Kyseessä lienee brittiläisen Anthony Buckeridgen Jennings-sarja. Buckeridge kirjoitti sarjaa 25 osaa vuosina 1952-1994, ja niistä suomennettiin 11 osaa vuosina 1965-1971. Sarja kertoo Jennings-nimisen pojan ja hänen ystävänsä Darbishiren toilailuista englantilaisessa siäoppilaitoksessa.
Kuvan hämähäkki näyttää kovasti Seeprahyppijältä, tästä löytyy paljonkin sivustoja ja kuvahaulla kuvia.
Lajia esiintyy ainakin Etelä-Suomessa:
Seeprahyppijä eli kiviseeprahypykki (Salticus scenicus) on hyppyhämähäkkien (Salticidae) heimoon kuuluva laji. Se on saanut nimensä mustavalkoraidallisesta väristään ja tavasta hypätä vihollisen kimppuun. Maailmalla seeprahyppijät ovat melko yleinen laji. Suomessa niitä voi löytää lähes koko maassa, mutta se on yleisempi eteläosissa. Se eksyy sisätiloihin, mutta elää yleensä kallioilla ja kivikossa, kivimuureilla.
Näistä aika söpön näköisistä ja hyödyllisistä hyppyhämähäkeistä on mainio kirja: Sami Karjalainen: Suomen hyppyhämähäkit- katso silmiin ja ihastu! Kannattaa...
Alueellasi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista löytyy n. 30 nimikettä yksinäisyyttä käsittelevää suomenkielistä tietokirjaa. Aiheeseen liittyviä suomenkielisiä kaunokirjoja löytyy n.100 nimikettä. Niistäkin voi olla vinkkejä yksinäisyyttä käsiteltäessä.
Voit tutkia kirjoja alla olevista linkeistä. Kirjoista, joissa on kannen kuva mukana, saat takakannen tekstin näkyviin klikkaamalla kuvaa, ja avautuvassa ikkunassa vielä uudelleen. Kannatta myös lukea teoksen asiasanat, koska ne kertovat mitä teos käsittelee.
https://tinyurl.com/tietokirjat
https://tinyurl.com/kaunokirjat
Kyseessä voisi olla harsokorennon toukka.
Laji.fi-foorumilla on samankaltaista olentoa koetettu tunnistaa aiemmin:
https://foorumi.laji.fi/t/harsokorennon-toukka/17867
Kuvien ja elintapakuvausten perusteella verkkosiipisten korentojen (joihin harsokorento kuuluu) toukat voivat naamioida itsensä saaliikseen joutuneiden hyönteisten osilla, mikä selittäisi hieman erikoiselta näyttävän "kasan" kuvissakin näkyvän hyönteisen selässä.
Myös koko täsmäisi kuviin: kuvissa oleva hyönteinen on pienempi kuin ruutuvihkon ruutu, joka on yleisesti joko 7 tai 10 millimetrin levyinen.
Lisää tietoa verkkosiipisistä: https://laji.fi/taxon/MX.70227/biology
Harsokorentohavainto iNaturalistissa: https://inaturalist.laji.fi/observations/...
Elokuvissa vilahtavat ylimääräiset pallot tai ristit olivat entisaikoina elokuvateatterien koneenkäyttäjiä varten filmeihin tehtyjä "varoitusmerkkejä", jotka ilmaisivat, että filmikela on loppumassa ja että on aika käynnistää seuraava kela. Yhdelle filmikelalle mahtui 35 millimetrin filmiä noin 10 minuutin ajaksi (mykkäelokuvaa noin 15 minuutiksi), joten pitkien elokuvien keskeytymätöntä esitystä varten elokuvateattereissa oli kaksi projektoria, ja koneenkäyttäjän tehtävänä oli huolehtia mahdollisimman saumattomasta siirtymästä projektorilta toiselle. Meneillään olevan kelan lopun lähestymisen osoittamiseksi kehitettiin vuosien mittaan useita erilaisia menetelmiä, joista filmiin itseensä tehdyt merkinnät olivat yleisin tapa viestiä...
Seitsemän tassua ja Penny -kirjasarjaan ei ilmesty enää jatkoa. Kaiken kaikkiaan Brezina kirjoitti siihen melkein 40 osaa. Suomennoksiakin on lähes 30, mutta viimeiset ovat jo yli kymmenen vuoden takaa.
