Lasse Eerolan Nuokkurusokista löytyy lainattavat säestysnuotit vain huilulle, klarinetille tai alttosaksofonille. Niitä voi kaukolainata Lahteen. Kaukolainan hinta on 5 euroa.
Walking in the air -kappaleen säestysnuotit B-klarinetille löytyvät Howard Blaken nuottikokoelmalta The snowman : suite for Bb clarinet/tenor saxophone and piano. Kyseistä nuottia löytyy vain pääkaupunkiseudulta. Sekin voidaan kaukolainata.
Tässä netistä löytyneitä kommentteja ja tutkimuksia aiheesta.
Ja ainakin vuodelta 2007 olevassa blogissa mainitaan saksalaisen autolehden tutkimus, jonka mukaan BMW kuskit olivat ainakin aktiivisimpia seksin harrastajia. Taitoihin tämä tutkimus ei ottanut kantaa.
Muut artikkelit listaavat lähinnä seksikkäimpiä automerkkejä, kenties niiden perusteella tehdään piilopäätelmiä myös kuljettajista.
https://irc-galleria.net/user/Yucciz/blog/7905357
http://www.hs.fi/autot/art-2000002929038.html
http://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/tama-automerkki-on-suomalai…
https://www.stara.fi/2014/04/07/seksikkaat-miehet-ajavat-nailla-autoill…
http://www.topgearsuomi.fi/content/suomalaistutkimus-seksikkaimmat-auto…
http://www.iltalehti.fi/autot/...
Helmet-kirjastojen kokoelmissa ei ole äänilehtiä, mutta Näkövammaisten keskusliiton palveluiden avulla äänilehtien kuuntelu onnistuu.
Hyvään alkuun pääsee osoitteessa: http://www.nkl.fi/fi/etusivu/palvelut_nakovammaisille/lukeminen
Sieltä löytyy myös lisätietoa valtion erikoiskirjasto Celiasta, joka tuottaa ja välittää kirjallisuutta saavutettavassa muodossa. Celia tarjoaa kauno- ja tietokirjallisuutta ja oppikirjoja ääni-, piste- ja elektronisina kirjoina kaikille, joille painetun kirjan lukeminen on vaikeaa.
Kysymyksestä ei voi varmuudella tietää, kysytäänkö teknisiä ohjeita HelMet-tietokannassa olevien bibliografisten tietueitten siirtämiseksi Refworks-ohjelmaan vai kysytäänkö, onko tämä sallittua, joten vastaan varmuuden vuoksi molempiin,
HelMet-tietokanta on julkaistu avoimena datana, joten sen käyttö on vapaata. Yksityiseen käyttöön sen hyödyntäminen olisi muutenkin vapaata. Lisätietoja löytynee täältä: http://www.hri.fi/fi/dataset/helmet-kirjastojen-aineistoluettelot. Kannattaa ehkä myös ottaa yhteyttä järjestelmäpäällikkö Susanna Aakkoon (susanna.aakko@hel.fi).
Heikki Poroila
Hei,
Raahen kaupunginkirjastossa ei tällaista virtuaalista 5G mahdollisuutta ole. Kalevan verkkosivuilla on muutamia 5G-osaamisesta juttuja. Vuosi sitten ilmestyneessä artikkelissa (25.1.2017) kerrotaan Oulun Linnanmaan kampuksen avoimesta 5G-testiverkosta. Kalevan 12.12.2017 ilmestyneessä jutussa kerrotaan paremmasta nettiportaalista ja testiverkosta ( 5GTN ). Kalevan jutussa 25.1.2018 kerrotaan oululaisen 5G-osaamisen pääsystä Etelä-Korean talviolympialaisiin.
Paikallislehti Raahen Seudussa oli 2.2.2018 juttu virtuaalisesta elämysmaailmasta, joka avataan la 17.2.2018. Kyse on Outo Arcade -nimisestä virtuaalielämyskeskuksesta Raahen kampuksella (entinen Tekun alue). Outo Arcade sijaitsee toisessa vanhemmista...
