Hevosurheilu-lehden vuosikerrat 1991-1992 ovat pääkaupunkiseudulla luettavissa vain Kansalliskirjastossa. Lehdet pitää tilata lukusalikäyttöön.
https://finna.fi/Re.cord/fikka.3439274
Varaaminen edellyttää voimassa olevaa Helka-korttia, jonka saa Kansalliskirjastosta tai muusta Helka-kirjastosta (Helsingin yliopiston kirjasto, Työväenliikkeen kirjasto, Suomalaisen kirjallisuuden Seuran kirjasto, Baltia-kirjasto, Kotimaisten kielten keskus ja Museoviraston kirjasto).
https://www.kansalliskirjasto.fi/
https://helka.finna.fi/
1. Arina Tanemuran omat internet -sivut olivat valitettavasti Japaniksi. Internetissä on kuitenkin useita muita lähteitä, jotka ovat listanneet hänen teoksiaan. Tässä niistä muutama:
https://arina.fandom.com/wiki/Arina_Tanemura
https://www.animenewsnetwork.com/encyclopedia/people.php?id=973
Häneltä on suomennettu seuraavat teokset:
Time Stranger Kyoko (alkuperäinen nimi Taimu Sutorenjā Kyōko), 3 osaa
Kamikaze Kaitou Jeanne (alkuperäinen nimi Kamikaze kaitō Jeanne) 7 osaa
Full moon wo Sagashite (alkuperäinen nimi Furu Mūn o Sagashite) 7 osaa
The gentlemen's alliance cross (alkuperäinen nimi Shinshi Dōmei Kurosu), 11 osaa
Prinsessa Sakura (alkuperäinen nimi Sakura-hime Kaden), 12 osaa
Lähteenä https://www....
Hei!
Kyseessä on varmaan Kaija Österlundin Risto-sarja:
Riston retki kivikauteen
Risto saapuu rautakauteen
Risto pronssikaudessa
Risto ja viikingit.
Kirjat ovat varattavissa Vaski-verkkokirjastosta.
Ihan ensimmäistä suomenkielistä viittausta olio-ohjelmointiin voi olla hankala jäljittää, mutta viitetietokannoista saatavissa olevien tietojen perusteella olio-ohjelmointi käsitteenä ilmaantuu suomenkieliseen tietotekniseen kirjoitteluun 1980-luvun jälkipuoliskolla; mainintoja löytyy vuodesta 1986 lähtien. Alkuun terminologiassa on pientä horjuvuutta: varhaisissa teksteissä puhutaan sekä "olioperustaisesta" että "oliosuuntautuneesta" ohjelmoinnista; vähitellen lyhyempi ja ytimekkäämpi "olio-ohjelmointi" alkaa vallata alaa ja vakiintua käytetyksi termiksi.
Olioiden "virallisen" saapumisajankohdan voisi ehkä kuitenkin asettaa vuosiin 1989-90, jolloin sekä tieteellisissä että erikoisaikakauslehdissä ilmestyi useita olio-...
Olisikohan kyseessä Emma Puikkosen esikoisteos Turkulainen näytelmä, joka tosin ilmestyi vasta vuonna 2001. Historiataso myös sijoittuu hiukan mainitsemaasi aikaisempaan ajankohtaan.
Voit lukea lisää teoksesta esimerkiksi alla olevista linkeistä.
https://kiiltomato.net/emma-puikkonen-turkulainen-naytelma/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_17589
Wikipedia-artikkeli sisältää aina historiasivun, jossa artikkelin päivitykset on esitetty aikajärjestyksessä viimeisimmästä taaksepäin. Jos intressinä on löytää ajantasaistamista ja täydentämistä tarvitsevia Wikipedia-artikkeleita, ylläpitosivuilla on niistä laajoja listauksia. Niissä kuitenkin järjestämisperuste on artikkelin luomisaika viimeisimmän päivityksen sijasta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:P%C3%A4ivityst%C3%A4_kaipaavat_sivut
https://en.wikipedia.org/wiki/Category:Wikipedia_articles_in_need_of_updating
Topi ja Tessu - elokuva pohjautuu löyhästi Daniel P. Mannixin Kettu ja Koira romaaniin. Kirjassa ei ole tuotu esiin mihin vuoteen se sijoittuu, mutta se on julkaistu vuonna 1967.
Kun TV-lähetykset Suomessa 50-luvulla käynnistyivät ja televisioita alettiin markkinoida kuluttajille, varhaisissa vastaanotinmainoksissa tähdennettiin erityisesti sitä, kuinka television avulla kodin ulkopuolinen maailma tuli kotiin tai televisio siirsi katsojan ulkopuoliseen maailmaan. Vaikka alkuvuosien jälkeen tällainen "maailma kotiin" -strategia mainoksista jäikin pois, ei tämä television television ominaisuus lakannut olemasta: edelleen se heijastelee ympäröivää maailmaa ja välittää näkymiä ajankohtaisista asioista vastaanottimiimme, halusimme tai emme. Tästä näkökulmasta television sättiminen ajankohtaiseen COVID-19-pandemiaan tavalla tai toisella liittyvien aiheiden käsittelystä on vähän kuin moittisi peiliä siitä että naama...
Runo on osa Aulikki Oksasen kirjoittamasta Rauhan äiti -kantaatista. Kantaatin teksti sisältyy teokseen Maallisia lauluja : laulutekstejä vuosilta 1964-74 (1974). Kantaatin on säveltänyt Kaj Chydenius.
