Terveyskirjaston tietojen mukaan "identtiset kaksoset ovat aina keskenään samaa sukupuolta". http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lok00…
Laura Nowlinin teosta If he had been with me (2013) ei valitettavasti ole suomennettu.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://www.worldcat.org/
En löytänyt V. tai T. Sihvosta tietoa mistään musiikin nimimerkki tai salanimi-luetteloista. Sen sijaan monessa lähteessä ilmoitetaan ettei Tonttujen jouluyön suomentajaa tunneta. Laulu julkaistiin alun perin Ruotsissa vuonna 1898 Jultomten-lastenlehdessä. Säveltäjä oli Vilhelm Sefve-Svensson. Joten onhan se mahdollista että suomentaja väännettiin ruotsalaissäveltäjän nimestä. Jos edelleen toivot asiasta tietoa voihan tämän kysymyksen laittaa koko Suomen kirjastot käsittävälle tieto-listalle. Itse en kyllä enää keksi mistä asiaa pystyisi selvittämään.
Tarkoitat ilmeisesti Taskukirjastoa. Tästä sovelluksesta ja sen ylläpidosta on nyt luovuttu, koska Taskukirjaston toiminta on ollut epävarmaa ja sen kehitysnäkymät ovat olleet heikot. Taskukirjastoa korvaamaan olemme saaneet vuoden alusta uuden Helmet-mobiilisivuston. Se ei ole sovelluskaupasta ladattava applikaatio vaan verkkosivusto, joka toimii myös mobiililaitteella.
Voit kirjautua uuteen Helmet Finnan osoitteessa https://helmet.finna.fi/ . Kirjautumisessa tarvitset kirjastokortin tunnuksen ja pin-koodin kuten ennenkin. Kirjauduttuasi näet omat tietosi ja oman kirjastokorttisi Oma tili -otsikon alta. Kyseessä on uuden sivuston betaversio, joten kaikki sivuston ominaisuudet eivät vielä ole käytössä. Harmittavasti...
Laissa yleisistä kirjastoista (17 §) sanotaan seuraavaa: ”Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu. [– –] Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan.” Laki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492
Laki siis jättää melko paljon väljyyttä henkilökunnan koulutuksen suhteen. Työnhakuilmoituksista näkee, että työnantajilla on erilaisia...
Lammion etunimeä ei Tuntemattomassa käytetä. Teoksen Olli Helen: Tunnetko Tuntemattoman, Aamulehti 2005 lopun hakemistossa ovat kaikki henkilöt etunimineen, jos etunimi tiedetään, mutta Lammio vain Lammio (s. 152).
Tuntematon sotilas, WSOY, v. 2000 laitos (kuv) sivulta 180 löytyi ahkeran selaamisen jälkeen tuo Lehdon maininta ”Helvetin Keikka-Heikistä”.
Viivi on suomalainen muoto ruotsalaisesta nimestä Vivi. Viivi on ollut tavallinen nimi, mutta erityiseen suosioon se on noussut 1980-luvulla.
Lähteenä käytetty Vilkuna: Etunimet
Naisilla on monissa kulttuureissa kautta historian ollut pidemmät hiukset kuin miehillä, mutta he ovat usein peittäneet hiuksensa häveliäisyyssyistä, etenkin mentyään naimisiin. Kristillinen käsitys siitä, että lyhyt tukka sopii miehille ja pitkä naisille, on peräisin Raamatusta Paavalin 1. korinttolaiskirjeestä.
Ensimmäisen maailmansodan aikoihin länsimaissa tuli vallalle tapa, että miehellä on lyhyt tukka. Miehillä pidettiin lähes ainoana soveliaana sellaista hiustyyliä, jossa korvat jäivät paljaiksi eivätkä hiukset ulottuneet takaa kauluksen päälle. Otsahiustenkin tuli mielellään olla taaksepäin kammatut.
