Meille on tullut tänä vuonna Maija-Riitta Ollilan kirja: Johtajan parempi elämä (Wsoy, 2010). Kirja on tällä hetkellä lainassa, ja siitä on varauksia. Myös muissa Piki-kirjastoissa se on tällä hetkellä lainassa, ja on kovasti varattu. Varauksen voit kyllä tehdä tästä kirjasta.
Mainitsemallasi "Paremman elämän reseptit" nimellä ei löytynyt kirjaa.
Toivottavasti tuo edellä mainittu "Johtajan parempi elämä" on se kirja, jota kysyit.
terveisin Mirja Halsinaho
Ylöjärven kaupunginkirjasto
kirjasto@ylojarvi.fi
Talvi- ja jatkosodan aikaisten kenttäoikeuksien tuottamia asiakirjoja säilytetään Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä Helsingissä, jossa niihin on mahdollista tutustua paikan päällä.
Yhteystiedot ja aukioloajat: http://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot/
Hyödyllinen lisätietopaketti aiheesta Kansallisarkiston sivuilla:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kenttäoikeudet
Lähetimme kysymyksesi kirjastoammattilaisten valtakunnalliselle sähköpostilistalle ja sieltä ehdotettiin L.M. Montgomeryn vastaavaa ajatusta kirjasta Annan unelmavuodet:
"En usko, että paholainen voi olla kovin ruma, sanoi Jamesina-täti miettiväisenä. - Ei se silloin pystyisi tekemään niin paljon pahaa. Olen aina pitänyt sitä pikemminkin hauskannäköisenä herrasmiehenä".
Alkuperäinen teksti Anne of the island on vuodelta 1915.
Voisiko kyseessä olla tämä kirja?
Tarkoitat varmaankin Helsingin kaupunginkirjaston keskustakirjastoa, joka on Suomen satavuotisen itsenäisyyden juhlavuoden hanke. Keskustakirjaston sivut löytyvät täältä:
http://keskustakirjasto.fi/
Kirjastot ovat muutenkin mukana 100-vuotisjuhlavuotta juhlistamassa. Yhteiseksi teemaksi on valittu identiteetti. Aihetta käsiteltiin Yleisten kirjastojen neuvoston kokouksessa marraskuussa 2014. Neuvosto ja Suomen Kirjastoseura tekevät yhteistyötä vuoden tapahtumien ja teemojen suunnittelussa. Kokouksen pöytäkirjasta löytyy jonkin verran tietoa juhlavuoteen liittyen, mm. Turun kaupunginkirjaston suunnitelmia:
http://www.kirjastot.fi/fi/neuvosto/poytakirjat/2_2014#.VRKao_M8L5o
Rabbe Enckellin runosta on tosiaan kaksi eri versiota, pidempi on teoksessa Kärnor av ögönblick, jossa mainitaankin, että "Dikten förekommar förkortad i Lutad över brunnen. Raderna 14, 15, 16, 17 tillhör det ursprungliga manuskriptet."
Anhavan teoksen lisäksi Enckellin runoja on käännetty ainakin kokoelmissa Kolme runoelmaa unohdetusta elämästä ja Suomenruotsalaisen lyriikan antologia Edith Södergranista Bo Carpelaniin, mutta kummassakaan ei ollut kyseistä runoa.
Kansallisbibliografian mukaan ainoa Spinozan suomennettu teos on Ethica ordine geometrico demonstrata, jonka Vesa Oittinen käänsi vuonna 1994 (Gaudeamus) nimellä "Etiikka". Näyttää valitetettavasti siltä, ettei tätä kysyttyä teosta ole ainakaan virallisesti julkaistu suomennoksena.
Heikki Poroila
Kyseistä teosta ei Lahden kaupunginkirjastossa valitettavasti ole.
Opas vaikuttaa kiinnostavalta, tilaamme sen kirjastoon.
Lisätietoja Hossasta mm.
http://ulkoilunmaailma.fi/hossan-vesiretkeilyopas-ilmestynyt/
http://www.luontoon.fi/hossanvesireitit/kartatjakulkuyhteydet
Celia-tunnusten teko onnistuu kuulemma Ison omenan kirjastossa ihan lennosta.
