Kari Litmasen (salanimellä Kalevi Huttu) säveltämä ja Jorma Toiviaisen sanoittama "Liian pitkä matka kotiin" sisältyy nuottiin Litmanen, Kari: "Muuttolinnut : 26 Kari Litmasen hittiä" (BMG, 1999).
Elokuvissa vilahtavat ylimääräiset pallot tai ristit olivat entisaikoina elokuvateatterien koneenkäyttäjiä varten filmeihin tehtyjä "varoitusmerkkejä", jotka ilmaisivat, että filmikela on loppumassa ja että on aika käynnistää seuraava kela. Yhdelle filmikelalle mahtui 35 millimetrin filmiä noin 10 minuutin ajaksi (mykkäelokuvaa noin 15 minuutiksi), joten pitkien elokuvien keskeytymätöntä esitystä varten elokuvateattereissa oli kaksi projektoria, ja koneenkäyttäjän tehtävänä oli huolehtia mahdollisimman saumattomasta siirtymästä projektorilta toiselle. Meneillään olevan kelan lopun lähestymisen osoittamiseksi kehitettiin vuosien mittaan useita erilaisia menetelmiä, joista filmiin itseensä tehdyt merkinnät olivat yleisin tapa viestiä...
Hei,Kesälahdesta on aika runsaastikin paikallishistoriallista kirjoja. Tässä lista sen kummemmin erittelemättä. Toivottavasti näistä löytyy kaipaamaasi tietoa. Paajanen, Kyllikki. Kesälahti 350 Vuotta: 1632-1982. [Kesälahti]: [Kesälahden pitäjän ja seurakunnan 350-vuotisjuhlatoimikunta], 1982.Kotimäen kirja. Kotiseutumme Kesälahti. [Lahti]: Kotimäen kirja, 2007.Paajanen, Kyllikki, ja Unto Muje. Kesälahden Kotiseutulukemisto. [Kesälahti]: Kesälahden kunta, 1991.Saloheimo, Veijo. Kesälahti Vanhan Venäjän Ja Ruotsin Vallan Aikana. [Kesälahti]: Kesälahti-Seura, 2019.Paajanen, Kyllikki, ja Hissu Teppana. Kirjoitettua Ja Kerrottua Kesälahdelta. 3. korj. ja täyd. p. [Kesälahti]: Kesälahti-Seura, 2014..Tolvanen, Lasse, ja Terttu Tolvanen....
Etsit Helmet.finna.fi - sivun hausta teoksia, joiden asiasanana (= Aihe) on SUOMEN KIELI ja rajoitat tulosjoukot aineiston mukaan, niin että mukaan tulevat vain PELIT. Tulokseksi saat kuusi pelia, joista minun mielestäni ainakin kolme sopii hyvin suomea vieraana kielenä opiskelevalle. Suomen mestarin sanapeli - sanastoa kasvattava korttipeli kielenopiskelin tueksi, Suupaltti - lautapeli suomen opiskelijoille (A1.3 - B1.1) ja Sana sanottavana - sana- ja sanontapeli edistyneille kielen opiskelijoille (B1 - B2).
"Murheesta nousee Elektra" on Eugene O’Neillin vuonna 1931 ilmestyneen Mourning Becomes Electra -näytelmätrilogian suomennos. Trilogia on mukaelma kreikkalaisen Aiskhyloksen Oresteiasta. Se yhdistää antiikin tragedian teemoihin 1930-luvun muodikkaita psykologisia teorioita.Aiskhyloksen Oresteia kertoo Atreidien myyttisen kuningassuvun murheellisesta historiasta, johon kietoutuvat kosto, jumalten kiroukset, väkivalta, kannibalismi ja insesti. Aiskhyloksen näytelmän keskeisiä hahmoja ovat Agamemnon ja hänen perheensä. Agamemnon oli kreikkalaisten ylipäällikkö Troijan sodassa. Hän oli naimisissa Klytaimestran kanssa. Heidän lapsiaan olivat muun muassa Elektra ja Orestes. Sodan aikana Klytaimestra aloitti suhteen Aigisthoksen kanssa, ja...
Vanhin löytämäni nuotti lauluun on Olga Lönnbohmin teoksessa Laululeikkejä. 1. Vihko (1903).Vanhin maininta laulusta (ja siihen liittyvästä leikistä) löytyy sanomalehdistä 1923: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22prinsessa%20ruusu%20linnassa%22&orderBy=RELEVANCETeoksessa Eläkön leikki - leikkikenttien vanhoja laululeikkejä (2015) kerrotaan leikkimisohjeet ja mainitaan, että sävelmä on saksalainen kansanlaulu.Leikki ja laulu on siis tunnettu ainakin 1900-luvun alusta, erittäin todennäköisesti jo aikaisemminkin.