Tällaisia tuloksia löytyi Helsinki-suklaata etsittäessä. Olisiko kyse jostakin näistä.
Makeistehdas Hellas valmisti Helsingin olympialaisten aikoihin 1952 suklaamitaleita, joissa oli kullanvärisestä alumiinifoliosta valmistetut kuoret https://www.finna.fi/Record/musketti_tmk.M20:TMM22433:51:10
Fazerilla oli myös omat suklaamitalinsa olympialaisten kunniaksi. Helsingin vaakuna oli niissä näkyvämpi.https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0033bf
Vuonna 1950 Helsinki vietti 400-vuotisjuhliaan. Silloin Hellas valmisti Helsingin 400-vuotisrasiaa. https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:00000lbr
Myös tällainen Hellaksen suklaakonvehtirasia oli 400-vuotisjuhlan aikaan.https://www.finna.fi/Record/hkm....
BBC:n tuottama 13-osainen sarja Oudot olennot ja tarujen hirviöt on alkuperäiseltä nimeltään Beasts and Monsters. Sarjaa esitettiin Ylellä vuonna 2000.
Ohjelman englanninkielistä versiota ei näytä löytyvän mistään DVD:nä.
Sinun kannattaa esittää Ylelle uusintatoive ohjelmasta.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Yle Arkisto
kyllä voi. Kannattaa laittaa kirjaston osoitteen lisäksi kuoreen maininta "lainojen palautus"
osoite on seuraava:
Jyväskylän kaupunginkirjasto
Vapaudenkatu 39-41
40100
Jyväskylä.
Kyseessä voisi olla Caroline Lawrencen nuortenkirja Vesuviuksen salaisuudet, joka kuuluu Roomalaismysteerit-sarjaan. Siitä on suomennettu kolme osaa. Päähenkilöinä ovat Flavia Gemina, Jonatan, Nubia ja Lupus -nimiset lapset, ja siinä esiintyy myös amiraali ja luonnontieteilijä Plinius.
Lisätietoja ja kansikuva esim. Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Vesuviuksen_salaisuudet.
Asut on suunniteltu minimoimaan kehon liikkeiden vaikutus tähtäykseen. Toisaalta asu tukee lihaksia ammunta-asennossa. https://www.quora.com/Whats-with-the-funny-outfits-in-Olympic-shooting
Suomen ampumaurheiluliitosta voisi saada enemmän tietoa asun historiasta. https://www.ampumaurheiluliitto.fi/liitto/nuoriso/harjoittelu/ilmakivaari/
Kenties ohjelmassa on yhdistetty kaksi lastenlaulua: Kirppu ja härkä ja Kärpänen istui polvella? Kärpäslaulussa istuinpaikkaa voidaan vaihdella leikin toiminnan mukaan.
Säkeet ovat alun perin Prévertin runon Chanson du mois de mai ensimmäinen säkeistö: "L'âne le roi et moi / Nous serons morts demain / L'âne de faim / Le roi d'ennui / Et moi d'amour". Neljäs säkeistö toistaa nämä rivit ja lisää vielä yhden: "Au mois de mai". Alkukielisenä runon voi lukea Prévert-valikoimasta Histoires (1946) tai sen täydennetystä laitoksesta Histoires et d'autres histoires (1963).
Kysymyksen suomenkielisen käännöksen alkuperää en valitettavasti onnistunut selvittämään. Ainoa kokonaisuudessaan suomennettu Prévert-kokoelma on Paroles vuodelta 1946 (Sanoja, 2016). Tutkimissani muita Prévert-suomennoksia sisältävissä runoantologioissa tai lehdissä ei "Toukokuun laulua" vastaani tullut. Runoilija Lasse Heikkilän...
Euroopan luonnonsuojeluvuoden 1995 Suomen työjaosto haastoi kaikki Suomen kunnat valitsemaan omia nimikkolajejaan. Näistä epävirallisista valinnoista on tietoa tarjolla melko hajanaisesti: jotkut kunnat mainitsevat niitä kotisivuillaan, toiset eivät. Joidenkin lähteiden mukaan maitohorsma on Kemijärven nimikkokasvi (ks. esim. http://wikikko.info/wiki/Luontotunnukset).
Maitohorsma on myös Etelä-Pohjanmaan maakuntakukka (ks. esim. Etelä-Pohjanmaan liiton sivut: https://epliitto.fi/etela-pohjanmaa/maakuntatunnukset/).
Kansalliskirjaston hakupalvelun mukaan kappaleen säveltäjä on Urpo Jokinen ja sanoittaja Outi Wekström.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=building%3A0%2FNLF%2F&hiddenFilters%5B%5D=-building%3A1%2FNLF%2Farto%2F&sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=Pikkuinen+tytt%C3%B6&type0%5B%5D=TitleExact&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&limit=20
Anders-kirjastoista nuotti löytyy Lestijärven kirjastosta https://anders.finna.fi/Record/anders.41402. Voit varata sen kirjautumalla verkkokirjastoon kirjastokortilla ja pin-koodilla.
Kahden verkkolähteen mukaan kappaleen ensimmäisen säkeistön kirjoittaja on tuntematon ja säkeistöt 2-4 on kirjoittanut Outi Wekström...
