Viivi on suomalainen muoto ruotsalaisesta nimestä Vivi. Viivi on ollut tavallinen nimi, mutta erityiseen suosioon se on noussut 1980-luvulla.
Lähteenä käytetty Vilkuna: Etunimet
Tässä muutamia ehdotuksia:
http://www.hintatakuu.com/
http://www.mvnet.fi/index.php?osio=Sekalaista&sivu=Vitsit
http://www.mankeli.com/vitsit/
http://www.vitsit.biz/vitsit
http://www.dlc.fi/~frank/huumori/
http://fi.wikibooks.org/wiki/Vitsit
http://www.vitsiniekka.com/jokes.aspx?id=7
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Regina on latinaa ja tarkoittaa kuningatarta. Nimi on esiintynyt Suomen almanakassa 7. syyskuuta vuosina 1705-1928. "Päivä viittaa ranskalaiseen neitoon, josta ei ole varmoja tietoja, mutta jonka arvellaan kuolleen marttyyrina vuoden 300 tienoilla. [...] Katolisissa maissa nimen suosiota on lisännyt Marian kunnioittaminen "taivaan kuningattarena". "
Lähde
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Olen selkeyden vuoksi jakanut kirjat karkeasti kolmeen ryhmään kysymystesi mukaan. Monissa kuitenkin käsitellään kasvatusaihetta sen verran laajasti, että ne sopisivat myös muihin. Valitsemani kirjat ovat Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa, monet kuitenkin lainassa. Saatavuuden voit tarkistaa joko verkkokirjastostamme http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi tai vanhan aineistohaun avulla http://hameenlinna.kirjas.to.
Verkkokirjastosta näkyy myös, mitä asiasanoja teoksille on annettu. Niiden avulla voi päätellä, mitkä kirjat soveltuvat parhaiten käyttöösi.
1.
Farkkumummoja ja pehmovaareja : uusia ikkunoita isovanhemmuuteen
Perhe paineessa? : manifesti riittävän vanhemmuuden puolesta / Carl Honoré
Isän kanssa : arkena ja sunnuntaina...
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Fineli – elintarvikkeiden koostumustietopankin mukaan eniten kalsiumia on puolikovassa juustossa, jossa on rasvaa 15-18 %, (turunmaa/edam 17/adam/magre). Vähiten näyttäisi olevan monissa pehmeissä juustoissa. Määrät vaihtelevat paljonkin. Koko taulukko löytyy täältä:
http://www.fineli.fi/compbyfood.php?class=cheese&specdiet=none&cmpclass…
MTV3:n sivuilla Maito ja terveys ry:n toiminnanjohtaja Ulla-Maija Urho kertoo mm, että vähärasvaisen juuston valmistuksessa kuluu maitoa enemmän kuin rasvaisemman, siksi siinä on enemmän maidon ravintoaineitakin, mm. kalsiumia. Tuorejuustoissa taas on enemmän vettä kuin kovissa juustoissa, siksi ne ovat ravintoainesisällöltäänkin laimeampia:
http://www.mtv3....
Perukirjan ja perunkirjoituksen "peru" tarkoittaa perintöä, jäämistöä. Peru pohjautuu perä-sanaan, mikä tulee hyvin esille sanonnassa "olla jotakin perua", olla jotakin alkuperää. Peru on siis jotakin, joka on "peräisin" - perukirjan ja perunkirjoituksen tapauksessa vainajalta.
Perunkirjoituksella tarkoitetaan perukirjan laatimista. Perukirja on kuolleen henkilön jäämistöstä laadittu luettelo. Perunkirjoituksen tarkoituksena on selvittää kuolinpesän osakkaat sekä antaa kuva pesän varoista ja veloista vainajan kuolinhetkellä.
Ruotsin valtakunnan vuoden 1734 lain ensimmäisen suomennoksen (1759) perintökaari ei vielä tunne sanaa "perunkirjoitus". Sen sijaan käännöksestä vastannut Eerik Johan Paleen puhuu "omaisuuden ylöskirjoituksesta"....
