Merkintä "ei lainata" tarkoittaa juuri sitä, että kyseinen teos on tässä tapauksessa vain sairaalakirjaston asiakkaiden käytössä. Mainitsemastanne Don Battenin teoksesta ei ole varauksia. Jos teette siitä itsellenne varauksen, saatte kirjan heti, kun joku palauttaa lainaamansa kappaleen.
Jos jokin teos on pyynnöstä lukusalikäytössä, se yleensä tarkoittaa sitä, että teosta säilytetään esimerkiksi varastossa ja sen saa pyynnöstä luettavaksi kirjastoon. Kotilainaan tällaista teosta ei siis saa.
Pääministeriyden aikana syntyneitä lapsia on ilmeisesti vain Lipposella. Esko Aholla ja muilla nuorilla pääministereillä lapset olivat jo syntyneet ennen virkaan astumista.
Tosin asiaa on hankala selvittää, sillä päämiesten lapset tulivat YLEn jutun mukaan julkisuuteen vasta 1990-luvulla https://yle.fi/uutiset/3-9875265.
Eduskunnan Kansanedustajat- tiedoissa vain muutamalla on maininta lapsista. Nykyiset kansanedustajat https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/nykyiset_kansanedustajat/Sivut/default.aspx ja Entiset kansanedustajat 1907-2014 https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/entiset_kansanedustajat/Sivut/default.aspx.
Suomen pääministerit 1917- 2018 https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_p%C3%A4%C3%A4ministereist%C3%A4.
Voisiko olla Jamppa Tuomisen Kevään ensi kukkanen?
https://genius.com/Jamppa-tuominen-kevaan-ensi-kukkanen-lyrics
Sanat eivät tosin osu ihan, mutta melkein...
Laulun sanat ja nuotit löytyvät ainakin kirjasta Matin ja Maijan laulukirja (1990).
Kirja on saatavissa lainaksi Jyväskylän kaupunginkirjaston lasten- ja
nuortenosaston varastosta tai Vesangan lähikirjastosta.
Suomen lakeja on mahdollista lukea Finlexin kautta (oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu):
https://www.finlex.fi/fi/
Ajantasainen ja vanhempikin Taksiliikennelaki löytyy täältä:
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/haku/?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=taksiliikennelaki&submit=Hae+%E2%80%BA.
Muita liikenteeseen liittyviä lakeja löytyy sivuston asiasanaston avulla. Sopivia asiasanoja ovat vaikkapa liikenne ja tieliikenne:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/asiasanat/
Kun ei tiedä, mihin lehteen kysyjä on kirjoittanut, voi yleisesti todeta, että vanhoja lehtiä pääsee isommissa kirjastoissa selaamaan mikrokortteina tai -filmeinä. Kannattaa mennä omaan kirjastoon ja tiedustella siellä, missä on lähin vanhojen lehtien vuosikertoja mikrofilmimuodossa. Perinteisesti kaikki ns. maakuntakirjastot ovat tätä palvelua tarjonneet.
Kansalliskirjaston digiarkiston kautta voi hakuja lehtiin tehdä myös suoraan, mutta näin uudet (1996) lehdet eivät ole vielä kotoa käsin saatavilla, vaan niitten selailua varten täytyy mennä johonkin ns. vapaakappalekirjastoista (Kansalliskirjasto, Turun yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto, Jyväskylän yliopiston kirjasto, Eduskunnan kirjasto, Oulun yliopiston kirjasto ja Itä-...
Muotisuunnittelijoita on listattu mm. wikipediaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_muotisuunnittelijat
Nuori suunnittelijoita löytyy esim.Glorian artikkelista. https://www.gloria.fi/artikkeli/muoti/tassa-ovat-suomen-kiinnostavimmat-muotisuunnittelijat-juuri-nyt
Mallitoimistoja on listannut hyvin Studio Elite. http://www.studioelite.fi/elitemodel/elitemodel_mallitoimistoja.shtml
Opiskelijahaalarin väri ja sen selässä oleva oppilaitoksen tai oppilaskunnan tunnus kertoo, missä haalarin kantaja opiskelee. Samanvärisiä haalareita on useilla eri alojen opiskelijoilla, joten pelkkä väri ei kerro opiskelupaikkaa. Alla linkit Ylen uutiseen aiheesta ja Wikipedia-artikkeliin:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/29/opiskelijahaalari-erottaa-muista-ja-yhdistaa-omiinsa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisten_opiskelijahaalarien_v%C3%A4reist%C3%A4
Valitettavaa, että odotettu uutuus viipyy.
Tarkemman syys selvittämiseen tarvitsisin hieman lisätietoja.
Syitä viipymisiin voi olla monia:
teosta ei julkaistukaan aikataulussa,
teoksen "painos" on loppu kustantajalta,
teoksen esitysoikeudet kirjastoille eivät saapuneetkaan samalla kuin itse teos
ynnä kaikki inhimilliset erehdyksen mahdollisuudet meidän, tavarantoimittajan, kuljetusliikkeen, kustantajan ja mahdollisen maahantuojan välillä.
Toivottavasti dvd saapuu pian lainattavaksi.
Voisiko kyseessä olla Merrimanin (Rolf Ståhlström) Prinsessa Empivä, joka oli kovin päättämätön?
Satu löytyy kokoelmasta Olipa kerran (Pohjolan kirja 1942), kuvitus Ulla Ståhlströmin, suomennos Elina Vaaran.
