Osaan Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä on mahdollista palauttaa kirjat sulkemisajan jälkeen, mutta ei kaikkiin. Vallilan kirjastossa ei ole palautusluukkua. Ainakin näissä kirjastoissa on luukku (tammikuussa 2014): Kontula Lauttasaari Käpylä Munkkiniemi Laajasalo Pukinmäki Tapanila Viikki Suutarila (aulassa, auki talvella aamusta iltakymmeneen, kesällä kirjaston aukioloaikoina) Vuosaari Etelä-Haaga
Kannattaa muistaa, että henkilökunta palauttaa kirjat vasta seuraavana aukiolopäivänä.
Etunimi Madeleine on ranskankielinen muunnos nimestä Magdalena tai Magdaleena (hepr. Magdalasta kotoisin oleva). Nimi on muunnos Jeesuksen ystäväpiiriin kuuluneesta Magdalan Mariasta ja sitä on Suomessa käytetty jo keskiajalla. Nimestä on paljon lyhentymiä ja erikielisiä muunnoksia, joista ehkä suomalaisille tutuin on Leena.
Lähde: Lempiäinen, Pentti SUURI ETUNIMIKIRJA
Tilastokeskuksella on myös nimitietoa internetissä, jos kiinnostusta riittää, osoite:
http://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/etunimet.html
Jos olet unohtanut tunnuslukusi, saat uuden kirjaston asiakaspalvelusta esittämällä kirjastokorttisi lisäksi kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Sähköpostitse tai puhelimitse tunnuslukua ei voida antaa johtuen tietoturvasyistä.
Lisää tietoa kirjastokortista ja tunnusluvusta Vaski-kirjastojen sivuilla osoitteessa https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Matias on lyhentymä heprealaisesta nimestä Mattatias, Mattitja. Nimi tarkoittaa Jahven/Jumalan lahjaa.
Etunimistä löytyyy tietoa kirjoista Lempiäinen, Pentti, Suuri etunimikirja; Vilkuna, Kustaa, Etunimet.)
Niklas: katso
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=0a92…
Toinen on nubbe, ystävä ustev, nalle guovza, rakas rahkis ja rasti ceahkastatm, mearka, ruos’sa tai ceahkis. Nalle ja rasti –sanat löytyivät vain yleisestä suomalais-saamelaisesta sanakirjasta, eivät inarinsaamelaisesta sanakirjasta. Lisäksi niistä puuttuu joitakin merkkejä kirjainten päältä.
Kirjastoissa on saamen kielen sanakirjoja, joista sanoja kannattaa etsiä, niin puuttuvat merkitkin löytyvät. Esimerkiksi näitä kannattaa käyttää:
- Inarinsaamen idiomisanakirja / Anna Idström ja Hans Morottaja
- Säämi-suoma sänikirje - Inarinsaamelais-suomalainen sanakirja / Pekka Sammallahti, Matti Morottaja
- Säämi - suoma - säämi : skovlasänikirje - Inarinsaame - suomi - inarinsaame : koulusanakirja / Pekka Sammallahti, Matti Morottaja
Naisilla on monissa kulttuureissa kautta historian ollut pidemmät hiukset kuin miehillä, mutta he ovat usein peittäneet hiuksensa häveliäisyyssyistä, etenkin mentyään naimisiin. Kristillinen käsitys siitä, että lyhyt tukka sopii miehille ja pitkä naisille, on peräisin Raamatusta Paavalin 1. korinttolaiskirjeestä.
Ensimmäisen maailmansodan aikoihin länsimaissa tuli vallalle tapa, että miehellä on lyhyt tukka. Miehillä pidettiin lähes ainoana soveliaana sellaista hiustyyliä, jossa korvat jäivät paljaiksi eivätkä hiukset ulottuneet takaa kauluksen päälle. Otsahiustenkin tuli mielellään olla taaksepäin kammatut.
Popeda-yhtye on perustettu vuonna 1977 Tampereella. Sen ensimmäinen lp-levy Popeda ilmestyi vuonna 1978. Uusin levy Häkää! ilmestyi vuonna 2005.
Popedasta on kirjoitettu yksi kirja ja se on Vesa Kontiaisen Popeda : ilikeesti kiitää (Like, 2001).