Seikkailua, taikaa, huumoria ja villiä mielikuvitusta ruokkivia tarinoita löytyy esim. seuraavista kirjoista:
Krekelä, Katja : Hurjalinna ja Säihky
Lybeck, Sebastian: Latte-siili sarja
Parkkinen, Leena: Pikkuveli ja mainio harharetki
Clary, Julian: Me Ponnekkaat -sarja
Reeve, Philip: Oliver ja meriperuukit
Salmi, Veera: Mauri -kirjat
Kysy lisää lukuvinkkejä omasta kirjastostasi.
Kielitoimiston ohjepankissa "kauaa" mainitaan kauan-muotoa harvinaisempana, mutta sinänsä aivan sallittuna ilmauksena. Se muistuttaa kuitenkin kielenhuoltajien aiemmasta kielteisestä suhtautumisesta kauaa-muotoon: "Kieltolauseissa esiintyvää partitiivisijaista kauaa-muotoa pidettiin kielenhuoltokirjallisuudessa ainakin E. A. Saarimaan Kielenoppaasta (1947) alkaen yleiskielessä huonompana vaihtoehtona kuin muotoa kauan. Perusteluja tälle ei esitetty. Vaihtelusta ei paljon ~ paljoa sen sijaan ei ole huomautettu."
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/kauaa/ohje/576
Ehkä yllättävästi emme löytäneet sanontaa fraasisanakirjoista. Ihan uusi ilmaus se ei ole. Sitä käytetään esimerkiksi 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun sanomalehdissä, joissa on menty niin oven kuin akkunankin läpi vauhdikkaasti raamit kaulassa. Lauseita voi lukea Kansalliskirjaston Digitaalisen sanomalehtiarkiston sivuilta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22raamit%20kaulassa%22&orderBy=DATE&formats=NEWSPAPER&formats=JOURNAL&formats=PRINTING&formats=BOOK&formats=MANUSCRIPT&formats=MAP&formats=MUSIC_NOTATION&formats=CARD_INDEX&resultMode=TEXT_WITH_THUMB
Sanonta tarkoittaa siis ainakin sitä, että joku tulee tai menee kuvainnollisesti ovesta tai ikkunasta niin vauhdikkaasti,ehkä...
Raamatussa Mooseksen kirjan yhdeksännen luvun 18 jae kuuluu; "Ja Nooan pojat, jotka lähtivät arkista, olivat Seem, Haam ja Jaafet. Ja Haam oli Kanaanin isä." Nooa oli siis Kanaanin isoisä.9 LUKU. 9 - Raamattu 1933/-38 (KR38) - raamattu.fiNooa – Wikipedia
Kampin liikekeskuksen asiakaspalvelusta vastattiin, että Annankadun puoleiset ulko-ovet suljetaan klo 21.
Kampin keskuksen Liikenneterminaaliin, jonka muodostavat Espoon ja kaukoliikenteen terminaalit (Helsingin linja-autoasema), Helsingin metro sekä Matkahuollon rahtiterminaali on sisäänpääsy Narinkkatorin puoleisilta pääovilta.
Lisätietoja Kampin keskuksen aukioloajoista löytyy oheisesta linkistä
https://www.kamppi.fi/fi/aukioloajat
Suosituimpia nuortenkirjojen aiheita ovat rakkaus sekä huumeet ja jengit. Nuorten elämää kuvaavista kirjoista kysytyimpiä ovat ne, joissa aihetta kuvataan humoristisesti tai kirjassa on säpinää ja sähläilyä samoin kuin ne, joissa aihe on erityisen rankka (raiskaus, koulukoti tms.).
Muita suosikkiaiheita ovat kauhu ja jännitys, mutta esimerkiksi fantasiakirjojen yleinen suosio on tasaantunut ja ne ovat löytäneet omat harrastajansa.
Lasten kertomuskirjoista menevimpiä ovat humoristiset kirjat, koululaisvitsikokoelmat, salapoliisikertomukset ja noidista, kummituksista ja vampyyreistä kertovat kirjat. Hevoskirjat ovat yhä luettuja, mutta jostakin syystä etenkin suurimpien kaupunkien keskustojen kirjastoissa kuuluu heppakirjainnostus hieman...
Nuo Asta Ikosen kolme kirjaa eivät kerro samoista henkilöistä. Kaktus hangella kertoo 16-vuotiaasta Ninnusta.
Mia puolestaan käy peruskoulun viimeistä luokkaa.
Kettukujan tytöt kertoo Kaisusta, tähän kirjaan on kaksi jatko-osaa: Kettukujalta kuuluu. K 2001 ja Kettukuja vaarassa. K 2004.