Käännöstyössä sanakirjojen ja sanastojen käyttö riippuu paljon kielestä, tarpeesta ja kontekstista sekä käännettävän tekstin laadusta ja lajista. Eräs monikansallisessa käännösfirmassa työskentelevä kokenut ammattikääntäjä kertoo, että ns. perustarepeisiin kääntäjät käyttävät yleensä (maksullisia) verkkosanakirjoja, joko yksikielisiä (esim. Oxford Endlish Dictionary, Duden, Kielitoimiston sanakirja) tai monikielisiä. Suosittu on esimerkiksi MOT-sanakirja, joka sisältää useita erityisalojen sanakirjoja, sekä ilmainen, monien eri alojen termejä yhteen kokoava TEPA-termipankki. Verkkotiedonhaku ja hakukoneiden käyttö korpuksena on myös yleistä nykykääntäjän työssä. Sanakirjojen, verkon hakukoneiden ja aineistopankkien lisäksi käytetään...
Hiroshi Saitôn ohjaama Muumipeikko ja pyrstötähti -elokuva valmistui japanilaisen animaatiosarjan pohjalta vuonna 1992. Tuolloin se nähtiin Suomessa televisiosarjasta tutuilla suomenkielisillä äänillä. Uusi versio elokuvasta valmistui vuonna 2020, mutta sen ensi-ilta siirtyi koronapandemian vuoksi vuoteen 2023. Uuden version tuotti Cinematic Oy, ja siitä valmistui uudet suomen-, ruotsin-, englannin- ja japaninkieliset versiot. Näyttelijöiden lisäksi myös musiikki ja laulut ovat lehdistötietojen mukaan uudet.On tavallista, että animaatioelokuvista tehdään uusia kieliversioita uusien näyttelijöiden voimin. Syytä Muumi-elokuvan uuteen versioon pitäisi kysyä tuotantoyhtiöltä. Tavallisesti uusia versioita tehdään tekijänoikeussyistä (...
Kirjastonhoitajalla ei ole asiantuntemusta vastata kysymykseen vesien laadusta ja uimakelpoisuudesta, eikä aiheesta löytynyt tarpeeksi kattavasti tietoa. Suosittelen ottamaan yhteyttä vesi.fi-tietopalvelun asiakaspalveluun. Yhteystiedot löytyvät vesi.fi-sivuston alareunasta: https://www.vesi.fi/
Kotimaisten kielten keskuksen mukaan kumpikin kirjoitusmuoto on oikein.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/evankelis-luterilainen?searchMode=allhttps://www.kotus.fi/ohjeet/suomen_kielen_lautakunnan_suosituksia/suositukset/evankelisluterilainen_vai_evankelis-luterilainen
Hei, Kyllähän näitä aika paljon, joissa maalaustaiteen merkittävyys kirjan kokonaisuuteen verrattuna vaihtelee. Näistä samantyyppisiä kuin mainitsemasi ovat ehkä Vreelandin Artemisian rohkeus, Mäkelän Henriette ja vallan varjot sekä Dunantin Venuksen syntymä.Aalto, Kauko: Mies ja myllynkivi- akvarellimaalari vetäytyy maalle apunaan ruokapalkalla toimiva tyttö, johon tämä rakastuuAckroyd, Peter: Chatterton- Kolmessa aikatasossa kulkeva romaani 1700-luvulla eläneestä Thomas Chattertonista, hänestä 1800-luvulla maalatusta muotokuvasta sekä väärentämisestäBastide, Francois-Regis: Valo ja ruoska- Katolisen kirkon pyhään vuoteen 1950 sijoittuva romaani maalarista, joka...
Hämeenlinnan pääkirjaston käsikirjastosta löytyvässä, Juha Vallin toimittamassa Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli - kirjassa (1993) ei ole kyseistä signeerausta. Valitettavasti ammattitaitomme ei riitä arvioimaan tauluja tai tunnistamaan taiteilijoita. Kysyjän kannattaa itse kääntyä esimerkiksi seuraavien lähteiden ja palvelujen puoleen:Taidehuutokaupat ja asiantuntija-arvioijat: esimerkiksi Bukowskis Arviointi Online - BukowskisHagelstam Arviointi verkossa - Stockholms AuktionsverkAlueellinen taidemuseo, tässä tapauksessa Hämeenlinnan taidemuseo: https://www.hameenlinnantaidemuseo.fi/meidan-museomme/yhteystiedot/
Tuntemattoman sotilaan luvussa 11 kerrotaan täydennysmies Hauhiasta, joka saapuu luutnantti Koskelan joukkueeseen. Kun Hauhia lähetetään yksin vartioon, luutnantti Viljo Koskela tarjoaa itseään tai Hietasta kaveriksi, mutta Hauhia vakuuttaa pärjäävänsä. Koskela muistuttaa vielä, ettei päätä saa nostaa.Kun Hauhia löytyy ammuttuna, alikersantti Rokka sanoo ”Voi tuo hiton nulikka minkä tek. Ja mie neljä tuntii hänel just sitä selitin.” Rokka oli perehdyttänyt Hauhiaa aiemmin.
