Aikoinaan, kun Suomessa oli yksi radiokanava eli Yleisradio, oli mahdollista "boikotoida" yksittäisiä lauluja niiden väitetyn huonon laadun tai jollain lailla arveluttavan tekstin perusteella. Tätä aihetta on käsitelly perusteellisesti Jake Nyman kirjassaan Kielletyt levyt (Gummerus 2017).
Sittemmin on tilanne muuttunut siten, että yksittäiset radiokanavat käytännössä "boikotoivat" suurinta osaa levyistä ja artisteista, koska ne käyttävät pääosin etukäteen laadittuja soittolistoja, joiden ulkopuolelta ei välttämättä soiteta mitään. Tällaisessa soittolistakulttuurissa ei boikotin käsitteellä ole enää oikein järjellistä perustetta.
On vaikea tietää, millä muilla perusteilla kuin kaupallisen kysynnän pohjalta radiokanavien ratkaisuja...
Tässä muutamia autoja ja journalismia käsitteleviä kirjoja. Valitettavasti en onnistunut löytämään suomenkielisiä.
- Clarkson Jeremy, Clarkson on cars
- Porter Richard, And on that bombshell
- Dunne Jim, Car spy: secret cars exposed by the industry's most notirious photographer
- Hazleton Lesley, Confessions of a fast woman
- Owen Paul, Test pilot: living the petrolhead's dream
- De Forte, Skelton, Entwistle, A life awheel: the 'auto' biography of W De Forte
Kirjojen tiedot ovat peräisin maailmanlaajuisesta WorldCat-tietokannasta:
https://firstsearch.oclc.org/WebZ/FSPrefs?entityjsdetect=:javascript=true:screensize=large:sessionid=fsapp1-42913-jt8p1edy-6pnc8s:entitypagenum=1:0
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Tällä hetkellä ei ole tietoa Katajamäki-sarjan jatkosta. Kustantajan sivuilla ei mainita jatkosta mutta ei myöskään kerrota, että sarjaan ei uusia kirjoja tulisi.
Ruusumäki-sarjasta en ole kuullut, mutta voisin vinkata Kirsi Pehkosen kirjoittamaa Jylhäsalmi-sarjaa.
Kärpänen lyö päättömästi itsensä lampun tulikuumaa lasia vasten, ja ihminen itkee, ei kärpästä, vaan omaa itseänsä Arvid Järnefeltin lyhyessä novellissa Kärpänen ja ihminen. Novelli sisältyy Järnefeltin vuonna 1926 julkaistuun novellikokoelmaan Huligaani ynnä muita kertoelmia.
Varkaudesta ei enää anneta noin hurjia rangaistuksia. Vain Sharia-lakia noudattavissa maissa se olisi edes teoriassa mahdollista, mutta silloinkin voidaan katsoa katuuko varas ja armahtaa sen perustella. Useimmissa Sharia-lakia noudattavissa maissa on lisäksi valtion omaa lainsäädäntöä, jonka piirissä ovat muut kuin avioliittoon ja uskonnolliseen elämään liittyvät rikokset. https://en.wikipedia.org/wiki/Theft https://fi.wikipedia.org/wiki/%C5%A0aria#%C5%A0aria_nykyp%C3%A4iv%C3%A4n%C3%A4
Muinaisempina aikoina rangaistukset olivat kaikkiaan kovemoia. Pelkkä käden menetys saattoi tuntua jopa armeliaalta. https://yle.fi/uutiset/3-8713195 https://historianet.fi/yhteiskunta/keskiajalla-rikoksista-rangaistiin-...
Kyseeseen saattaisi tulla Margaret Mahyn Noitavaellus (Tammi, 1990). Siinä Laura-tyttö yrittää pelastaa pikkuveljensä Jackon pahalta hengeltä, joka imee itseensä muitten elinvoimaa ja energiaa pysyäkseen hengissä.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue4fa80e3-cf17-4889-a174-e4f7ae5ea64d
Suomalaisten julkisten rakennustan piirustuksia on koottuna ainakin Rakennushallituksen piirustuksiin. Piirustukset ovat osa Kansallisarkiston kartta- ja piirustuskokoelmaa ja niihin voi tutustua Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä. Piirustusarkisto sisältää noin 60 000 arkkitehti- ja rakennuspiirustusta, jotka ovat valmistuneet rakennushallituksen ja sen edeltäjien toiminnan tuloksena. Piirustuksia on pääosin vuosilta 1811–1929 ja ne kuvaavat julkisia rakennuksia. Suurin osa piirustuskokoelmasta muodostuu sairaanhoitoalan ja sosiaalihuollon, keskushallinnon ja opetusalan käyttöön tehtyjen rakennusten piirustuksista, mutta myös esimerkiksi rautatieasemien piirustukset ovat siellä.
Osa aineistosta on digitoitu tai...
Suuri hyönteiskirja (Otava 1966) mainitsee, että ludelajin Troilus luridus pistimen kärjessä on ”vahvat, taaksepäiset väkäset, jotka suuresti vaikeuttavat saaliin irtautumista – pikemminkin uhrin kiemurtelu kiinnittää sen entistä paremmin imukärsään” (s. 197).
En löytänyt muista tutkimistani lähteistä tarkempia mainintoja väkäsistä, mutta voisi olettaa niitä olevan muillakin petoluteilla. Luultavasti siis tuossakin videossa juuri väkäset pitävät uhrin tiukasti kiinni. Varsin niukasti tuntui olevan tietoa luteiden imukärsästä, vaikka eri ludelajien erottamisesta on valtavasti tietoa.
