Finna-hakupalvelun (Suomen museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteinen hakupalvelu: https://www.finna.fi/) kautta löytyy tietoa kenttäsahoista. Finnassa on niin verkon kautta käytettävää materiaalia kuin tietoa esim. kirjaston kirjoista ja niiden sijainnista. Alla linkki hakuun kenttäsahoista. Kirjoista monet ovat Helsingin yliopiston kirjaston Viikin kampuskirjaston kokoelmissa:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/viikki/
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kentt%C3%A4sahat&type=AllFi…
Rovaniemen alueen kirjastoista tätä nuottia ei löydy. Saattaa olla vaikea löytää uudempaa nuotinnosta muualtakaan. Useiden kirjastojen tiedoista puuttuu paino- tai kustannusvuosi, mikä viittaa varhaiseen julkaisuaikaan. Tässä esim. linkki Helsingin yliopiston kirjaston nuottitietoihin:
https://helka.finna.fi/Record/helka.693229
Kannattaa ottaa yhteyttä Rovaniemen kirjaston kaukopalveluun:
https://www.rovaniemi.fi/fi/Palvelut/Kirjasto/Kaukopalvelu
Minority Report perustuu tosiaan Philip K. Dickin novelliin ja ensimmäisen kerran se ilmestyi Fantastic Universe lehdessä.
Samana vuonna, kun elokuva ilmestyi, julkaistiin novellikokoelma nimeltä Minority Report. Tämä kokoelma on saatavissa kirjastoista, mutta sitä ei valitettavasti ole suomennettu.
Luis Buñuelin ohjaamia, suomeksi tekstitettyjä elokuvia löytyy Helmet-hausta useampia.
Erice Victorin elokuva Mehiläispesän henki Elonetissä http://www.elonet.fi/fi/elokuva/198228
Kolmantena tunnettuna espanjalaisena elokuvaohjaajana voisi mainita Carlos Sauran https://fi.wikipedia.org/wiki/Carlos_Saura
Selvityksemme mukaan olet ilmeisesti hoitanut varauksesi siirron jo puhelimitse eilen. Kirja on siis varattu nimellesi Turun pääkirjaston vastaanottoon. Valitettavasti tässä palvelussa ei ehditty reagoida asiaan eilisen iltapäivän aikana. Kiireellisissä varausasioissa kannattaakin aina olla puhelimitse yhteydessä vastaanottoon (02-2620624).
Hei!
Valitettavasti tv-elokuvaa I am Elizabeth Smart ei löydy Suomen kirjastoista. Jotakin tietoa on eglanniksi wikipediassa https://en.wikipedia.org/wiki/I_Am_Elizabeth_Smart.
Hyvää kesän jatkoa!
Parnasson numeron 4/2018 teeemana on Viro. Lehdessä on Ville Hytösen juttu Frank ja Frank Virossa : Kuinka minusta tuli vironsuomalainen. Tarkoittanet tätä artikkelia.
Parnasso tulee Pohjois-Haagan kirjastoon. Kannelmäen kirjastoon sitä ei ole tilattu. Koska kyseessä on tuorein numero, sitä ei vielä saa kotilainaan, mutta lehden voi lukea kirjastossa. Varmistin vielä, että Parnasso 4/2018 on Pohjois-Haagan kirjastossa paikalla, niin kuin kuuluukin.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Löydät Helmet-kirjastojen vieraskieliset lastenkirjat esimerkiksi näin. Kirjoita hakulaatikkoon lastenkirjallisuus ja valitse hakutulossivun vasemmasta laidasta kielirajoittimista haluamasi kieli. Kielet voi järjestää aakkosjärjestykseen klikkaamalla nuolesta. Voit myös käyttää tarkennettua hakua (linkki varsinaisen hakulaatikon alla). Voit kirjoita hakusanaksi lastenkirjallisuus ja valitse haluamasi kieli alla olevasta valikosta. Esimerkiksi liettuankielistä lastenkirjallisuutta näyttäisi olevan Helmet-kirjastojen kokoelmissa tällä hetkellä 205 nimekettä.
Kaikkea aineistoa voi varata myös kirjastoautoon. Tällöin sinun täytyy tietä, mille pysäkille aineiston varaat. Aikataulut ja pysäkit löydät alla olevasta linkistä.
Etsimäsi kuvakirja...
Kirjan kirjastoluokka ei riipu siitä, onko kyseessä lasten vai aikuisten kirja. Eli kirja saa kirjastoluokan aiheen mukaan. Helsingin kaupunginkirjastolla on ainoana Suomen kuntien kirjastona käytössään luokitusjärjestelmä nimeltä HKLJ (Helsingin kaupunginkirjaston luokitusjärjestelmä), muiden kuntien kirjastot käyttävät Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL).
https://finto.fi/hklj/fi/
https://finto.fi/ykl/fi/
Elämäkertoja löytyy monista luokista. Esim. kirja Minä, Mauri Kunnas (tekijä Mauri Kunnas, muistiin merkitsi Lotta Sonninen) on HKLJ:n luokituksen mukaan luokassa 811 (Suomenkielisen kirjallisuuden historia ja tutkimus). Kirjojen Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) / Taru Anttonen & Milla Karppinen (...
Kirjastot ottavat harkiten ja valikoiden vastaan lahjoituksia, mutta vain sellaisia julkaisuja, jotka puuttuvat kokoelmasta. Suosittujen aikakauslehtien vuosikerrat eivät kuulu kirjastoissa pysyvästi säilytettäviin aineistoihin, joten niitä on kyllä turha tarjota. Kirjastot itsekin antavat niitä vuosittain ilmaiseksi tai myyvät hyvin halvalla saadakseen tilaa uusille lehdille. Käytännössä ainoa toivottu täydennysaineisto koostuu vanhemmasta kirjallisuudesta, joka on päässyt kirjastosta katoamaan. Aina kannattaa käydä oman kirjaston johtajan kanssa puhumassa, jos on jotain lahjoitettavaa, siis muuta kuin aikakauslehtiä.