Popeda-yhtyeen kotisivun löydät osoitteesta http://www.popeda.com . Siellä esitellään yhtyeen jäsenet ja historiikki. Sieltä löydät myös Popedan diskografian eli ääniteluettelon.
Manserock ilmiö CD-ROM-levyllä kerrotaan Popedasta ja muista tamperelaisista yhtyeistä.
Popedan kappaleista on ilmestynyt yksi nuottikokoelma ja se on nimeltään Nuotteja, kersantti Karoliina! : 20 kaikkien aikojen kovinta Popeda-hittiä (Love-kustannus, 2001). Siinä on kappaleiden sanat, melodianuotinnos ja...
Yliopistokirjastojen yhteisluettelosta LINDA:sta löytyy hakusanoilla "hoitotyö / "hoitohenkilöstö" and "työtyytyväisyys" /
"työviihtyvyys" / "työhyvinvointi" / "työnilo*" tutkimuksia. Tässä lista uusimmista:
Koponen, Sirpa
Eri-ikäisten sairaanhoitajien kokemat johtamiskäytännöt Keski-Suomen keskussairaalassa /
[Jyväskylä] : Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, 2006
Laine, Marjukka
Hoitajana huomennakin : hoitajien työpaikkaan ja ammattiin
sitoutuminen
Turku : Turun yliopisto, 2005
Väitöskirja
Jokitulppo, Satu
Hoitajien työtyytyväisyys ikääntyneiden hoitotyössä
Turku : Turun yliopisto, 2005
Pro gradu -työ : Turun yliopisto, hoitotiede
Karjalainen, Raija
Työtyytyväisyys muutosten keskellä : Kotkan hoito- ja palvelualojen opettajien kokemuksia...
Tuo on lähes sanatarkka sitaatti ”Täällä Pohjantähden alla” -trilogiasta. Se esiintyy siellä muodossa ”Miks tommottii kysyt? Eks nää et on knupist läpi...”. Katkelma löytyy yhteisnidoksen (WSOY, 2007) sivulta 494 eli toisen osan kuudennen luvun alaluvusta III. Kohdassa Akselin komppania on matkalla kansalaissodan rintamalle ja näkee neljä haavoittunutta. Joku Akselin miehistä kysyy, onko erästä heistä sattunut pahasti, ja yksi tämän tovereista vastaa edellä mainitulla repliikillä. Aivan ilmeisesti haavoittuneet pitävät moista kysymystä varsin typeränä.
Kyselimme asiaa tutulta kalastajalta, joka kertoi, että lasipallot liittyvät kaikkeen kalastukseen missä on ollut passiivisia pyydyksiä. Yksittäisiä lasipalloja on voitu käyttää pyydyksen pitämiseksi välivedessä. Useamman lasipallon rypäs salon ympärillä on ollut kuulemma pyydysmerkki. Narupunos ympärillä estää pallojen rikkoutumisen useamman pallon systeemissä, ja siitä on pallo ollut myös helppo laittaa kiinni pyydykseen. Salossa oli kuulemma alhaalla paino lasikuulanipun keskellä ja salon yläosassa lippu jossa oli laivan numero. Konsultoimamme kalastajan mukaan ainakin Norjassa lasipalloja käytettiin vielä 1960-luvulla, mutta sittemmin muovi syrjäytti lasin.
Grimmin veljesten satu Tittelintuure (Rumpelstilzchen) kuuluu moniin satukokoelmiin
esimerkiksi (tiedot Satukalliosta http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/ )
Sadun nimi: Tittelintuure
Tekijä: Grimm, Jacob & Wilhelm
Teos/Kokoelma: Grimmin satuja ja tarinoita
Suomentanut: Meriluoto, Aila
Kuvittanut: Richter, Ludwig ... et al.
Toimittanut/Kertoja: Hollmén, Hannakatri
Tunnus: 9515845149
Julkaisutiedot: Valitut Palat, 2002
Sadun nimi: Tittelintuure
Tekijä: Grimm, Jacob & Grimm, Wilhelm
Teos/Kokoelma: Suomen lasten satuaarteet
Kuvittanut: Surojegin, Pirkko-Liisa
Toimittanut/Kertoja: Kemppinen, Marja (toim.)
