Kukaan kirjaston vastaajista ei tunnistanut laulua. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Helmet-kirjastojen uutuusluettelot löytyvät Helmet.fi:stä. Avaa Valikko-palkista Tapahtumat ja vinkit ja sen alta otsikko Uutuusluettelot. (Sivun osoite https://kirjtuo1.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html)
Luetteloihin tulee uusia teoksia päivittäin. Kukin teos säilyy uutuusluettelossa kaksi viikkoa. Voit selata luetteloita Helmet-sivustolla tai tilata RSS-syötteenä.
Pallen (eli Reino Hirvisepän eli Reino W. Palmrothin) sanoittamassa laulussa "Menneen vuoden kronikka" lauletaan juuri isäsi muistamia säkeitä. Laulussa on oma säkeistö vuoden jokaiselle kuukaudelle. "Tammikuu" alkaa: "Kun kovan onnen vuodest' oltiin päästy erohon". "Helmikuussa" lauletaan: "Kun Suomen pojat Cortinassa laski mäkeä...Kas, Svea-mamma bandyssa taas siellä piestihin". "Huhtikuussa" lauletaan Hitleristä, Balkanista, jenkeistä ja Grönlannista.
Laulu sisältyy nuottiin Palle: "Rautainen annos" (Pallen parhaita revyylauluja ; vihko 15; 3. painos; Kanervan kustannusliike, 1942, s. 4-9). Sanoituksen yhteydessä on maininta, että laulu lauletaan "Sven Dufva" -sävelmällä. Sävelmän melodianuotinnos on myös sanoituksen...
Netistä en löytänyt suoraan vastausta näyttelijän nimelle, joten lähetin kysymyksesi Cloettan markkinointijohtajalle.
Lisäys 2.5.2023: Näyttelijän toiveesta nimeä ei julkaista, vastaus lähetetty kysyjälle sähköpostilla.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua. Se ei sanoituksen perusteella ole ainakaan Meiju Suvaksen Diggii Loo Diggi Ley (alunperin ruotsalaisen Herreyksen kappale).
Muistaisiko joku mistä laulusta kyseinen pätkä voisi olla? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tampereen kaupungin kotisivuilla kerrotaan, että Sorsapuiston lintutarhan linnut tulevat kesäksi puistoon hämeenkyröläisestä kanalasta: https://www.tampere.fi/luonto-ja-ymparisto/puistot/sorsapuiston-linnut.
Tänä vuonna linnut joudutaan siirtämään pois puistosta kesken kesän lintuinfluenssariskin vuoksi. Yleisradion uutinen: https://yle.fi/a/74-20042524.
Gail Honeymanilta ei toistaiseksi ole julkaistu muita kirjoja.
Eleanorille kuuluu ihan hyvää -romaanin kuvailussa on käytetty mm. seuraavia asiasanoja: elämäntaito, ihmissuhteet, ystävät, sinkut, kehityskertomukset, psykologiset romaanit ja viihdekirjallisuus. Kaunokirjallisuuden etsiminen hakusanojen perusteella on kuitenkin hiukan hankalampaa kuin tietokirjallisuuden, sillä vaikka tässäkin tapauksessa sanat kyllä kuvaavat kirjan sisältöä hyvin, ne eivät kerro mitään sen kerrontatyylistä. Yhdistelmällä "viihdekirjallisuus huumori" löytyy kuitenkin paljon kirjoja, joiden joukosta voisi löytyä kiinnostavia teoksia.
Tässä vielä muutama täsmävinkki:
Haywood, Sarah: Kaktus
McFarlane, Mhairi: Sinuun minä jäin
McLaughlin, Emma: Nanny :...
Bécqueria on suomennettu niukasti, Finnasta hakemalla löytyvät vain runot Palaavat tummat pääskyt (teoksessa Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa) ja Sointuja (teoksessa Espanjan ja Portugalin kirjallisuuden kultainen kirja). Yhtäkään runoilijan teosta ei ole käännetty suomeksi.
Valtioneuvoston asetuksessa puolustusvoimista 20.12.2007/1319 eläinlääkärin virkaa ei ole listattu erikoisupseerien virkojen yhteydessä, joten näyttäisi siltä että nykyinen lainsäädäntö ei tällaista vaihtoehtoa tunne. Myös hallituksen esitys HE 217/1996 vp sekä Ruotuväki 9/97 viittaavat siihen, että kaikki tuolloiset sotilaseläinlääkärin virat oltiin muuttamassa siviiliviroiksi.
