Runo on nimeltään ”Isoäiti”. Se löytyy Eeva Kilven vuoden 1996 runokokoelmasta Kiitos eilisestä (WSOY) ja hänen runoistaan julkaistusta kokoelmasta Perhonen ylittää tien: kootut runot 1972-2000 (WSOY, 2000).
Teosten saatavuuden näet alla olevasta Kempeleen ja lähikuntien kirjastojen aineistotietokannasta:
http://outikirjastot.fi/Outi?sesid=1173615789&formid=fullt&boo1=AND&dat…
Tove Janssonin seuran sivuilla oli lista Janssonin tuotannosta, teoksia on suomennettu yleensä muutama vuosi alkuperäisteoksen ilmestymisen jälkeen. Muumikirjathan ovat itsenäisiä, ja ne voisi lukea alla olevassa (vanhimmasta alkaen) tai muussa järjestyksessä. Lisäksi on esim. Sami Malilan muumikirjoja, mutta olen jättänyt ne pois, koska ne eivät ole alkuperäisiä.
Muumit ja suuri tuhotulva
Muumipeikko ja pyrstötähti
Taikurin hattu
Muumipapan urotyöt
Kuinkas sitten kävikään?
Vaarallinen juhannus
Taikatalvi
Kuka lohduttaisi nyytiä?
Näkymätön lapsi
Muumipappa ja meri
Muumilaakson marraskuu
Vaarallinen matka
Outo vieras Muumitalossa
Hyvää muumisyksyä!
Lähteet:
http://www.tovejanssonseura.fi/etusivu/
http://www.helmet.fi/fi-FI
Saat kirjastokortin kotipaikkasi kirjastosta. Ota kuvallinen henkilötodistus mukaan. Yleensä kortin voi saada myös muiden kuntien kirjastoon, kun menee sen henkilökohtaisesti hakemaan.
Kirjoja ei voi lainata ilman voimassaolevaa kirjastokorttia. Monissa kunnissa voi lainata myös, jos kortti on unohtunut kotiin, jos lainaajatiedot löytyvät kirjaston tietokannasta. Mukana on kuitenkin oltava henkilötodistus.
Kirjastoilla on säännöt, joista löytyvät mm. kirjastokorttiin liittyvät asiat. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kirjastokorttiasiat löytyvät alta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Molemmat ovat ihan oikeita ja käyttökelpoisia tapoja. Niillä saattaa olla hienoista sävyeroa, mutta esimerkkivirkkeissäsi sitä on vaikea erottaa. Yleisesti ottaen ”että” on sävyltään toteavampi ja antaa ikään kuin selityksen, kun taas ”kun” esiintyy usein jotakin ajallisuutta ilmaisevissa sivulauseissa.
Mainitsemissasi esimerkkivirkkeissä voi tosiaan käyttää kumpaa tahansa ilman kovin suurta sävyeroa, mutta ne eivät ole vaihtoehtoisia kaikissa tilanteissa. Esimerkiksi virke ”Oli myöhä, kun lähdin.” kuulostaa luontevalta, mutta ”Oli myöhä, että lähdin.” tuntuu oudolta. Sen sijaan virke ”Hallitus esitti, että veroja korotettaisiin.” on selkeä ja ymmärrettävä, mutta vastaavasti ”Hallitus esitti, kun veroja korotettaisiin.” ei ole oikein...
Eino Leinon runoja englanniksi löydät seuraavista teoksista:
Leino, Eino: Whitsongs ; translated from the Finnish by Keith Bosley ; introduction by Michael Branch. London : Menard, 1978. 79 s. ISBN 0-903400-36-7
Alkuteos: Helkavirsiä
Voices from Finland : an anthology of Finlands verse and prose in English, Finnish and Swedish / edited by Elli Tompuri, - Hki : Sanoma oy, 1947
(sis. n. 15 Leinon runoa englannin kielelle käännettynä, kääntäjä Cid Erik Tallqvist)
Singing Finland : translations from Finnish verses / by K. V. Ollilainen. Lahti, 1956.(sis. 11 Leinon runoa)
Sarmanto, Heikki
Moment musical [Nuottijulkaisu] : Heikki Sarmannon lauluja Eino Leinon runoihin = New finnish songs by Heikki Sarmanto to the poetry of the great Eino Leino...