Näyttää siltä, että oman kirjastoalueesi kokoelmissa ei ole itävaltalaisen Marlen Haushoferin klassikkoteosta Seinä (suom. Eila Pennanen, 1964).Voit tilata teoksen kaukolainaan oman kirjastosi kautta muualta Suomesta. https://helle.finna.fi/Content/kirjastoinfo#fj%C3%A4rrl%C3%A5nKirjakustantamo WSOY on ilmoittanut, että se julkaisee syksyllä romaanista uusintapainoksen.https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000011353878.html
Heikki Metsämäen ja Juha Miettisen kirjassa ”Badding : Rauli Somerjoen elämä ja laulut” (Sputnik, 1996, s. 135-136) on kerrottu ”Paratiisi”-laulun syntyhistoriasta. Arja Tiainen, jolta sanat oli tilattu, lähetti Rauli Somerjoelle kaksi kertovaa säkeistöä ja kertosäkeen varustettuna kommentilla: ”saat korjata jos ei mee”. Kirjassa on Tiaisen alkuperäinen teksti ja Somerjoen tekstiin tekemät korjaukset ja lisäykset. Esimerkiksi mainitsemasi kohdan alkuperäisessä tekstissä ”Meri vaahtosi kuin lahden A.” Kolmannen säkeistön Somerjoki kirjoitti itse.Jukka Rajalan kirjassa ”Kaita polku : Rauli Badding Somerjoen tarina” (Kustannusosakeyhtiö Siltala, [2018], s. 120-121) kerrotaan, että Somerjoki soitti Tiaiselle ja pyysi tätä kirjoittamaan...
Aikaisemmin kuulutusten hakemisella tarkoitettiin avioliiton esteiden tutkimista. Avioliittolaki muuttui tältä osin vuonna 1988. Vuoden 1929 Avioliittolain 4. luvusta voi lukea kuuluttamisesta:
Avioliittolaki 234/1929 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®
Nykyään voimassa olevan lain voi lukea täältä:
Avioliittolaki 234/1929 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Hei,
Kyseessä on varmaankin Heidi ja vaarojen vuori / Fred ja Mark Brogger. Kirja on jatkoa Johanna Spyrin Pikku Heidille.
"Pikku Heidin ikimuistettava tarina jatkuu! Heidi jättää hyvästit lapsuutensa alppikodille, isoisälle, ystävälleen Pekalle ja lemmikilleen Schwanli-vuohelle ja lähtee hienoon sisäoppilaitokseen Italiaan. Lähtö on haikea, mutta Heidi päättää yrittää parhaansa. Vilpittömyyttä ja hyväsydämisyyttä tarvitaan, kun Heidi yrittää suhtautua ymmärtäväisesti niihinkin koulutovereihinsa, jotka kiusaavat häntä maalaismoukkana. Mutta pian Italia joutuu sotaan. Koulu suljetaan, ja tytöt sijoitetaan pahamaineiseen orpokotiin, missä hyväntekijöinä esiintyvä pariskunta pelaa likaista peliä orpolasten kustannuksella...
Vaski-kirjastoissa ei valitettavasti ole mahdollista varata teoksia ennalta määritellyksi ajanjaksoksi. Et esimerkiksi pysty varaamaan sähköturvallisuustutkinnon kirjoja itsellesi juuri marraskuuksi. Varattu teos toimitetaan asiakkaan valitsemaan kirjastoon heti, kun teosta on saatavilla jostakin Vaski-kirjastosta tai olet varausjonossa ensimmäisenä. Kirjojen laina-aika on pääsääntöisesti 28 vuorokautta. Voit uusia lainasi korkeintaan viisi kertaa, mikäli teokseen ei kohdistu varauksia.
Nykyisin Vaskin verkkokirjastossa on myös mahdolista keskeyttää oma varaus hetkellisesti. Tämä tarkoittaa, että voit esimerkiksi lomamatkan ajaksi laittaa varauksesi tauolle. Jos olet ensimmäisenä varausjonossa ja keskeytät varauksesi, teoksen vapautuvia...
Joissakin kirjastoissa on mahdollista digitoida VHS-kasetteja ja siinä yhteydessä niitä ilmeisesti voi myös katsella. Digitointilaitteet löytyvät ainakin Vuosaaren kirjastosta https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Vuosaaren_kirjasto. Lisäksi myös Sellon ja Tikkurilan kirjastoista pääkaupunkiseudulla.
