andersson eivät ole tiettävästi sukua toisilleen. Tieto löytyi IMDb:stä (International Movie Database) Harriet Anderssonin kohdalta.
https://www.imdb.com/name/nm0027683/bio
https://www.imdb.com/name/nm0000761/bio?ref_=nm_ql_1
Eläinten tietoisuuteen liittyvää tutkimustyötä tehdään nykyään paljonkin, mutta tulokset ovat suhteellisen alustavia. Iso ongelma on se, ettei edes ihmisen tietoisuuden määrittelystä tai rajoista vallitse yksimielisyyttä. Varsin laajasti ollaan sitä mieltä, että tietoisuutta missään mielessä esiintyy ihmisten lisäksi lähinnä delfiineillä ja kädellisillä eli joillakin apinoilla. Tunnetun peilitestin, jossa eläimen otsaan kiinnitetään värikäs täplä ja näytetään sen jälkeen peilikuvaa. Tutkijat olettavat, että eläin, joka yrittää poistaa täplän peilikuvan perusteella, on tietoinen siitä, kuka peilikuvassa on. Tämän testin ovat läpäisseet muut ihmisapinat paitsi gorilla, pullokuonodelfiini, kyyhkynen ja norsu. Hajonnasta päätellen kyky voi...
Tutkimuksia kannattaa etsiä Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen Finna-hakupalvelusta: https://www.finna.fi/ Sen kautta löytyvät mm. tiedot opinnäytteistä. Uusimmat opinnäytetyöt ovat luettavissa myös verkossa.
Kun hakee Finnan tarkennetusta hausta aihehaulla Facebook ja valitsee aineistotyypiksi opinnäytteen saa luettelon opinnäytteistä. Alla linkki hakutulokseen:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=facebook&type0%5B%5D=Subject&filter%5B%5D=~format_ext_str_mv%3A%220%2FThesis%2F%22
Tarkempi rajaaminen ihmisen käyttäytymiseen on vaikeaa, mutta selaamalla löytynee sopivia, esim tämä:
- Facebook : naisten sosiaaliset suhteet verkossa :...
Nimikirjoja on useita. Muutamia esimerkkejä:
Patjas, Kortesuo: Uusi etunimikirja Aadasta Äijöön
Nummelin, Teerijoki: Aenna, Rosma, Velveena : 300 etunimiehdokasta maailmalta
Nummelin, Teerijoki: Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä
Lehtonen, Nummelin, Teerijoki: Aarnu, Evena, Vinjami: 1700 ehdotusta etunimiksi.
Nummelinin teoksissa ei ollut nimeä Saida.
Suomalaisista etunimikirjoista suosittujat ovat mm. seuraavat: Kiviniemi: Suomalaisten etunimet ja Vilkuna: Etunimet
Lisää nimikirjoja löytyy esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta https://outi.finna.fi/Search/Results?lookfor=etunimet&type=Subject&dfAp…
Saida nimestä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:
https://www...
E-aineistoa pystyy lainaamaan oman kirjaston kokoelmasta ainostaan. Sinun lähin kirjastosi näyttäisi olevan Kajaanin kirjasto. E-kirjaston kautta en saanut näkyviin Kajaanin kirjastosta kuin aikuisten sarjakuvat, mutta ellibsin puolella omassa kirjastossa löytyi haulla sarjakuvat seuraavaa: https://www.ellibslibrary.com/collection/0/sarjakuvat
Jonkin verran linkkejä sarjakuviin netissä löytyy Makupalat.fi:stä suomenkieliset https://www.makupalat.fi/fi/k/7213%2B34209/hae?category=125731&sort=tit…
Kajaanin kirjaston löytyvät painetut sarjakuvat aineistotietokannasta, valitettavasti en löytänyt luokalla hakua, joten joukossa voi olla myös kirjoja, jotka käsittelevät sarjakuvaa aiheena https://kainet....
Uroshirvi-nimistä laulua emme onnistuneet löytämään. Voisiko kyseessä olla kappale nimeltä Hirvi ja karhu, joka löytyy ainakin nuottikokoelmasta ja cd-levyltä Ja pokasaha soi: metsäväen lauluperinettä? Kappale on suomalainen kansanlaulu, ja se alkaa sanoin "Yksi uroshirvi janon tunsi kielellään". Cd ja nuotti löytyvät mm. Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sja%20pokasaha__Orightresult__U?lang=fin
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4766540
Suomesta englantiin käännettyjen teosten määrä viimeisen kuuden vuoden aikana on vaihdellut 18 ja 36 teoksen välillä. Alla olevasta taulukosta FILIn (suomalaisen kirjallisuuden vientikeskuksen) sivustolla näet, minkä verran teoksia on käännetty millekin kielelle viime vuosina. Sivulta löydät myös muita mielenkiintoisia tilastoja suomalaisen kirjallisuuden käännöksistä.
https://www.finlit.fi/fili/kirjallisuusvienti/tilastoja-ja-selvityksia/
https://www.finlit.fi/fili/mika-fili/
Karjala-aiheisia elokuvia ovat ainakin seuraavat :
-Anu ja Mikko
-Arvoisa rouva Marie
-Evakko
-Rintamalotta
-Säkkijärven polkka
äänikirjoina löytyvät
Eeva Kilveltä Talvisodan aika; Välirauha, ikävöinnin aika, Jatkosodan aika
Musiikista löytyi cd-levy Karjalan kunnailla, missä on Karjalaan liittyviä klassikkokappaleita.
TEOS Karjalan kunnailla
Julkaisutiedot [S.l.] : DPR Records : Discopress, p2009
ULKOASU 1 CD-äänilevy (55 min 38 sek) + esiteliite
Standard no 6418582002277
Standard no DPRCD-2009
Karjalaisten laulu / sov. Masi Luoma, es. Lauluyhtye Pinkit Hinkit. Päivät ja työt, unet ja...
Matrikkelit ovat luetteloita, joissa on mukana henkilötietoja. Myös toimittajista on tällaisia tehty. Alla muutama matrikkeli tai muu teos, joissa on tietoja toimittajista vuosilta 1950-1960:
- Lehdistön matrikkeli = Pressmatrikel: 1954
- Suomen urheilutoimittajat: urheilutoimittajain liitto 1931-1964 (1965)
- Satakunnan sanomalehtiväkeä 1921-2001 (2001)
- Toimittajakoulu 1967-2007 (2007)
Monesti matrikkelit ovat lukusaleissa luettavia, eikä niitä lähetetä kaukolainaan, mutta kysy kaukolainamahdollisuutta lähikirjastostasi.
Alla linkki hakutulokseen Finna-hakupalvelussa. Hakusanoina on käytetty sanoja toimittajat ja matrikkelit:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A...