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että nimi ”Emilia” peräisin muinaisroomalaisesta patriisisuvun nimestä ”Aemilius”. Behind the Name -sivusto osoitteessa http://www.behindthename.com/name/emil kertoo sen puolestaan juontuvan latinan sanasta ”aemulus”, jonka merkitys on ’kilpaileva, kateellinen’. Eipä silti, eiköhän merkitys ole niin monen mutkan takana, ettei nimi tyttöä pahenna.
Nimi ”Anna” on ”Uuden suomalaisen nimikirjan” mukaan peräisin heprean nimestä ”Hannah”, joka merkitsee armoa. Nimi on toki kulkenut pitkän tien Suomeen, jossa se on ollut käytössä ainakin jo keskiajalla. Varmaan osaksi sen suosiota varhaisina katolisina aikoina on selittänyt pyhimyksenä palvottu Pyhä Anna, Neitsyt Marian äiti.
Myös ”Elisabet” on...
Facta tietopalvelun mukaan hevosvoima on tehon mittayksikkö. "Metrijärjestelmää käyttävissä maissa määriteltiin hevosvoima ("metrinen hevosvoima") siten, että 1 hv = 75 kpm/s (kilopondimetriä sekunnissa) = 0,7355 kW. Alk. määriteltiin Englannissa vastaava mittayksikkö horse-power (lyh. H.P. tai HP) = 550 jalkanaulaa sekunnissa (= 0,7457 kW)." Mittayksikkö on lähtöisin James Wattilta (1736-1819). Vauhdittaakseen höyrykoneiden myyntiä Watt tarvitsi mittayksikön kuvatakseen koneiden voimaa ja vertailukohteeksi hän otti hevosen. Tavallisesti hevonen veti kuormaa tietyn matkan tietyllä, mitattavalla teholla. Watt teki laskelmia hevosten nopeuden ja kuljetun matkan perusteella ja sai tulokseksi nykyäänkin tunnetun hevosvoiman määritelmän....
Kirjastossa sähköisenä käytössä oleva Kielitoimiston sanakirja antaa sanan ekonomi merkitykseksi ’kauppakorkeakoulussa määrätutkinnon suorittanut henkilö’. Sanan ekonomisti merkitykseksi puolestaan kerrotaan ’taloustieteilijä; myös yrityksen, laitoksen tms. talousasiantuntijasta’. Ekonomisti on siis tuon määritelmän mukaan yleisempi talousasiantuntija, joka ei ole välttämättä valmistunut juuri kauppakorkeakoulusta.
Vitsi on kerrottu toisenlaisessakin muodossa, jossa se on ymmärrettävämpi. Kysy.fi:n osoitteesta http://www.kysy.fi/kysymys/miksi-vitsin-mukaan-ekonomin-ja-ekonomistin-… löytyvässä vanhassa vastauksessa on kerrottu se ja mahdollisia selityksiä.
Timo Nurmen Uuden suomen kielen sankirjan, Gummerus, 1998 mukaan konvertoida tarkoittaa atk:n yhteydessä " muuntaa toiseen ohjelmaan sopivaksi".
Seuraavassa artikkelissa on tietoa konvertoinnista:
http://www.lib.helsinki.fi/tietolinja/0101/pitkaaikaissailytys.html
Kirjallisuutta:Koskinen, Jussi, Ohjeita tekstitiedostojen siirtoon ja konvertointiin, Jyväskylän yliopisto, 1992. Saatavissa Helsingin yliopiston kirjastosta. Katso saatavuus tiedot Helka-tietokannasta, http://finna.fi
Yksiavioisuutta eli monogamiaa voidaan ajatella olevan eri tyyppejä. Linnuilla ns. sosiaalinen monogamia on hyvin yleistä. Tällöin uros ja naaras pesivät ja huolehtivat poikasista yhdessä, mutta voivat kuitenkin tehdä syrjähyppyjä samaan aikaan. Elinikäisen parisidoksen muodostavina lajeina mainitaan mm. joutsenet, kotkat, albatrossit ja hanhet. Nisäkkäillä yksiavioisuus on harvinaista. Majavat, saukot, lepakot sekä jotkut ketut, kavioeläimet, jyrsijät sekä kädelliset ovat yksiavioisia.