Tässä vielä muitakin luteita käsitteleviä lähteitä, joita tutkin:
Koskula, Heini: Petoluteet biologisessa torjunnassa – http://www.tradgard.fi/images/TN_10-...
Tarkoitat varmaan Real Wild Child -kappaletta, jonka on säveltänyt Johnny Greenan, Johnny O'Keefe ja Dave Owens. Iggy Pop on tehnyt kappaleesta cover-version. Elokuvan version esittää laulaja Sarah Harding, joka on tunnettu mm. Girls Aloud -yhtyeestä.
Lähteet:
https://www.imdb.com/title/tt1024255/soundtrack?ref_=tt_trv_snd
https://en.wikipedia.org/wiki/Wild_One_(Johnny_O%27Keefe_song)
Asikkalan Kurhilasta on julkaistu kotiseutukuvaus ja paikallishistoriikki Sukupolvesta toiseen : emäntien muisteloita Kurhilasta ja Hillilästä (toim. Anna-Marja Oksa ja Kurhilan-Hillilän maatalousnaiset, 1993).
Maila Alhon työryhmä on toimittanut paikallishistoriikin Nuijamäeltä Myötämäelle : Kurhilan-Hillilän kyläkirja (1997).
Teokset kuuluvat kirjastoalueesi kokoelmiin. Saatavuuden voit tarkistaa tästä linkistä: https://lastu.finna.fi/
Helmet-kirjastoissa teosta 4 kappaletta ja varauksia 17. Jos varauksen tekee nyt, on luultavaa että kirjan saamisessa kestää useita kuukausia. On kuitenkin mahdoton sanoa tarkempaa kestoa, sillä asiaan vaikuttaa niin monta tekijää - esimerkiksi muiden varaajien mahdolliset varausten perumiset sekä muiden varaajien lainausten kesto.
Jos kirjaa tarvitaan nopealla aikataululla, niin toinen vaihtoehto on Kansalliskirjasto Helsingin puolella. Sen kokoelmissa on kyseisestä teoksesta lukukappale eli kirjaa voi lukea Kansalliskirjaston lukusalissa aukioloaikojen puitteissa. Kotilainaus ei kuitenkaan ole mahdollista Kansalliskirjaston kautta.
Kirjan saatavuustiedot Kansalliskirjaston kokoelmissa: https://...
Putkaöiden lukumäärää tilastoidaan kyllä valtakunnallisesti poliisin antamien tietojen perusteella. Päihtyneitä otetaan säilöön nykyisin paljon vähemmin kuin takavuosikymmeninä. Vuonna 1987 säilöönottojen määrä oli noin 200 000. Vuoden 1994 jälkeen putkaöiden määrä vaihteli noin 90 000:n ja runsaan 100 000:n välillä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 poliisin pahnoilla vietettiin lähes 52 000 yötä.
Helsingissäkin saattaa jokunen pukki humaltua jouluyön aikana. Kuitenkin myös joulupukit ovat nykyään raittiimpia. Ylen verkkoartikkelissa mainitaan, että poliisin muistitiedon mukaan vanhoina aikoina Töölön selviämisasemalla jouluyötä vietti välillä useampikin pukki. Erillistä tilastoa vuosien varrelta ei liene olemassa, sillä...
Kukaan vastaajistamme ei tuntunut muistavan etsimääsi, mutta välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Helmetin aineistoista löysin kaksi kirjaa. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skemikaaliriskeist%C3%A4__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Kirjoista voi myös löytyä spraymaalien yms haittavaikutuksiin liittyvää tietoa ja ohjeita. Myös Tukesin sivuilta löytyy kattavasti tietoa. https://tukes.fi/kemikaalit/clp-luokitus-merkinnat-ja-pakkaaminen/luokitus/terveysvaarat. Sen tarkemmin en valitettavasti tietoa löytänyt, mutta toivon, että nämä auttaisivat eteenpäin.
Kyyti-kirjastoissa on joitakin oppaita ammattikorkeakouluun pyrkiville. Alla linkki kirjoihin:
https://kyyti.finna.fi/Search/Results?lookfor=ammattikorkeakoulu*+p%C3%A4%C3%A4syko*&type=AllFields&limit=20
Jalassävelet on julkaistu CD-levynä (Discogs.com):
https://www.discogs.com/Various-Jalass%C3%A4velet/release/14109779
Lainattavia kappaleita löytyy Finna-tietokannan mukaan Eepos-kirjastoista:
https://finna.fi/Record/eepos.2117017
Äänite on kuunneltavissa myös Kansalliskirjastossa:
https://finna.fi/Record/fikka.4466044
Beirutista lauloi Marketta Saarinen. Kappale sisältyy LP-levylle Kannunkantaja (1983).
https://www.youtube.com/watch?v=Hi3M1xBt5Yg&list=OLAK5uy_me6iHSRXjR0xi1gPzzm3taYeh6mLnq0zE&index=8&t=0s
Tuomas Anhava suomensi Paul Celanin runon Todesfuge vuonna 1959. Suomennos Kuolemanfuuga julkaistiin ensimmäisen kerran Parnasson numerossa 6/1959.
Runon ovat suomentaneet myös Merja-Riitta Stenroos (Kuolonfuuga) vuonna 1984 ja Aki Salmela (Kuolemanfuuga) vuonna 2005.
Minä kirjoitan sinulle kaukaisesta maasta : runosuomennoksia / Tuomas Anhava ; toimittaneet Helena ja Martti Anhava (Otava, 2003)
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi runoa. Toivottavasti joku vastauksen lukijoista muistaa sen. Tiedon runosta voi kirjoittaa vastauksen perään kommenttina.
