Vanhoissa lakiteksteissä puhutaan sakon vetämisestä. Mistä tämä vetäminen tässä tulee?
Hei! Virtuaalinen vanha kirjasuomi -sivuston https://vvks.it.helsinki.fi/sivustosta/kayttoehdot/index.html sivulta https://vvks.it.helsinki.fi/tekstit/1600_2_lakikieli/21/selitykset.html löytyi seuraavanlainen tieto liittyen kysymykseesi:
103 po. wätämän /vetämän/ = maksaman. Vanhoissa lainsuomennoksissa (Martti, Ljungo, Kollanius) vetää-verbiä on käytetty ruotsin vädja-verbin 'vedota' vastineena: vetää (veto). Pajulan (1955) mukaan veto on ruots. laina (vanh. r. wädh, nyk. vad tai pant). Verbi vetää esiintyy Martilla sanonnassa vetää sakko, Kollanius taas puhuu maksun vetämisestä. Näissä tapauksissa vetää on ruots. böta-verbin 'maksaa sakkoa'...
Tutkiskelin Kanada-maljasta ja jääkiekon mestaruusjuhlista vuosien varrella kirjoiteltua eikä vastaani tullut viitteitä siitä, ettei alkuperäinen palkinto olisi ollut ainakin hetkellisesti seremonioissa mukana joka kerta. Vuodesta 1992 alkaen alkuperäinen palkinto on luovutettu mestarijoukkueelle vain hetkeksi: aito malja annetaan voittajajoukkueelle jäällä mestaruuden ratkettua. Tämän jälkeen otetaan tarvittavat kuvat, alkuperäinen otetaan talteen ja tilalle vaihdetaan kopio.Alkuperäinen Kanada-malja on materiaaliltaan alpakkaa. Alun perin pokaalissa oli vain sen yläosa, malja ja puualusta. Palkintoa on jouduttu korottamaan jo kahdesti, kun vuodesta 1975 lähtien pokaaliin on kaiverrettu voittajajoukkueen lisäksi myös pelaajien nimet....
Finna.fi:ssä on lehtiartikkelien haku, josta kuitenkaan ei ole nähtävissä itse artikkeleita. Hakutermillä 'Hanna Tuuri' löytyy 55 tulosta, joista osa lienee kuvaukseen sopivia, mutta loppupeleissä ei auta kuin etsiä alkuperäisjulkaisut käsiin, ja katsoa niistä - vuosikymmenen vanhoista lehdistä ei oikein ole olemassa mitään kuva- tai pdf-tiedostoja, joihin voisi kohdistaa hakuja tai netissä selailla. Helmet-kirjavarastossa löytyy lukuisien lehtien vanhoja vuosikertoja: Helmet-kirjavaraston varastolehtiluettelo (pdf). Toki yksi vaihtoehto voisi olla yrittää ottaa yhteyttä itse Hanna Tuuriin. Helmet-kirjavaraston yhteystiedot.
Kyseessä on kaiketikin Jules Renardin runo Une famille d’arbres teoksesta Histoires Naturelles (1896). Jorma Kaparin suomennos teoksesta ilmestyi vuonna 1973 ja se sai nimen Kuvien metsästäjä. Etsimäsi runo on teoksessa otsikoitu Puiden perhe. Kuvien metsästäjän saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://helmet.finna.fi/https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-runoa-jossa-ihminen-menee?language_content_entity=fi
Ensimmäiseen kysymykseen on vastattu aiemminkin tällä palstalla. Tässä vastaus:"Tilastokeskuksen sivuilla kerrotaan, että ensimmäisen kerran Suomen hallituksessa oli enemmän naisia kuin miehiä vuonna 2007 Vanhasen II hallituksessa. Tämä tieto löytyy koosteesta, jonka Tilastokeskus on julkaissut naisten päivän kunniaksi: Kansainvälinen naistenpäivä | Tilastokeskus (stat.fi)"Nykyisen hallituksen kokoonpano löytyy valtioneuvoston verkkosivuilta: 77. Orpo - Valtioneuvosto. Naisia on kaksitoista, miehiä pääministerin lisäksi kuusi.
Tarkoitatko Helsingin Puistolaa? Helsingin kaupunginarkistossa on koulujen oppilasmatrikkeleita, sieltä voisi löytyä myös Puistolan kansakoulun oppilastietoja.
Kaupunginarkiston yhteystiedot.
http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/nayttelyt.html
Digimuodossa (mp3 yms.) kirjastosta ei löydy musiikkiäänitteitä.
Mutta kirjastossa, esimerkiksi pääkirjaston musiikkiosastolla, on paljon erilaisia 60-luvun hittejä cd-levyillä.
Koska lainaajatiedoissasi näyttää olevan voimassa oleva sähköpostiosoite (sama kuin se, josta lähetit tämän kysymyksen), voit tilata sähköpostiisi linkin, jonka kautta saat pin-koodisi uusituksi.
Avaa HelMet-verkkokirjasto http://www.helmet.fi/fi-FI ja napsauta painiketta "Kirjaudu". Avautuvalla sivulla on linkki "Unohditko tunnuslukusi?". Napsauta sitä ja seuraa ohjeita.
Mainitsemaasi nimekettä en löytänyt pohjoismaisista kirjastoista. Tarkistin myös seuraavat: British Library, Kongressin kirjasto, WorldCat-kokoelmatietokanta.
Samanaiheisia kirjoja kyllä löytyy useita. Esim. Keyes, Jessica: Bring your own devises (BYOD) survival guide (2013)
Tämä kirja on tilattavissa kaukolainaksi Porvoon kirjaston kautta Helsingistä.