Jotta voit käyttää kirjastokorttia puhelimella, sinulla täytyy olla kirjastokortti, PIN-koodi ja älypuhelin.Mene nettiselaimella Vaski-verkkokirjaston osoitteeseen vaskikirjastot.fiPaina ruudun yläosassa oikealla olevaa "ukkelin" kuvaa. Puhelimen näytölle tulee kirjautumisikkuna.Kirjaudun verkkokirjastoon kirjoittamalla ylempään kenttään kirjastokorttisi tunnus (kortissa oleva numerosarja, myös siinä olevat kirjaimet) ja alempaan kenttään tunnuslukusi eli PIN-koodisi.Avaa valikko painamalla uudestaan "ukkelin" kuvaa. Valikon keskiosassa on kohta "Kirjastokortit".Paina tekstiä "Kirjastokortit", niin saat näkyviin kirjastokorttisi viivakoodin.Jos painat viivakoodia, saat sen näkyviin isompana. Voit vielä kääntää puhelinta 90 astetta, niin...
Kyseessä saattaa olla Irja Askolan "Lähetän sinut matkaan, rohkea, viisas nainen" -sanoilla alkava runo. Tämä runo löytyy ainakin Askolan Matkaan naiset -teoksesta sekä Runo puhuu toivosta -kokoelmasta.
Kappale on generoitu tekoälyllä. "Artistin" kuvaus Youtubessa ja Spotifyssa paljastaa, ettei hän tee oikeasti näitä biisejä ("100% AI-powered music"). Ei siis ole nuottiakaan.Striimipalveluihin valitettavasti ilmestyy entistä enemmän generatiivisellä tekoälyllä tehtyä sisältöä. Tässä tapauksessa kannet jo herättivät epäluulon. Tällä kertaa biisien lataaja on sentään rehellinen tekoälyn käytöstään profiilissaan, aina ei näin ole.
Syynä on ainakin puilla valaistuksen muutos. Kun yöt pitenevät, alkaa talveen valmistautuminen. "
Kurt Fagerstedtin mukaan puut pystyvät seuraamaan aikaa. Ne huomaavat päivien lyhenevän, tai oikeastaan öiden pitenevän, ja tietävät siitä, että ollaan siirtymässä syksyä kohti. Siitä alkaa talveen valmistautuminen. Puu lopettaa kasvunsa, kerää arvokkaita ravinteita talteen, valmistaa talvehtimissilmuja, väkevöittää solunesteitä.
Prosessi on pitkä, koivu esimerkiksi alkaa valmistautua talveen jo heinäkuun lopulla! Ja hyvin valmistauduttuaan koivu selviytyykin melkein minkälaisesta talvesta tahansa. Koetilanteissa on todettu, että esimerkiksi koivun oksa on selviytynyt hengissä nestemäiseen typpeen (-196 C asteeseen) upottamisesta." YLE.fi/...
Tahkola-nimeä on tavattu erityisesti Kuusamon seudulla sekä talon-, kylän- että sukunimenä. Seudulla on myös monia Tahko-alkuisia paikannimiä.
Asutusnimilähtöinen Tahkola-sukunimi juontuu ilmeisesti luontonimestä. Vanha sana tahko tarkoittaa särmää, sivua, puolta tai suuntaa.
Väestörekisterin sukunimitilaston mukaan Tahkola on nykyisenä sukunimenä 404 henkilöllä.
Pirjo Mikkonen – Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 1992)
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L=1
Sketsissäkin mainitusta Arto Tuomisesta en osaa sanoa mitään, mutta tuo Artosta ja hiihtämisestä puhuminen voisi viitata hiihtäjä Arto Koivistoon, joka vuoden 1981 SM-kisoissa kärysi efedriinin käytöstä ja menetti kolmannen sijansa 15 ja 50 kilometrin kilpailuissa. Hänet määrättiin väliaikaiseen kilpailukieltoon, jonka pituudeksi myöhemmin vahvistettiin vain yksi kuukausi.
lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Arto_Koivisto