Toukokuun ajan lentoliikenne tyypillisesti lisääntyy jonkin verran Helsinki-Vantaalla, ja näin on tapahtunut myös tänä vuonna.Tarkat tilastot löytyvät täältä: https://www.flightaware.com/live/airport/EFHK
Kansalliskirjasto on digitoinut aapisia vapaasti luettaviksi. Uusimmat niistä on julkaistu 1970-luvun alussa. Voit järjestää aapiset esim. julkaisuajan mukaan (uusimmat tai vanhimmat ensin). Ehkä niiden joukosta löytyy etsimäsi aapinen.Kansalliskirjaston digitoitu aapiskokoelma:https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?collection=341&orderBy=DATE_DESCLastenkirjainstituutin sivulla on linkki myös Luetteloon Lastenkirjainstituutin aapisista ja linkki Suomalaisia aapisia Agricolasta nykyaikaan -näyttelyn luetteloon:https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kirjakokoelma/lasten-ja-nuortenkirjallisuus/aapiset-ja-lukukirjat
Kyseessä on kaiketikin Jules Renardin runo Une famille d’arbres teoksesta Histoires Naturelles (1896). Jorma Kaparin suomennos teoksesta ilmestyi vuonna 1973 ja se sai nimen Kuvien metsästäjä. Etsimäsi runo on teoksessa otsikoitu Puiden perhe. Kuvien metsästäjän saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://helmet.finna.fi/https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-runoa-jossa-ihminen-menee?language_content_entity=fi
Selkokirjoja lukioikäisille S2-opiskelijoille löytyy esimerkiksi Selkokirjatietokannasta ja Celian kirjavinkeistä. Myös Lukemossa voi rajata hakuun selkokirjoja.
Oulun kaupunginkirjaston S2-diplomin kirjalistalle on valittu helppolukuista kirjallisuutta, mutta ei varsinaisesti selkokirjoja. Myös monikulttuurisuus on huomioitu aineiston valinnassa.
Pirjo Bergströmin emännöimä musiikkilainoja ja sävelmaailman hassutuksia pursunnut sarja oli nimeltään En minä mutta pojat. Sarjan puolituntiset jaksot esitettiin TV2:n ohjelmistossa perjantai-iltoina 27.12.1990, 4.1.1991 ja 11.1.1991. Ohjelmassa Bergström pohti vastauksia itse keksimiinsä musiikillisiin kysymyksiin flyygelin takana ja orkesterin edessä. Sarjan 11. tammikuuta esitetyssä kolmannessa jaksossa 'Laina soi' tehtiin "kokeiluluontoinen sukupuolenvaihtoleikkaus" Kesäillan valssille ja Säkkijärven polkalle.
Carl von Linnén 1700-luvun puolessa välissä kehittämä luokittelu on kylläkin toiminut merkittävänä pohjana myös nykyaikaiselle tieteellisille nimistölle, mutta se on sen jälkeen käynyt läpi muutoksia ennen kuin nykyisiin nimiin on päädytty. Myös eri maissa kehitetyt nimistöt ovat historiallisesti jonkin verran poikenneet toisistaan. Ensimmäinen kansainvälinen koodisto eläinlajeille hyväksyttiin 1892 ja kasveille vasta 1935. Nykyisin kasvi- ja eläinkunnan nimistöistä päätetään kahdessa eri nimistösäännöstössä: kasvinkunnan nimistä vastaa International Code of Nomenclature for algae, fungi, and plants (mukaan lukien myös levät ja sienet) ja eläinten puolestaan International Code of Zoological...
Näillä tiedoilla löytyy ainakin Mikko Mäkeläinen, joka on esiintynyt ohjelmassa Myrskylyhty-bändin kanssa. Hänellä ei taida kyllä ainakaan tällä hetkellä olla pitkiä hiuksia. Lisätietoja hänestä löydät osoitteesta https://magnumlive.fi/esiintyjat-ja-ohjelmat/artistit-ja-tanssiorkesterit/mikko-makelainen/ Siellä on myös keikkakalenteri.
Jos tämä ei ollut tarkoittamasi henkilö, niin voit katsoa Yle Areenasta Kesäillan valsseja, jos sieltä löytyisi etsimäsi miehen nimi.
Hei,
Näyttäisi siltä, että "virallista" käännöstä tälle piirilaululle ei ole. Laula, mun vauvani! -kirjassa on tällainen, melko vapaa käännös:
Uti ring vi svänger, ingen står och hänger. Munnen säger så, så, så, skorna svarar gå, gå, gå.
Uti ring vi svänger, ingen står och hänger. Händer klappar klapp, klapp, klapp, skorna svarar tapp, tapp, tapp.
Uti ring vi svänger, ingen står och hänger. Barnen ropar hej, hej, hej, ingen svarar nej, nej, nej.
Uti ring vi svänger, ingen står och hänger. När musiken tystnar, då stannar alla barn också.
Netistä löytyy myös esimerkiksi tällainen käännös, jonka tekijästä ei ole tietoa:
Lilla ringen snurrar, där barnen dansar. Fingrarna säger soo soo soo, skorna säger koo...
Laulun nimi on "Suruvaippa". Se alkaa: "Kerran tarhaan lähtiessään, kuunnelkaapa kummaa, poika piti kämmenellään toukkaa ihan tummaa". Laulun on säveltänyt Pekka Nättinen ja sanoittanut Jukka Itkonen. Sen on levyttänyt lastenmusiikkiorkesteri Loiskis vuonna 2005. Laulajana oli tuolloin Pentti Rasinkangas.