En voi varmuudella sanoa, etteikö millään lukuisista kärpäslajeista voisi olla varustuksenaan myös pistintä, joka on tyypillinen suurella pistiäisten lahkolle. Pistiäisiin kuuluvat mm. mehiläiset ja kimalaiset. Asiaa kannattaa lähestyä pikemmin siten, että hyönteisten valtavasta ryhmästä kutsumme pistiäisiksi kaikkia niitä, joilla tuollainen ase on, kun taas kutsumme kärpäsiksi kaksisiipisiä hyönteisiä, jotka eivät tuhlaa energiaa pistimen kaltaisen aseen rakentamiseen, vaan luottavat nopeuteensa ja hyvään näkökykyynsä.
Evoluution näkökulmasta mikään yksittäinen puolustuskeino ei ole sinänsä ihanteellinen, vaan eri ympäristöissä eri lailla kehittyneet eliöt soveltavat hyvin erilaisia keinoja, joista "pistin" on vain yksi lukemattoman...
Tein antamillanne tiedoilla haun Suomen kielen nauhoitearkiston kokoelmatietokantaan, mutta Wiian nimellä ei tullut osumia. Myöskään Kansallisarkiston Vakka-tietokannasta hakeminen oli tuloksetonta. Muita mahdollisia sijaintipaikkoja nauhoitteelle ovat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perinteen ja nykykulttuurin kokoelma sekä yksittäisten tutkijoiden omat arkistot. Esimerkiksi Erkki Ala-Könnin mittava äänitekokoelma löytyy Tampereen yliopiston kansanperinteen arkistosta. Voitte olla yhteydessä näihin tahoihin nauhoitetta jäljittäessänne.
Vaikuttaa siltä, että hyvin tarkkoja ehtoja ei Suomessa ruumisarkkujen koolle ja ulkomitoille ole koskaan annettu, se on aina ollut käytännöllinen asia. Wikipedian artikkelin mukaan ainoa nykyinen vakiomitta on 200 cm:n pituus, mutta siitäkin luonnollisesti poiketaan, jos vainaja on merkittävästi pitempi. Lasten arkut ovat vastaavasti pienempiä. Käytännössä arkun ulkomittoja rajoittavat toisaalta maahautauksessa käytettävissä olevan alueen koko, tuhkaamisessa taas polttouunin koko. Mikään tai kukaan ei vaadi valmiin, tehdasrakenteisen arkun käyttämistä, vaan sellaisen voi valmistaa myös itse. Hautaustoimiston kanssa kannattaa tietysti varmistaa etukäteen tuhkauksessa käytettävän uunin ja hautapaikan sanelemat ylärajat.
Heikki Poroila
Näyttäisi siltä, että ainakaan keväällä 2019 ei ilmesty uutta kirjaa. Nele Neuhausia julkaisee suomeksi WSOY, ja heidän sivuiltaan ei löydy tietoa uudesta suomennoksesta. Lisätietoja voi kysellä suoraan kustantajalta: www.wsoy.fi.
Wikipedia-internettietosanakirjan mukaan parhaiten englantia puhutaan Virossa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Englannin_kieli
Ks. kuva "Englannin kielen osaaminen EU-maissa". Sen mukaan 50-79% Viron kansalaisista osaa englantia.
Etsimäänne julkaisua Helsingin II:n normaalikoulun 125-vuotismatrikkeli : 1869-1994 (toim. Laura Kolbe ja Ritva Raesmaa, 1994) on Helmet-kirjastojen kokoelmissa vain yksi kappale ja se kuuluu Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelman käsikirjastoon. Käsikirjastokappaleita ei lainata, eikä niitä näin ollen voi myöskään varata toiseen kirjastoon. Valitettavasti teidän pitäisi käydä lukemassa teosta Pasilassa.
Helsingin II:n normaalikoulun 125-vuotismatrikkeli : 1869-1994 Helmetissähttps://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1844818__SHelsingin%20II%…
Mainittakoon, että Helsingin yliopiston kirjaston pääkirjastossa Kaisa-talossa on kyseistä teosta myös lainakappaleena.
https://helka.finna.fi/Record/helka.635886...
Mainitsemasi venäläinen nimi (Евгеневна) translitteroidaan suomenkieliseen tekstiin muodossa Jevgenjevna.
http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk49/Venalaisten_henkilonnimien_opas.pdf
En löytänyt julkaisuja, joissa Satu sairaasta prinsessasta -teosta olisi analysoitu tarkemmin. Onnimanni-julkaisun numerossa 02/2008 on artikkeli "Art nouveausta bittikarttoihin ja pikseleihin : digitaalista kuvitusta Waltarin Satuun sairaasta prinsessasta", mutta nimen perusteella se käsittelee kuvitusta, ei itse satua. Portti-lehden numerossa 03/2008 on artikkeli "Unohdettua uskoa ja ihmettä : Mika Waltarin satuvalot", mutta siinäkin todennäköisesti vain mainitaan - jos sitäkään - Satu sairaasta prinsessasta.