Mukaan on hyvä varata kirjastokortti ja kuvalliset henkilöllisyyspaperit. (Kirjastokortista näkyvät mm. osoitetiedot kätevästi)
Jos haluaa asioida ajan kanssa ja rauhallisessa tilasssa, kannattaa varata aika joko soittamalla (09) 8165 7723 tai Varaa kirjastolainen palvelusta netistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Saunalahden_kirjasto/Palvelut/Lainaa_kirjastolainen(49395)
Muilta paikkakunnilta lehdet tulevat postin mukana eivätkä ehdi siis ilmestymispäivän kirjastoon. Sen sijaan e-lehdet ovat näkyvissä heti, tietoa e-lehtien lukemisesta on täällä http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet . Eli saman päivän Keskisuomalaista ei Helsingin kaupunginkirjastossa pysty lukemaan paperilehtenä, mutta e-lehtenä pystyt sen lukemaan Epressin kautta kirjastossa. EPressiin ei ole etäkäyttömahdollisuutta, muiden e-lehtipalveluiden etäkäyttöön löydät ohjeet täältä, http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Ohjeet_elehtien_etakayttoon…
Mr. Lordin eli Tomi Putaansuun säveltämä ja sanoittama Hard rock hallelujah löytyy monista nuottikokoelmista. Mutta vaikka valikoima on laaja, siinä näkyy populaarimusiikin nuotinnoksille tavanomainen viitteellisyys. Nuottiin on kirjoitettu yleensä vain kolme asiaa: melodia, sanat ja säestyssoinnut. Ajatuksena on, että tarjotaan laulajalle tai soittajalle jonkinlainen lähtökohta omaa tulkintaa varten. Mikään tavanomainen laulukirja ei tarjoa Lordin esityksen transkriptiota sellaisenaan. Todennäköisesti monipuolisin nuotinnos löytyy Lordin kokoelmasta Songs for the rockoning day (2006), joka löytyy isommista kirjastoista.
Populaarimusiikistakin julkaistaan jonkin verran levytyksiin perustuvia transkriboituja nuotinnoksia, joissa pyritään...
Helmet-haulla (hakusana Sinuhe ja kielirajaus espanja) löytyi kolme eri painosta Sinuhé, el egipcio
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SSinuhe__Ff%3Afacetlanguages%3Aspa%3Aspa%3Aespanja%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Kauniaisten kirjastossa se näyttäisi olevan hyllyssä (1996). Voit tehdä varauksen haluamaasi painokseen.
Camilla Mickwitzin kirjassa Hei tarina etenee viittomien tuella. Samantyyppisiä kirjoja ovat Mette Newthin Noora ja sanat, Raija Nokkalan Satuja viittomakielellä sekä teos Viitottuja satuja ja lauluja. Kaikki kolme teosta ovat lainattavissa Jyväskylän kaupunginkirjaston varastokokoelmasta. Sopivaa katsottavaa voisi löytyä myös viittomakielisen kirjaston lasten sivuilta.
Edellisten lisäksi luettavien listalle voisi nostaa erilaisuutta yleisellä tasolla käsitteleviä lasten kuvakirjoja.
Esimerkiksi:
Kallioniemi, Tuula: Neljä muskelisoturia
Kirkkopelto, Katri: Molli ja kumma
Newson, Karl: Karhu on karhu (tai ehkä joku muu...)