http://www.stanford.edu/group/stanfordbirds/t...onogamy.html
http://news.softpedia.com/news/Monogamy-is-an...-42006.shtml
http://www.sciencedaily.com/releases/2003/05/...27084621.htm
Barash, David P: Deflating the Myth of Monogamy. Chronicle of Higher...
Olivia on latinaa ja tarkoittaa oliivipuun lehvää. Oliverin (johdettu latinan oliivipuuta tarkoittavasta sanasta "olivarius") sisarnimi. Vanhempi muoto nimestä on Oliva. Kutsumamuotoja mm. Oliivja, Uliivja, Uliivi, Liivu, Livi ja Viia. Suomen almanakassa nimipäivä on ollut 29.5. vuodesta 2000 lähtien.
Josefina on Joosefin ranskalainen ja saksalainen sisarnimi (yleisesti Josef-nimen sisarnimenä on Josefia). Josef on hepreaa ja tarkoittaa ”Jumala lisää”. Josefina on Josefin-nimestä muodostettu johdos. Kutsumamuotoja on runsaasti: Jose, Joose, Josukka, Josetta, Jusetta, Juusefiina, Joosiina, Juosukka, Sehvi, Sehviina, Fiina, Fiinu, Viina, Viinu. Eri kielissa nimen kirjoitusasu vaihtelee: esim. Josefa, Josefin, Josefine, Josephine. Etäisempi...
Netistä löytyi tämän verran kukkilinnun historiaa:
"Suosituin kuvioaihe käspaikoissa on kukkilintu, josta esiintyy monenlaisia variaatioita. Sana kukki tarkoittaa kaikkein puhtainta ja rakkainta ja sitä on käytetty hellittelysanana rakkaista puhuttaessa: itkuvirsi äidistä ja isästä voi alkaa sanoin "kukki muamoi, kukki tuatoi". Vaikka linnun esikuvana on ilmeisesti ollut riikinkukko, karjalaiset eivät ole sitä sellaisena nähneet. Kukkilintu on myös eri asia kuin Karjalan käki. "
lähde: http://taitek.pkky.fi/kaspaikka/sym3.htm
Lisäksi Helmet-kokoelmasta löytyy seuraava asiaa käsittelevä teos: Kukkilintu-liinatie : kuvia suojärveläisistä käspaikoista / toim. Maire Peltonen, Maria Näreaho ja Maire Tsutsunen
http://www.helmet.fi/record=...
* Da Silva: Viimeinen haltia
- maailma on hukkumassa veteen ainaisen sateen vuoksi. Viimeisen haltian ja lohikäärmeen tapaaminen voi pelastaa maailman. Italialaista fantasiaa.
* Creech, Sharon: Rubiininotko
- orpokodissa kasvaneet 13-vuotiaat kaksoset saadaan vihdoin sijoitetuksi iäkkään pariskunnan luokse. Miten sopeutuminen puolin ja toisin onnistuu?
* Heikkinen, Karo: Sirpale
- 11-vuotias Emmi joutuu hankaluuksiin koulussa ja kotona muutettuaan uudelle paikkakunnalle.
* Hussey, Charmian: Salaisuuksien laakso
- lontoolainen orpopoika perii kartanon, jonka menneisyys on hyvin kiehtova
* Le Guin, Ursula: Näkemisen lahja
- mestarillisen fantasiakirjailijan uusin teos kertoo nuorukaisesta, joka ei hallitse eikä hyväksy sukuperintönä...
Tästä perinnesävelmästä, jonka alkuperäinen nimi lienee Krinitsa, on paljon erilaisia nuotinnoksia, mutta ilmeisesti vain yksi sovitettuna sekakuorolle.