Tunnus: 9511120263
Julkaisutiedot: Otava, 1992
Yleistiedot: Vanha suomennos
ja siitä on julkaistu aikojen kuluessa useita eri...
Varsinaista kaupunginosahistoriaa ei Kärpäsen tai Sopenkorven alueista ole meidän tietojemme mukaan tehty tai ainakaan julkaistu. Äidinkielenopettaja Pirjo Sandelius on tehnyt historiikin Kärpäsen koulusta "Kärpäsen koulu 50 vuotta 1950-2000". Kärpäsen ja Sopenkorven alueen oma asukasyhdistys Harjuntaustaseura on sellainen taho, joka voisi tietää alueen historiasta enemmän. Kärpäsen kirjaston henkilökunta voi antaa seuran yhteystiedot (kirjaston puhelinnumero on 03-8125 403 ja yhteystiedot löytyvät myös osoitteesta http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/karpanen.htm).
Muutamista Etelä-Suomen sanomien artikkeleista voisi myös olla apua: Lyyrylä, Eila: "Yhtenäisyys ja luonto Sopenkorven laitamilla" (ESS 1983:5, s. 7), Miestamo, Hanna: "Mökkiä ku...
Miisa-nimellä ei kalenterissa ole nimipäivää. Suomalaiset etunimikirjat eivät mainitse Miisa-nimeä. Sen sijaan muodon Misa ne esittelevät. Eero Kiviniemen kirjassa Rakkaan lapsen monet nimet (1982) kerrotaan Misa-nimeä käytetyn sekä miehen että naisen nimenä. Kirjassa Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (1999) nimi Misa on lyhentymä Misaelista, lisäksi se on Mikaelin, Mischan ja Miskan kutsumamuoto. Nimipäiväksi Misalle ehdotetaan Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjassa 29.9.
Seuraavista teoksista löytyy tietoa aiheesta
Halme, Erkki: Parhaita kalanpyydyksiä: ohjeita niiden rakentajille. 1959
Kalamiehen tietokirja 3. 1990
Heikkilä, Pekka: Verkon pauloitus, paikkaus ja verkkokalastus. 2000
Näihin voisi lisätä vielä Pekka Heikkilän kirjan Verkon pauloitus ja verkkokalastus, joka on vuodelta 1981 sekä vuonna 1991 ilmestyneen samannimisen videon.
Amelie tarkoittaa samaa kuin suomalainen nimi Amalia. Nimen alkuosana on vanhentunut sana "amal" työ, taistelutyö. Nimi on alkuaan goottilainen.
Isadora (Isidor)tulee Kreikan kautta egyptiläisestä Isis- jumalattaresta ja merkitsee "Isis-jumalattaren lahja".
Kummallakin nimellä palvottavia pyhimyksiä on roomalaiskatolisessa kirkossa.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Teksti on Kaarlo Sarkian Lapsuuden joulu. Se löytyy ainakin teoksista Lapsuuden joulu. Kauneimmat joulun runot ja laulut. Koonneet Satu Marttila ja Juha Virkkunen. Osa 1. Kirjayhtymä, Hki, 1979 sekä Sarkia, Kaarlo, Runot. 1977.
Suomen kielen perussanakirjan mukaan juippi-sanaa käytetään halventavassa merkityksessä epäluotettavasta tai muuten vastenmielisestä (nuoresta) miehestä (joku hämäräperäinen juippi). Suomen murteiden sanakirjan mukaan juippi-sanaa käytetään epäluotettavasta, tottelemattomasta, uppiniskaisesta tms. nuoresta miehestä tai keskenkasvuisesta pojasta vrt. lurjus, hunsvotti, sälli.
Yleisimmin sanaa lienee käytetty Pohjois-Karjalassa, Savossa ja Keski-Pohjanmaalla (ne on semmosia juippia ne poijjaat).
Juippia -verbiä on mm. Juvalla käytetty merkityksessä luikkia (kävelläj juppii nolona tieheese) ja Karstulassa verbiä juiputtaa merkityksessä huiputtaa.
Viivi on suomalainen muoto ruotsalaisesta nimestä Vivi. Viivi on ollut tavallinen nimi, mutta erityiseen suosioon se on noussut 1980-luvulla.
Lähteenä käytetty Vilkuna: Etunimet