Eläinten tietoisuuteen liittyvää tutkimustyötä tehdään nykyään paljonkin, mutta tulokset ovat suhteellisen alustavia. Iso ongelma on se, ettei edes ihmisen tietoisuuden määrittelystä tai rajoista vallitse yksimielisyyttä. Varsin laajasti ollaan sitä mieltä, että tietoisuutta missään mielessä esiintyy ihmisten lisäksi lähinnä delfiineillä ja kädellisillä eli joillakin apinoilla. Tunnetun peilitestin, jossa eläimen otsaan kiinnitetään värikäs täplä ja näytetään sen jälkeen peilikuvaa. Tutkijat olettavat, että eläin, joka yrittää poistaa täplän peilikuvan perusteella, on tietoinen siitä, kuka peilikuvassa on. Tämän testin ovat läpäisseet muut ihmisapinat paitsi gorilla, pullokuonodelfiini, kyyhkynen ja norsu. Hajonnasta päätellen kyky voi...
Erik H. Eriksonin teoksen Lapsuus ja yhteiskunta kummankin painoksen (1962 ja 1982) painopaikka on Jyväskylä ja kustantaja on Gummerus.
https://finna.fi
Suomenkielisiä yleisteoksia apinoista on verrattain vähän, yksittäisiin lajeihin keskittyviä kirjoja löytyy hieman enemmän. Jos hakua laajennetaan kattamaan myös vieraskielinen aineisto, kirjoja löytyy enemmän. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa on muutama käypä englanninkielinen teos aiheesta, jos suomenkielisyys ei ole ehdoton edellytys.
Bloom, Steve, Ihmeelliset apinat
Goodall, Jane, Simpanssien valtakunta
Strum, Shirley C., Melkein ihmisiä : matka paviaanien maailmaan
MacKinnon, John, Punaisen apinan jäljillä [oranki]
Morris, Desmond, Planet Ape
Morris, Desmond, Monkey
Nowak, Ronald M., Walker's primates of the world
Redmond, Ian, Primates of the world
Ensisijaisesti nuorille lukijoille suunnatuista teoksista mainittakoon...
Jos kirjailija on itse halunnut jättää jonkun henkilöhahmon sukupuolen hämäräksi, ei kääntäjällä ole moraalista oikeutta puuttua kirjailijan ratkaisuun. Arvelisin kyllä, että tällaiset tapaukset ovat yleensä tarkoituksellisia ratkaisuja, koska sukupuoli voi paljastua monista pienistä yksityiskohdista, jotka kaikki täytyy muotoilla sukupuolineutraaleiksi. Varsinkin outo nimi, joka ei tuntemissamme kulttuureissa ole miehen tai naisen nimi, viittaa mielestäni vahvasti tarkoituksellisuuteen. Ehkä kirjailijan ratkaisu kannattaa tällaisissa tapauksissa ottaa seikkailuna, jonka kirjailija on halunnut lukijan kohtaavan.
Kielissä, joissa sukupuoli heijastuu moniin kielen rakenteisiin, sukupuolen kätkeminen on vaikeampaa kuin suomessa, joka on...
Tällaista runoa ei valitettavasti Rumi-suomennoksia ja -tekstejä tutkaillessani vastaani tullut; on hyvin mahdollista, ettei sitä ole lainkaan käännetty suomeksi.
Kysymyksen englanninkielinen Rumi-käännös on Coleman Barksin työtä. Rumin suosio englanninkielisessä maailmassa perustuu paljolti juuri Barksin käännöksiin. Barks ei osaa persiaa, minkä vuoksi hänen Rumi-lyriikassaan on - hänen omien sanojensakin mukaan - kyse enemmänkin Rumin runojen uusista versioista kuin akateemisista tulkinnoista. Barks-kriitikot ovatkin syyllistäneet tätä liiallisesta pelkistämisestä; 1200-luvun persialaisen lyriikan ja islamin asemesta Barksin Rumi henkii new age -liikkeelle ominaisia tuntoja. (Kat Thornton, Rumi for the new-age soul : Coleman...