Paras yleiskatsaus sota-aikaisiin kenttäsairaaloihin lienee Mikko Tynin esitelmä Suomen Sotahistoriallisessa seurassa 2017. 16. Kenttäsairaalasta ei vaikuttaisi olevan omaa historiikkia tai matrikkelia, mutta sen asiakirjoja on säilynyt Kansallisarkistossa. Henkilötietoja kenttäsairaalassa palvelleista voisi löytyä esimerkiksi palkka- ja päivärahaluetteloista. Yksiköstä on myös muutama valokuva SA-kuva -palvelussa.
Kyseessä on kenraali ja poliitikko Moshe Dayan (1915 - 1981).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Moshe_Dayan
https://www.britannica.com/biography/Moshe-Dayan
Tällaista runoa ei valitettavasti Rumi-suomennoksia ja -tekstejä tutkaillessani vastaani tullut; on hyvin mahdollista, ettei sitä ole lainkaan käännetty suomeksi.
Kysymyksen englanninkielinen Rumi-käännös on Coleman Barksin työtä. Rumin suosio englanninkielisessä maailmassa perustuu paljolti juuri Barksin käännöksiin. Barks ei osaa persiaa, minkä vuoksi hänen Rumi-lyriikassaan on - hänen omien sanojensakin mukaan - kyse enemmänkin Rumin runojen uusista versioista kuin akateemisista tulkinnoista. Barks-kriitikot ovatkin syyllistäneet tätä liiallisesta pelkistämisestä; 1200-luvun persialaisen lyriikan ja islamin asemesta Barksin Rumi henkii new age -liikkeelle ominaisia tuntoja. (Kat Thornton, Rumi for the new-age soul : Coleman...
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa selviteltiin asiaa ja selvisi, että säkeet ovat osa suomalaista rekilaulua eli riimillistä kansanlaulua. Ilmari Krohnin toimittamassa Suomen kansan sävelmiä -kokoelman osassa 2:5 sivulta 615 löytyy tällainen esiintymä:
"Ei mikään oo niin haikiaa,
kuin rakkauden tauti;
Siihen luolee seljälleen
Ja silmät jääpi auki."
Sen on merkinnyt muistiin Kivennavalla urkuri Emil Sivori todennäköisesti 1880- tai 90-luvulla. Tarkka ajankohta ei käy ilmi kirjasta, mutta niitä voi tarvittaessa selvittää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta. Sivorin nuotintamaa sävelmää voi kuunnella vaikkapa Windows Media Playerin avulla täältä:
http://esavelmat.jyu.fi/midi.php?...
Kielitoimiston ohjepankin mukaan taivutuspääte liitetään suoraan nimeen, kun nimen kirjoitusasu päättyy vokaaliin, olipa ääntyvä vokaali sama tai eri kuin kirjoitettu. Taivutuspääte liitetään suoraan silloinkin, kun kirjoitusasu päättyy vokaaliin mutta ääntöasu konsonanttiin. Monikossa e-loppuiset nimet taipuvat yleensä sellaisten e-loppuisten sanojen kuin nalle, jade mallin mukaan (esim. Duse [duuze] : Dusejen (~ Dusein) : Duseja : Duseilla).
Lisätietoa vieraskielisten nimien taivutuksesta Kielitoimiston sivuilla: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/479
HeiEmme keksineet vastausta tähän täällä Vaasan kirjastossa mutta kollegat ympäri Suomen tekivät ehdotuksia. Seinäjoelta ehdotettiin Taavi Soininvaaran teosta Venäläinen vieras. Kemin kirjastosta ehdotettiin Jere Laineen teosta Sota 2016. Oulusta ehdotettiin Ilkka remeksen romaania Jäätyvä helvetti ja Pori veikkasi Antti Kauranteen teosta Punainen Porvoo : Venäjän öljysotaretki Suomeen. Mikään teoksista ei ole ihan tämän vuoden kirjasatoa mutta kuitenkin suhteellisen uusia.Toivottavasti joku näistä tuntuu oikealta!
Tätä kysymystä käsitellään Kuvaston verkkosivuilla, johon on muutenkin koottu tietoa visuaalisen alan tekijänoikeuksista. Kuvaston sivuilla todetaan, että "jos alkuperäinen teos tulee muunnelluksi niin, että uusi teos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen ylittääkseen teoskynnyksen, ei taiteilija tarvitse alkuperäisen teoksen tekijän lupaa teokseensa". Mikäli tämä teoskynnys taas ei ylity, tarvitsee taiteilija käyttöön luvan alkuperäisen teoksen tekijältä. Teoksen iästä riippuen saattaa sen tekijänoikeuden suoja-aika tosin olla umpeutunut, jolloin teosta saa käyttä vapaasti ilman erillistä lupaa.
Lähde:
http://kuvasto.fi/2019/02/teoksen-sisallyttaminen-taideteokseen/
Kuvaoikeuksien ABC (tietoa mm. suoja-ajasta)
http://...
Hei,
Lastenkirjallisuusinsituutin Onnet-tietokannasta löytyi seuraavanlainen kirja. Tytön nini ei ole Saara, mutta muuten täsmää aika hyvin. Netistä löytyy kansikuvakin, jos sen perustella varmistuu, onko kyseessä sama kirja, jota haet.
Satu tuhmasta Kreetasta ja viisaasta Missusta
teksti: Emil Ludvik ; suom. Elvi Sinervo; kuv. Zdenek Miler
Helsinki : Kansankulttuuri, 1962
Tiivistelmä
Kreetta on niin laiska, ilkeä ja likainen että kaikki hylkäävät hänet: niin hänen kotinsa, huonekalunsa kuin vaatteensakin. Missu-kissan neuvokkuuden ansiosta ja huonekalujen ja muiden Kreetan kaltoin kohtelemien tavaroiden avulla Kreetta kuitenkin pestään, ja peseytymisen jälkeen tyttö on kuin toinen ihminen: alkaa pestä huonekaluja ja kissaansa, korjata...