Laurie Halse Andersonin Lukossa-kirjaan ei ole ilmestynyt jatko-osaa. Kirjailijasta ja myös tuosta palkitusta teoksesta (Speak) löytyy tietoja englanniksi seuraavalta sivulta http://www.teenreads.com/authors/au-anderson-laurie.asp
Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi/)löytyvät mm. seuraavat teokset (saatavuustiedot näkyvät Plussasta):
Patrikainen: Opettajuuden laatu... (1999), Syrjäläinen, Eeva: Oppilaiden ja opettajien roolikäyttäytyminen luokkahuoneyhteisössä (1990), Opettajuuden psykologia/toim. Räsänen (1999), Tulevaisuuden tekijät-uuden opettajuuden mahdollisuudet (1998),Opettaja modernin murroksessa/toi.Niemi (1998),Lehesniemi:Opettajan työ vuosituhannen vaihteessa (1998),Leino: Opettaminen ammattina (1997), Korpinen: Opettajutta etsimässä (1996)
Lisää voi hakea esim. luokkahaulla - Helsingin kaupunginkirjaston luokka 181.7 - tai yhdistelemällä asiasanaja opettajat, käsitykset, oppiminen.
Tässä myös pari artikkeliviitettä...
Laulun sanat ja nuotit löytyvät julkaisusta Sillanpää, Seppo: Seppo Sillanpään lastenlaulut (Espoo : Olarin Musiikki, 1994). Laulu löytyy myös Sillanpään cd-levyltä "Siljakudaa" (Lahti : Akusti-tuotanto, 1992). Katso linkki http://koti.mbnet.fi/bando/i_alasivut/levysivut/Siljakudaafi.html
Suomen rahat arviohintoineen 2005 -kirjan mukaan rahasi arvo on sen kuntoluokan mukaan 10-700 euroa. Rahojen kuntoluokat löytyvät mm. Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/
Liiton sivuilta samoin kuin mm.Suomen Numismaattisen yhdistyksen sivuilla on paljon tietoa vanhoista rahoista:
http://www.snynumis.fi/
1 markan kohdalla numerot 114.1. ja 114.2 näyttävät olevan julkaisun
"Suomen rahat arviohintoineen : Keräilijän opas" juokseva numerointi. Rahaliike Holmaston julkaisussa (Suomi 1996 : rahat ja setelit 1811-1996 arviohintoineen) on taasen oma numerointinsa.
Suomen rahat arviohintoineen 2008 : Keräilijän opas, (painos 10. p.
julk. Suomen numismaattinen yhdistys, 2008) antaa 1 markalle (1963) seuraavat arvot: 1 € ja harvinaisemmalle (1963 Tähti*) 20 €, tämä parhaalla kuntoluokituksella eli seteli on virheetön, siinä ei ole pienintäkään taitosta. Tämä arvo tippuu 10 €, jos seteli on kerran taitettu, ja sen paperi on puhdas. Kunnolla on siis suuri merkitys rahan keräilyhintaan.
Kirjan edellisessä painoksessa Suomen rahat arviohintoineen. 2005...
Terveyskirjaston tietojen mukaan "identtiset kaksoset ovat aina keskenään samaa sukupuolta". http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lok00…
Hakusanoilla "arkkitehtuuri ja sanakirjat" sekä "arkkitehtuuri ja hakuteokset" löytyi pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta muutamia teoksia, joista voisi olla apua. Voit itsekin kokeilla aineistohaku Plussaa http://www.libplussa.fi/ esimerkiksi juuri mainituilla asiasanoilla. Suomen ja ruotsin kielten välistä arkkitehtuurisanastoa ei löytynyt. Arkitektur: stilhistoriskt bildlexikon / Wilfried Koch (1970 ja 1985) on saatavilla myös Suomesta.
Seuraavat teokset ovat saatavilla mm. Helsingin kaupunginkirjastosta:
- Fasadin henki eli arkkitehtuurisanastoa ujoille (Kervanto Nevanlinna, Anja - Nevanlinna, Arne) Tammi 2001, ISBN 951-31-2218-2 (tämä kirja on ehkä enemmän "leikkimielinen" kuin muut)
- Arkkitehtuurin sanakirja (toim....