Etunimi Madeleine on ranskankielinen muunnos nimestä Magdalena tai Magdaleena (hepr. Magdalasta kotoisin oleva). Nimi on muunnos Jeesuksen ystäväpiiriin kuuluneesta Magdalan Mariasta ja sitä on Suomessa käytetty jo keskiajalla. Nimestä on paljon lyhentymiä ja erikielisiä muunnoksia, joista ehkä suomalaisille tutuin on Leena.
Lähde: Lempiäinen, Pentti SUURI ETUNIMIKIRJA
Tilastokeskuksella on myös nimitietoa internetissä, jos kiinnostusta riittää, osoite:
http://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/etunimet.html
Uudessa suomalaisessa nimikirjassa, ISBN 951-1-08948-X, on tietoa Iina-nimestä. Sen todetaan olevan useilla seuduilla toisinnos nimestä Iines. Toisaalta sitä pidetään lyhentymänä mistä tahansa (i)ina-loppuisesta nimestä, kuten Vilhelmiina.
Aivan Beea-nimestä en löytänyt tietoa, mutta nimi lienee muunnos nimestä Bea, joka taasen on lyhennös Beatrice-nimestä. Nettilähde: http://sv.wikipedia.org/wiki/Beatrice. Ruotsalaisen kalenterin mukaan nimipäivää vietetään 2.12.
Lassi on muunnos Laurista ja vanhaa etunimistöämme. Lauri puolestaan on peräisin Laurentiuksesta, mikä tarkoittaa ”laakerinlehdellä seppelöityä”. Pyhä Laurentius oli roomalainen marttyyri.
Nimistä löytyy lisätietoa Kustaa Vilkunan Etunimikirjasta sekä Pentti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta. Kirjat löytyvät mm. Metson käsikirjastosta, jos lainattavat kappaleet ovat menossa.
Sananlaskujen monikielinen sanakirja on Sananlaskujen taskukirja, englantilaisia, saksalaisia, ruotsalaisia ja suomalaisia sananlaskuja, Herbert Yrjölä, 2003.
Suomalaisia sanalaskuja ja sananparsia englanniksi löytyy teoksesta Finnish proverbs, Penfield Press, 1990.
Suomalaisista sananlaskuista kerrotaan teoksessa Virtanen, Leea, Finnish folklore, Finnish Literature Society, University of Washington Press, 2000.
Kaikki teokset ovat saatavissa HelMet-kirjastosta www.helmet.fi .
Osaan Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä on mahdollista palauttaa kirjat sulkemisajan jälkeen, mutta ei kaikkiin. Vallilan kirjastossa ei ole palautusluukkua. Ainakin näissä kirjastoissa on luukku (tammikuussa 2014): Kontula Lauttasaari Käpylä Munkkiniemi Laajasalo Pukinmäki Tapanila Viikki Suutarila (aulassa, auki talvella aamusta iltakymmeneen, kesällä kirjaston aukioloaikoina) Vuosaari Etelä-Haaga
Kannattaa muistaa, että henkilökunta palauttaa kirjat vasta seuraavana aukiolopäivänä.
Omaelämäkertakirjoittamisesta löytyy aineistoa mm. seuraavista kirjoista:
Enwald, Vainikkala-Kejonen, Vähäaho: Elämä tarinaksi. Kansanvalistusseura, 2003.
Vakkuri: Näin kirjoitat oman elämäsi tarinan. Etelän Kirja Ky 2005.
Taiteeksi tarinoitu oma elämä. (toim. Sava, Vesanen-Laukkanen). PS-kustannus 2004.
Vilkko: Omaelämäkerta kohtaamispaikkana. SKS 1997.
Artikkelitietokanta Aleksista löytyy mm. seuraavat viitteet:
Tammelin: Tarinan kertomisesta uutta voimaa. Aikuiskoulutuksen maailma 3/2005, s. 20-21
Ilmanen: Elämäkerta sanoittaa maailmaa. Pirta 4/2005, s. 28-29
Uittomäki: Jokaisen ihmisen elämä on tärkeä. Vanhustenhuollon uudet tuulet 3-4/2004. s. 42-43
Laurinolli: Jokaisella on arvokas tarina. Et-lehti 4/2001, s. 82-84
Aineiston...