Tavallisilla tietokoneilla käytetään Adobe Digital Editions-lukuohjelmaa , joka sopii sekä windows- että mac-koneisiin. http://www.adobe.com/fi/products/digital-editions/download.html
Linuxilla ei toimi suoraan tämä ohjelma, vaan se vaati Wine-sovelluksen väliin.
Lisäksi lukuohjelma pitää valtuuttaa (auktorisoida) AdobeID-tilillä, jonka saa Adoben sivuilta www.adobe.com/se/membership
Hei!
Hirsirakentamisesta löytyy kyllä kirjallisuutta mutta videoita vähän. Vuonna 2012 on julkaistu hirsirakentamisesta video: Timo Aro-Heinilä Tunne puut–Matkalla hirrenveistotaituruuteen. Keski-kirjastoissa videota ei ole, mutta sen voi pyytää kaukolainaan.
Matkalla hirrenveistotaituruuteen videon tietoja, voit käydä katsomassa esim. Kyyti-kirjastojen sivulla: http://kyyti.kirjas.to/teos.asp?teosid=04A2FFDE-95B7-49E5-AF72-642334E2…
Voit tehdä kaukolainapyynnön Keski-kirjastojen sivulla: www.keskikirjastot.fi > Asiakkaana kirjastossa > Kaukolainat.
Saksalla oli 1.maailmansodassa Afrikan siirtomaissaan kolme erillistä sotilasosastoa (Schutztruppe): Itä-, Länsi- sekä Lounais-Afrikassa.
Askareita, eli siirtomaiden alkuperäisasukkaista värvättyjä sotilaita taisteli erityisesti Itä-Afrikan osastossa Tansanian seudulla, joka koostui juuri ennen 1. maailmansodan alkua kaikkiaan neljästätoista komppaniasta. Eversti Paul Emil von Lettow-Vorbeckin komentaman joukko-osaston kokonaisvahvuus oli tuolloin 2772 sotilasta, joista paikallisia askareita oli valtaosa, yhteensä 2286 henkeä.
Länsi-Afrikan Kamerunin osasto koostui kahdestatoista komppaniasta, joiden kokonaisvahvuus oli 1855 sotilasta, ja joista afrikkalaisia oli 1650. Lisäksi Togossa oli sodan sytyttyä erillinen, myös paikallisista...
Ihminen ei ole kyylle saalis, joten sen ensimmäinen isku voi olla ns. myrkytön varoitusisku. Puraisu on aina lyhytaikainen, kyy ei jää koiran lailla puremaan kohdettaan, koska tarkoitus on vain myrkyn siirtäminen. Kerrotaan kyllä juttuja käärmeistä, jotka ovat iskeneet kumisaappaaseen ja hampaat ovat jääneet siihen kiinni. Se ei ole kuitenkaan käärmeen tarkoitus vaan vahinko.
Kyyn pureman terveysvaikutuksista ja toimenpiteistä on tietoa oheisten linkkien takana. Kyyn puremaan on aina suhtauduttava vakavasti, vaikka se ei aikuiselle ihmiselle ole välttämättä hengenvaarallinen.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
http://www.tohtori.fi/?page=3830134&id=4565283
Heikki Poroila
Välitin kysymyksen Helsingin kaupunginkirjasto Hankinta- ja luettelointitoimistoon.
Heidän vastauksensa mukaan Helsingin kaupunginkirjastolla ei ole tarvetta hankkia lisäkappaleita kyseisestä kirjasta.
Suomalaiselle tällainen ilmaisu kieltämättä vihjaa, että puhuja on samaa sukupuolta. Mutta jos ilmaisu esiintyy tilanteessa, jossa on esimerkiksi töissä miehiä ja naisia, mutta jompia kumpia on esimerkiksi jollain osastolla selvä enemmistö, eihän se väärinkään olisi miehen sanoa "tyttöjen kanssa". Tällaisessa tilanteessa olisi ehkä kuitenkin parempi lisätä lauseeseen jokin selventävä ilmaisu kuten "korjaamon poikien kanssa juteltiin siitä", jolloin asiasta puhuva nainen ei välttämättä laske itseään samaan ryhmään. Sen sijaan ilmaisu "muitten tyttöjen kanssa juteltiin" vahvistaa, että puhuja on samaa sukupuolta.
Jos ei sanojan sukupuolta voi tietää, kuulija tai lukija todennäköisesti olettaa, että ilmaisun käyttäjä on samaa sukupuolta kuin...
Vanha kirjastokortti toimii ilman mitään toimenpiteitä myös järjestelmäpäivityksen jälkeen, jos kortti on ennenkin toiminut. Uutta korttia ei tarvitse vaihtaa tilalle. Voit toki käydä kirjastossa varmuuden vuoksi kokeilemassa, toimiiko korttisi. Jos kortti ei toimi, uuden kortin saa 2 euron hintaan kirjaston palvelutiskiltä. Vanhan tunnusluvun voi siirtää myös uuteen korttiin.
Ikävä kyllä kyseisestä karusellista ei ole löytynyt lisätietoja. Kollega, joka on syntynyt v. 1970 muistaa, että ko. karuselli oli puistossa jo hänen lapsuudessaan. Osaisiko joku lukijoistamme auttaa?
Lapsen tiedot löytyvät meidän rekisteristä, joten uuden kortin saa heti ja toivottavaa olisi että lapsella olisi huoltaja mukanaan. Meillä on omatoimiaika kello 9-10 jolloin lainauksessa ei ole ketään vastaamassa puhelimeen.
Lasten liikennelaulun on säveltänyt Georg Malmsten. Emme löytäneet tietoa, että säveleeseen olisi sanoitettu toinenkin laulu. Monestihan musiikkikappaleissa on toisiaan muistuttavia osia, vaikka sävel ei olisikaan sama.
