Kysyjän oman kirjaston kokoelmissa tätä ei ole, mutta esimerkiksi HelMet-kirjaston kokoelmasta se löytyy. Kirjasta on kuitenkin runsaasti varauksia (tätä kirjoittaessani 17 kpl), joten nopealla aikataululla tätä ei saa. Piki-kirjastoissa on yksi kappale (Ylöjärvellä) kuljetuksessa, mutta ei varauksia. Lahden kappale on lainassa, samoin Turun, Kuopion ja Joensuun. Varastokirjastossa, Oulussa ja Kittilän pääkirjastossa kirjaa on hyllyssä, joten oman kirjaston kautta voi niitä yrittää saada kaukolainaksi.
Heikki Poroila
Björn Rungen elokuva "The Wife" pohjautuu Meg Wolitzerin (toistaiseksi) suomentamattomaan viitisentoista vuotta vanhaan romaaniin The Wife. Kirjassa pariskunta on matkalla Helsinkiin vastaanottamaan Helsinki-palkintoa. Elokuvaan käsikirjoittajan Jane Anderson on muuttanut palkinnon astetta korkeammaksi kirjallisuuden Nobel-pakinnoksi.
Kirjajilija ei haatatteluissa viittaa juonen todellisuuspohjaan. Mikään ei kuitenkaan estä sitä, että juonen taustalla olisivat todelliset tapahtumat.
Lähteitä:
Meg Wolitzer: ‘I feel I’m a feminist, so I write like a feminist’ (Guardian, Sun 25 Nov 2018 09.00 GMT
https://www.theguardian.com/books/2018/nov/25/meg-wolitzer-interview-im…
Write What Obsesses You: An Interview With Meg Wolitzer. ...
Verkossa on saatavilla aihetta käsittelevä Jenna Säärelän Pro gradu -tutkielma Sotilasslangin tarkastelua
http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201805031572.pdf
Muita aihetta käsitteleviä Pro gradu -tutkielmia (julkaisujärjestyksessä, uusin ensin):
- Vähätalo, Eva: Sanaston kartuttamisen keinot suomalaisessa sotilasslangissa, 2013.
- Tarra, Tiina: Sotilaslyhenteistä muodostetut sotilasslangisanat ja -ilmaukset sekä keksityt sotilasslangilyhenteet, 2008.
Vainio, Pauliina: Suomalaista sotilasslangia 1900-luvun lopulta. 1999.
Aiheesta on julkaistu myös kirjoja (julkaisujärjestyksessä, uusin ensin):
- Paltemaa, Marja-Riitta: Sotilasslangi sotakoulussa, 2009.
- Lehtonen, Juhani: U. E...
Olisiko tämä etsimäsi: Aivotyökirja: opas ja harjoituksia aivovaurion saaneelle, läheiselle ja ammattilaiselle / Trewor Powell (2016). Kirjan saa lainaan Vaski-kirjastoista:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3559499
Kaikkia Helmet-järjestelmän toimintoja koskevat ohjeet löytyvät Helmet-haun etusivun ( https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin ) linkistä "Ohjeita".
Lainaushistoriasta siellä kerrotaan näin:
"Järjestelmä ei tallenna lainaushistoriaasi automaattisesti, vaan voit itse aloittaa ja lopettaa lainaushistorian tallentamisen milloin tahansa. Muut lainaajat ja kirjaston henkilökunta eivät voi tarkastella lainaushistoriaasi eivätkä muuttaa sitä.
Aloita ja lopeta lainaushistorian tallentaminen Omien tietojesi linkistä Lainaushistoria. Voit myös poistaa valitsemiasi lainoja lainaushistoriastasi tai tyhjentää lainaushistoriasi kerralla.
Lainaushistoriaasi kertyvät vain ne lainat, jotka olet tehnyt aloitettuasi...
Tämännimistä kirjaa emme onnistuneet löytämään. Kuuluuko kysymäsi kirja jonkin kirjakerhoon sarjaan? Esimerkiksi Valittujen Palojen Kirjavaliot-sarjassa alettiin julkaista lyhennettyjä kirjoja suomeksi vasta vuonna 1976. (Lähde: Helsingin Sanomat 5.4.1995)
On usein tulkinnanvaraista, määritelläänkö joku Emily Dickinsonin teksti runoksi vai kirjeeksi. Kysymyksesi säkeet ovat Dickinsonin kirjeestä Sarah Tuckermanille vuodelta 1883. Jotkut Dickinsonin koottujen laitosten tekijät ovat tehneet toimituksellisen valinnan katkaisemalla kirjeen ja tekemällä sen loppuosasta muutaman säkeen runon. Tässä hyvälaatuinen kuva kirjeestä Emily Dickinson Archive -palvelussa: https://www.edickinson.org/editions/2/image_sets/79830. Kuvasta voi todeta, että "feathers" on oikein. Kuvan yhteydessä on myös tietoa kirjeen julkaisuhistoriasta.
Kaksi arvovaltaista Emily Dickinsonin runojen koottua laitosta ovat Thomas H. Johnsonin editoima The Poems of Emily Dickinson (Cambridge 1955) ja Ralph W....
En löytänyt kyseistä virkettä Ovidiuksen tuotannosta. Erityisen tiheällä kammalla tutkin Ars amatoria -teosta, josta voi löytää vastaavanlaisia (vaikkakin usein merkitykseltään päinvastaisia) ohjeita.