Nousiainen, Inka: Olematon Olga
Schomburg, Andrea: Erilaiset ystävät
Vierula, Hertta: Hännänkääntötemppu
Kekri oli sadonkorjuun juhla, jolla ei alunperin ollut tarkaa päivämäärää, vaan jota juhlittiin eri taloissa eri aikaan. 1800-luvulla kekri liittyi yhteen kristillisen pyhäinpäivän kanssa. Monet kekrinviettotavat ovat siirtyneet ajan myötä jouluun, esimerkiksi kekripukista tuli joulupukki. Myös kekriä juhlitaan edelleen, mm. kekrimarkkinoilla. Kekrin merkitys on siis kovasti muuttunut siirryttäessä maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta kaupunkielämään, mutta kokonaan se ei ole kadonnut. Nämä tiedot ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Talonpoikaiskulttuurisäätiön sivuilta, joilta löytyy myös lisää tietoa:
http://neba.finlit.fi/juhlat/kekri/kekri.html
https://www.kekri.fi/kylalle/kylalle-kekritietoa
kielitoimistonohjepankki.fi: ”Koska alkaa tekemään on rakennetyyppinä tavallinen eikä aiheuta ilmaukseen monitulkintaisuutta, suomen kielen lautakunta hyväksyi sen yleiskieleen alkaa tehdä -rakenteen rinnalle (2014).
Monien kielenkäyttäjien mielestä rakenne alkaa tekemään ei kuitenkaan ole neutraali, minkä vuoksi sitä voi pitää yleiskielen rajatapauksena.”
Toisin sanoen molemmat lauseet ovat tässä suhteessa oikein. Muilta osin olisi korjattavaa. ’Mitä’ -sanaa ei voi käyttää tuossa vertailuyhteydessä, vaan joko ’kuin’ tai ’joka’. Jälkimmäisessä tapauksessa pilkku Niilon jälkeen.
kielitoimistonohjepankki.fi on hyvä apuväline oikeakielisyyteen.
Kelan sivuilta löytyy tietoa opiskelusta ulkomailla, https://www.kela.fi/opintotuki-ulkomaille . Näyttäisi siltä, että sinun täytyy joko suorittaa opintosi ulkomailla tai ulkomailla suoritettavien opintojen pitää kuulua opintoihin, joita suoritat Suomessa. Sinun kannattaa kysyä Kelalta, voitko saada tukea opintoihin, joista aiot suorittaa, https://kysykelasta.kela.fi/
Muuttamisesta Englantiin löydät tietoa suurlähetystön sivulta, https://finlandabroad.fi/web/gbr/usein-kysytyt-kysymykset
Asuntoja ja hintoja voit katsella esimerkiksi täältä, https://www.manchesterstudenthomes.com/Accommodation
Lena Karlinin ja Inger Edelfeltin kuvakirja Häät Marsipaanimaassa on julkaistu suomeksi vuonna 1986 Irmeli Järnefeltin suomentamana.
Oman kirjastoverkkosi kokoelmiin kirja ei kuulu, mutta voit tilata sen kaukolainana lähikirjastoosi sitten, kun kirjastot taas avataan.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3292326
https://finna.fi/Record/eepos.41457
Kirja on sen verran vanha, että omaksi sen voi hankkia vain antikvariaateista. Kannattaa tutkia nettivantikvariaattien sivuja.
Helsingin kaupunginkirjaston aineistoa voi palauttaa vain Helmet-kirjastojen toimipisteisiin.
Mikäli ette pääse paikan päälle, voitte palauttaa lainanne postitse johonkin Helmet-kirjastoon, esimerkiksi omaan lähikirjastoonne. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet-palvelusivustolta välilehdeltä Kirjastot.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tämä levy julkaistiin ensimmäisen kerran M. A. Nummisen ensimmäisen kirjan, "Kauneimmat runot", äänilevyliitteenä, mini LP:nä vuonna 1970. Keski-kirjastojen kokoelmissa sitä ei enää ole, mutta muutamista kirjastoista sen voi saada lainaan. Voit kysyä kaukolainasta lähikirjastostasi. Tässä Finna-hakupalvelun tietoja levyn sijainnista muissa kirjastoissa:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Cd-levyllä "Kiusankappaleita : 1, Singlet, ep:t ja erillisäänitteet 1966-73" on levyn tietojen mukaan myös tämä "M. A. Numminen lukee ja laulaa runojaan" -levyn runot ja musiikkikappaleet . Sen saa lainaan myös Keski-kirjastoista:
https://keski.finna.fi/Record/keski.220591#componentparts...