Tämä sovitus löytyy Urpo Rauhalan toimittamasta Harri Nemlanderin kokoelmasta "Sävellyksiä ja sovituksia sekakuorolle" (Nurmijärven musiikkiopisto, 1998) nimellä Krinjitsa. Tämä nuotti löytyy ainakin Nurmijärven pääkirjaston kotiseutukokoelmasta, mutta koska sitä ei lainata, täytyy käydä paikan päällä tai pyytää kopiota. Kirjaston puhelinnumero on 040 317 2500 ja sähköpostiosoite kirjasto@nurmijarvi.fi.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tässä asiantuntijan (lääkärin) vastaus kysymykseen.
Kieli on ihmisen vahvin lihas. Se muodostuu kielen ulkoisista ja sisäisistä lihaksista, jotka risteävät eri suuntiin. Kielellä on monta tärkeää tehtävää. Se osallistuu ruuan jauhamiseen ja ruuan kuljetukseen suuontelosta nieluun, se osallistuu puheen muodostukseen ja hengitykseen ja sillä on tärkeä tehtävä vauvan imemisprosessissa. Useat hermot osallistuvat kielen hermotukseen. Kielen sisäiset lihakset saavat aikaan kielen muodot, esim. kielen pistämisen rullalle. Kaikki eivät siinä kuitenkaan onnistu. Kielen saa rullalle 75% ihmisistä ja 25% ei. Olisiko syynä yhdessä geneettiset tekijät sekä harjoituksen tulos? Myös kielen alla oleva jänne voi lyhyytensä takia vaikeuttaa kelen...
Ihahaa löytyy Laura Latvalan runokirjasta Pikku-Marjan eläinkirja ja kuuluu seuraavasti:
Ihahaa, ihahaa,
hepo hirnahtaa.
Ihanaa,ihanaa
onhan ratsastaa.
Juokse,hepo, hiljaa,
kannat pikku Siljaa.
Kanna kotiin saakka
kevyt, kallis taakka.
Toivottavasti tarkoitit tätä runoa!
Wikipedia kertoo näin:
Etymologia
Monissa kielissä Linnunrataa kutsutaan maitoon viittaavilla nimityksillä (kuten englannin "Milky Way"). Se johtuu siitä, että kreikkalaisen mytologian mukaan Linnunrata oli syntynyt Hera-jumalattaren maidosta. Suomenkielinen nimitys palautuu muinaissuomalaisten uskomuksiin. Linnunradan uskottiin olevan itämerensuomalaisten pyhän linnun joutsenen reitti taivaan halki lintukotoon [6].
[6] Jump up ↑ Taivaankannen takojat, haettu 5.9.2008 "Tähtitaivaan liikkeitä katsellessa ei vaadita paljonkaan mielikuvitusta siihen ajatukseen, että Joutsen pesii Linnunradalla. Itämerensuomalaisten uskomuksissa Linnunrata on ollut muuttolintujen väylä, joka vie Lintukotoon."
Esko Valtaojan kirjassa "Tähdenlento...
Alissa on Alicen ja Alician englanninkielinen muunnos, josta viitataan Aliisaan. Aliisan nimipäivä on 14.7. Aliisan kerrotaan olevan suomalainen muunnos ranskalaisesta nimestä Alice, joka voi pohjautua moniin nimiin: germaaniseen Adalheidiin, kreikan Aleksandraan tai Alethiaan (uskollinen) tai hebrean Elisabetiin. Alice ja sen muunnokset ovat suosittuja nimiä monissa maissa, esimerkiksi Englannissa ja Ranskassa sekä kirjallisuudessa: Liisan seikkailut ihmemaassa on alun perin Alice in Wonderland. Alisa ja Alice ovat Aliisan muunnoksia. Israelissa Aliza tarkoittaa iloa.
Suomessa Aliisasta on käytetty myös samoja kutsumamuotoja kuin Elisabetista: Liisa, Liisi, Lissa, Lissu, Liisukka, Lissukka, Lispe, Lispetti, Lipa, Lipe, Lippa ja Lilli,...