Tämä on kysymys, josta tutkimuskaan ei ole yhtä mieltä. Teorioita siitä, milloin itämerensuomalaiset kansat ovat saapuneet Itämeren rannoille ja suomalaiset Suomen puolelle on monia eikä asiaa yksiselitteisesti pystytä todistamaan. Arviot vaihtelevat tuhansia vuosia1200-1300 ennen ajanlaskun alkua, 5000 vuotta ennen ajanlaskun alkua tai juuri ennen ajanlaskun alkua Itämeren rannoille ja sieltä muutama sata vuotta myöhemmin ne, joista tuli suomalaisia Suomeen. On myös esitetty väite, että itämerensuomalaiset kansat olisivatkin alueen alkuperäisväestöä. (Lang Valter, Homo Fennicus : itämerensuomalaisten etnohistoria, ss. 13.-16).
Suosittelen tutustumaan teokseen: Homo Fennicus : itämerensuomalaisten etnohistoria /...
Asiaa voi selvittää vaikka Helsingin kaupunginarkiston Sinetti-järjestelmän kautta. Sieltä voi etsiä digitoituja Helsinki-karttoja eri ajoilta. Kaikissa kartoissa ei toki ole katunumeroita. Korttelien numerot näkyvät useammissa kartoissa, mutta osa kartoista on luonnoksia, joissa ei ole tarkkoja osoitteita. Haun voi kohdistaa tiettyyn aikaan ja hakutuloksen voi rajata karttoihin. Esimerkiksi kartat vuosilta 1820 -1880: Http://yksa.disec.fi/Yksa4/search/HELKA/?search.fields%5Btype%5D.values=Map&search.fields%5BtemporalYear%5D.value=1820&search.fields%5BtemporalYear%5D.endValue=1880
Läntinen ja Itäinen Heikinkatu olivat 1800-luvulla erottajalta nykyisen Kansallismuseon aseudulle johtavan esplandityyppisen kadun...
Vanessa Sabrina Gnaegi, taitelijanimeltään Ladyva, on sveitsiläinen boogie woogie, blues ja jazz -muusikko. Ikävä kyllä näyttää siltä, ettei hänen tuotannostaan ole julkaistu nuottikirjoja. Hakusanoilla "Ladyva sheet music" löytyy internetistä joitakin ladattavia nuotteja, jotka ovat maksullisia, esimerkiksi nämä:
Für Elise
Tell me how do you feel
8 to the bar
YouTubesta löytyy samoilla hakusanoilla videoita, joissa on musiikin lisäksi nuotit.
Kenties ohjelmassa on yhdistetty kaksi lastenlaulua: Kirppu ja härkä ja Kärpänen istui polvella? Kärpäslaulussa istuinpaikkaa voidaan vaihdella leikin toiminnan mukaan.
Hei!
Kansansadut pohjautuvat kansanperinteeseen ja ne ovat siirtyneet suullisesti kerrottuna henkilöltä toiselle ja ajasta toiseen sekä paikasta paikkaan. Niinpä ne ovat muovautuneet aina sen mukaan, kuka ne on kertonut ja kirjannut ylös. On totta, että monet vanhat kansansadut ovat raakoja ja julmia, ainakin nykyaikaisesta näkökulmasta katsottuna. Miina Leppänen pohtii kansansatujen sopivuutta nykyajan lapsille Seuran verkkosivuilla 25.4.2021 julkaistussa artikkelissa Vanhat kansansadut sisältävät surmia, seksismiä ja silpomista – Voiko näitä klassikkosatuja enää lukea lapsille?
Sadunkertojan tulisi aina huomioida kuulijan ikä- ja herkkyystaso. Kannattaa aina itse lukea satu ennakkoon ja pohtia sen sopivuutta lapselle....
Martat neuvovat hankkimaan sellaisia elintarvikkeita, joita tulee muutenkin käyttäneeksi. Näin kotivaran tuotteita pystyy käyttämään, ja ne eivät pääse vanhenemaan.
Suositeltaviksi ruoiksi kotivaraa varten mainittiin ainakin:
juotavaksi valmista mehua ja pullotettua vettä
säilykkeitä (hedelmiä ja vihanneksia)
näkkileipää, riisikakkuja, korppuja (gluteiinittomia teidän tapauksessanne)
muroja, myslejä, hiutaleita (gluteiinittomia teidän tapauksessanne)
pähkinöitä, siemeniä, kuivattuja hedelmiä (esim. rusinoita, luumuja, taateleita)
hilloja, soseita
mehuja, mehukeittoja
huoneenlämmössä säilyvää maitoa ja kasvijuomia
kala-, liha- ja papusäilykkeitä
pikariisiä, linssejä, pastaa, nuudeleita, pussikeittoja,...
Olivia on Oliverin sisarnimi. Oliverin on esitetty pohjautuvan latinan sanaan olivarius eli oliivipuu. On myös arveltu, että se voisi olla nimen Olavi keskieurooppalainen muoto. Nimesi merkitys on siis mahdollisesti vain mainitsemasi oliivipuun lehvä.
Lähde
Kustaa Vilkuna: Etunimet