Nykyään kieliäänitteet myydään enimmäkseen cd-levyinä. Joistain kirjastoista löytyy esim. Carolyn Grahamin tekemä Longman children's picture dictionary with songs and chants (1 kirja + 2 cd-levyä). Tämä ei kuitenkaan valitettavasti kuulu Tuusulan tai muidenkaan Kirkes-kirjastojen kokoelmiin; voit halutessasi pyytää sitä kaukolainaksi (kaukolainamaksu on 6 €).
Joitakin vanhoja kirja + c-kasetti -paketteja on vielä saatavana. Jos kotoa löytyy kasettisoitin, näitäkin voi kysäistä kirjastosta.
Useimmiten pienille lapsille soveltuvia kielikursseja ilmestyy cd-romppuina, joita voi käyttää tietokoneella. Niissä ääni ja kuva toimivat yhdessä. Näitä ovat esim. Learn English! (sarjaa Eka kieliromppuni), Leiki ja opi englantia (sarjaa Jussi Jänö)...
Kirsi on lyhennelmä nimestä Kristiina. Kristiina on johdettu kreikan ja latinan kristittyä tarkoittavista sanoista ” christianos” ja ” christianus”. Perinteisesti Kirsiä on käytetty Kirstin lempinimenä. Nimen voi ajatella olevan myös luontoaiheinen, ja Kirsi yhdistetäänkin usein kirsimarjaan eli Kirsikkaan. Länsi- ja kaakkoismurteissa kirsi tarkoittaa routaa eli jäätynyttä maata. Voidaan esimerkiksi sanoa, että ”maassa on kirsi” tai että ”maa oli kirressä jo marraskuun alussa.”
Lähteet:
Saarikalle Anne & Suomalainen, Johanna: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kirsi
On kyllä olemassa Hanhiemon iloinen lipas, Hanhiemon runoja ja Hanhiemon satuaarre (vielä muitakin versioita löytyy).
Niistä missään ei kuitenkaan ole Jörö-Jukkaa tai Peukalonimijän tarinaa. Jörö-Jukka löytyy Aale Tynnin Kultaisista aapissaduista vuodelta 1959.
Sekä Jörö-Jukka että Peukalonimijän tarina ovat Hoffmannin teoksessa Jörö-Jukka, eli, Hupaisia tarinoita ja lystikkäitä kuvia.Kirjassa on myös runo Velli-Vilhon tarina, jossa syömätön lapsi lopulta "vaipui kuolemaan".
Runot ovat hyvinkin raakoja.
Olisitko mahdollisesti lukenut tätä Jörö-Jukkaa?
Helvi Kyngäksen ja Liisa Vanhasen artikkeli nimeltään Sisällön analyysi on julkaistu Hoitotiede-lehdessä nro 1:1999 (Vol 11), sivut 3-12. Kyseinen lehti löytyy myös Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmista.
Kysymyseesi ei ole yhtä oikeaa vastausta. Tavat ovat muuttuneet aika tavalla viime vuosikymmeninä, eikä etikettiä noudateta enää niin kirjaimellisesti kuin ennen.
Jos tilaisuus on muodollinen, tulisi isäntäväen esitellä sinut muille vieraille. Yleensä suomalaisissa perhejuhlissa ei kuitenkaan vaadita etiketin kaikkia koukeroita, vaan voit esitellä itsesi muille vieraille kuten haluat, älä kuitenkaan kättele ruokailevia vieraita. Heille voit esittäytyä ruokailun jälkeenkin.
Ehkäpä ensi kerralla voit piipahtaa keittiöstä salin puolelle valmistelujen lomassa ja esitellä itsesi heille, jotka ovat sillä välin juhlaan saapuneet. Jos sinua ujostuttaa, pyydä isäntäväkeä esittelemään sinut muille.
Lisää vinkkejä voit lukea mm. seuraavista...