Aivan varmasti en voi kuitenkaan sanoa, etteikö kyseessä voisi olla aito Ovidius-laina. Epäilen, että kyseessä on yksi niistä lukuisista internetiä kiertävistä lentävistä lauseista, jotka on joskus virheellisesti yhdistetty kuuluisaan kirjoittajaan. Voi toki myös olla, että kääntäjä ei ole oikein onnistunut välittämään Ovidiuksen latinan hienouksia. Englanninkielinen "take something by storm" -ilmaisu viittaa voimankäyttöön (Oxford English Dictionaryn mukaan "capture a place by a sudden and violent attack". On vaikea...
Sitaatti sisältynee Agatha Christien kertomuskokoelmaan While the light lasts. Suomeksi se julkaistiin vuonna 1999 nimellä Kirstun arvoitus ja muita kertomuksia.
Alkuteoksessa sitaatti kuuluu näin: "While the light lasts I shall remember, and in the darkness I shall not forget." Se on joissakin yhteyksissä merkitty runoilija Alfred Tennysonin nimiin.
https://knowingchristie.wordpress.com/2013/11/01/notes-on-while-the-light-lasts/
Vapaaherra Sebastian von Knorring oli Rauman pormestarina vuosina 1859 -1863.
Lähde:
Lähteenmäki, Aina: Rauman kaupungin historia IV, 1939 s.124.
Kirja löytyy myös digitoituna Lähteenoja, Aina, “Rauman kaupungin historia IV,” DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa, viitattu 15. joulukuuta 2020, https://digi.kirjastot.fi/items/show/124675.
Kylläpä se 'humu' on sekä Seljan esikoiskokoelmassa Vielä minä elän (1942) että niissä hänen valittujen runojen kokoelmissaan, joihin Nuori varsa sisältyy (Runot, 1970; Aurinko tallella, 1988; Riikinkukon lapsi, 2010).
Tällaisia tuloksia löytyi Helsinki-suklaata etsittäessä. Olisiko kyse jostakin näistä.
Makeistehdas Hellas valmisti Helsingin olympialaisten aikoihin 1952 suklaamitaleita, joissa oli kullanvärisestä alumiinifoliosta valmistetut kuoret https://www.finna.fi/Record/musketti_tmk.M20:TMM22433:51:10
Fazerilla oli myös omat suklaamitalinsa olympialaisten kunniaksi. Helsingin vaakuna oli niissä näkyvämpi.https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0033bf
Vuonna 1950 Helsinki vietti 400-vuotisjuhliaan. Silloin Hellas valmisti Helsingin 400-vuotisrasiaa. https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:00000lbr
Myös tällainen Hellaksen suklaakonvehtirasia oli 400-vuotisjuhlan aikaan.https://www.finna.fi/Record/hkm....
Kirjastot eivät voi ottaa kantaa erilaisiin yksittäisiin oikeudellisiin ongelmiin. Tässä tapauksessa se on jäämistöoikeuteen erikoistuneiden juristien tehtävä.
Yleisesti voidaan kuitenkin sanoa, että perinnönjakotilaisuuksia säätelee voimassaoleva perintökaari 1965/40 ja sen 23 luku, erityisesti pykälät 7-12.
Perintökaari 40/1965 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
7 § (13.10.1995/1153)
Pesänjakajan on määrättävä perinnönjaon aika ja paikka sekä todistettavasti kutsuttava osakkaat toimitukseen.
Lähtökohtana siis on, että osakkailla on oikeus tulla perinnönjakotilaisuuteen. Asiasta on myös poikkeus:
12 §
Mitä tässä luvussa säädetään osakkaasta, sovelletaan myös siihen, jolle osakas on luovuttanut pesäosuutensa. (8...
kyllä voi. Kannattaa laittaa kirjaston osoitteen lisäksi kuoreen maininta "lainojen palautus"
osoite on seuraava:
Jyväskylän kaupunginkirjasto
Vapaudenkatu 39-41
40100
Jyväskylä.
Kirjastosta löytyy seuraavia julkaisuja, joissa on sekä nuotit että sanat:
Disneyn laulukirja
The Walt Disney songbook
Disney classics: easy guitar
Collins: Tarzan. piano, vocal, guitar
It's easy to play Disney
Rakkaimmat lastenlaulut : 150 koko perheen suosikkia
Osa näistä on tällä hetkellä lainassa mutta voit varata ne kirjastossa.
Kirja löytyy Linda-tietokannasta osoitteesta http://finna.fi Tietokanta ei ole vapaasti selailtavissa netissä, vaan sinne pääsee Helsingin kaupunginkirjaston ja Helsingin yliopiston koneilta. Lähin kirjasto, mistä se löytyy on Teknillisen korkeakoulun kirjastosta Espoosta.
Viime vuonna on ilmestynyt kirja Funetista Facebookiin:Internetin kulttuurihistoria, toimittaneet Petri Saarikoski, Jaakko Suominen, Riikka Turtiainen ja Sari Östman( julkaisija Gaudeamus Helsinki University Press ). Verkkokauppaa käsitteleviä kirjoja ovat esim. Markus Salmisen Tietosuoja sähköisessä liiketoiminnassa ( Talentum 2009), Ari Haasion Kaikki irti Internetistä ( Gummerus 2008), Sami Salmenkiven Yhteisöllinen media ja muuttuva markkinointi (Karisto 2007) ja Kuluttaja virtuaalimarkkinoilla ( Edita 2002). Petteri Järvinen on kirjoittanut aiheesta mm. seuraavat kirjat: Yksityisyys: turvaa digitaalinen kotirauhasi(Docendo, 2010 ) Paranna tietoturvaasi (Docendo 2006) ja Tietoturva ja yksityisyys (Docendo 2002).
Kirjat löytyvät HelMet...