Heikki Poroila
Camilla Mickwitzin kirjassa Hei tarina etenee viittomien tuella. Samantyyppisiä kirjoja ovat Mette Newthin Noora ja sanat, Raija Nokkalan Satuja viittomakielellä sekä teos Viitottuja satuja ja lauluja. Kaikki kolme teosta ovat lainattavissa Jyväskylän kaupunginkirjaston varastokokoelmasta. Sopivaa katsottavaa voisi löytyä myös viittomakielisen kirjaston lasten sivuilta.
Edellisten lisäksi luettavien listalle voisi nostaa erilaisuutta yleisellä tasolla käsitteleviä lasten kuvakirjoja.
Esimerkiksi:
Kallioniemi, Tuula: Neljä muskelisoturia
Kirkkopelto, Katri: Molli ja kumma
Newson, Karl: Karhu on karhu (tai ehkä joku muu...)
Nousiainen, Inka: Olematon Olga
Schomburg, Andrea: Erilaiset ystävät
Vierula, Hertta: Hännänkääntötemppu
Juhani Ahon lastu Kello (1884) on julkaistu useammassakin kokoelmassa ja sivumäärä riippuu niteen koosta.
Vuonna 1904 ilmestyneessä kokoelmassa Lastuja.Viides kokoelma Kello-lastu on 24 sivua pitkä (ss. 57 - 80).
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100437/Lastuja_viides_kokoelma.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Vuonna 1918 julkaistuissa Juhani Ahon Koottujen teosten ensimmäisessä nidoksessa Kello-lastussa on 16 sivua (ss. 32 - 47).
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100655/Kootut_teokset-1_nidos.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Asikkalan Kurhilasta on julkaistu kotiseutukuvaus ja paikallishistoriikki Sukupolvesta toiseen : emäntien muisteloita Kurhilasta ja Hillilästä (toim. Anna-Marja Oksa ja Kurhilan-Hillilän maatalousnaiset, 1993).
Maila Alhon työryhmä on toimittanut paikallishistoriikin Nuijamäeltä Myötämäelle : Kurhilan-Hillilän kyläkirja (1997).
Teokset kuuluvat kirjastoalueesi kokoelmiin. Saatavuuden voit tarkistaa tästä linkistä: https://lastu.finna.fi/
Vaikuttaisi siltä, ettei Theravada-buddhalaisuuden Samyutta Nikaya -tekstiä ole käännetty suomeksi. En ainakaan onnistunut löytämään suomennoksia siitä tai sen osista.
Google -kirjoista löytyy englanninkielinen käännös Samyutta Nikayasta: https://books.google.fi/books?id=MEA6AwAAQBAJ&printsec=frontcover&hl=fi…. Mainitsemasi lainaus näyttäisi löytyvän kyseisen julkaisun sivulla 712.
Kyllä, nämä kirjastosidoksiksi nimitetyt kirjat tehtiin nimenomaan kirjastokäyttöä varten. Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi-palvelussa on selvitelty kirjastosidosasiaa perusteellisesti (10.11.11). Vastauksen mukaan kirjastot teettivät aluksi sidokset kirjansitomoissa, ja myöhemmin Kirjastopalvelussa, joka on kirjastomateriaalien ja
-palveluiden toimittaja. Uusista, painosta tulleista kirjoista poistettiin kannet, ja sidottiin niihin uudet, kestävämmät kannet kirjastokäyttöä varten. Koko vastauksen voi lukea alla olevasta linkistä:
http://www.kysy.fi/kysymys/heipa-heikirjastossa-kaydessani-olen-kiinniittanyt-huomioni-eraitten-kirjojen
Vanharuokala-blogin sivuilla esitellään yhdenlaisen kirjastosidoksen tekoa: ...
Pääkirjastossa ei tällä hetkellä ole paikkaa elokuvien katselulle. Asiakaskoneista osassa on tosin dvd-asema, mutta elokuvan katseluun tila on rauhaton. Varattavassa työtilakuutiossa tai ryhmätyöhuoneessa voi toki katsoa elokuvia omalla laitteella.Kirjaston kokoelmaan kuuluvia elokuvia voi katsella pääkirjastolle hankitun elokuvalisenssin antamissa rajoissa.
https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kirjastot?jyvaskylan-paakirjasto?tyot…
Peruskoulun historian, maantiedon ja yhteiskuntaopin kirjat ovat parhaimpia lähteitä 10-vuotiaalle, mutta kyllä muutakin aineistoa on olemassa. Suosittelisin Suomen historiaan ja yhteiskuntaan liittyvissä asioissa tänä vuonna ilmestynyttä kirjaa "Suomen historia : koululaisen pikkujättiläinen" (Readme.fi, 2020):
https://kirjtuo1.helmet.fi/record=b2413956~S1*fin
Maailmansodista on olemassa runsaasti kuvitetut Simon Adamsin teokset "Ensimmäinen maailmansota" ja "Toinen maailmansota" (Sanoma Magazines, 2002):
https://kirjtuo1.helmet.fi/record=b1127545~S1*fin
https://kirjtuo1.helmet.fi/record=b1625966~S1*fin
Neuvostoliitosta on hankalampi löytää koululaisille suunnattua kirjaa, mutta historian oppikirjojen tueksi voi ottaa aikuisille...
