Lahden kaupunginkirjaston musiikkiosastolta löytyy Suomen pianonvirittäjien vuonna 1987 julkaisema, ulkonäöltään monistetyyppinen opas nimeltä Piano : rakenne ja huolto, jossa yhtenä kirjoittajana (erit. kääntäjänä) on Pekka Savolainen. Opas sisältää mm. seuraavat luvut: Steinwayn säätö- ja intonointiohjeet ; Bösendorfer-flyygelin rakenne ja huolto. Tämä julkaisu saattaisi olla tarkoittamanne opas. Opasta voi tulla tutkimaan Lahden kaupunginkirjaston pääkirjaston musiikkiosastolle, kirjaston 2. kerrokseen, Kirkkokatu 31, 15140 Lahti. Kirja on lainattavissa. Vaihtoehtoisesti voitte pyytää Hollolan kunnankirjastoa tilaamaan sen Teille kaukolainaksi meiltä.
Hei vain,
Kävin läpi netissä olevia antikvaarisia kirjakauppoja, eikä kirjaa löytynyt niistäkään.
Antikvariaatit ottavat vastaan puutelistoja. Jos haluamasi kirja löytyy, antikvariaatti ottaa yhteyttä. Voit esimerkiksi täyttää antikka.netin puutelistan täällä: http://www.antikka.net/puutelista.asp
Muita divareita:
http://www.antikvariaatti.net/
http://www.antikvaari.fi/
Noissa kaikissa nettidivareissa on mukana useampia kauppiaita.
Onnea etsintään!
Ilmoita kirjastoon kadonneesta kortista, olet vastuussa kortin käytöstä ilmoitukseen asti.
Uuden kortin saa kirjastosta. Alla lisää tietoa Savonlinnan kirjaston kirjastokortista:
http://www.savonlinna.fi/kirjasto/asiakkaana_kirjastossa/kirjastokortti…
Kirjaa ei valitettavasti enää ole Helmet-kirjastoissa yhtään kappaletta, joten varata sitä ei voi. Sen sijaan voit halutessasi tehdä siitä hankintaehdotuksen tällä lomakkeella: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Toinen vaihtoehto on tehdä kirjasta kaukolainapyyntö. Ohjeet ja kaukopalvelulomake löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kirjaston asiakkailla on mahdollisuus ottaa kopioita esim. kirjoista yksityiseen käyttöön Tekijänoikeuslain 12 §:n nojalla. "Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen." (Tek.oikL 12§ 1mom). Kaupalliseen levitykseen kopioida ei saa ottaa.
Emme löytäneet tämän väitteen tueksi tietoa. Ihmisten määrää ja maata merkittävämpiä ainakin pitemmällä tähtäimellä ovat elintavat ja kulutus. Aiheesta on uutisoitu esim. vuonna 2011 liittyen maapallon väestönkasvuun ja sen vaikutuksiin:
https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/wwf-maapallo-kestaa-10-miljardia-ihmista-jos-elintapoja-muutetaan/2229192#gs.RP1KXPk
Sukunimeä Poikkimaa ei löydy sukunimikirjoista, mutta muiden samankaltaisten nimien perusteella uskaltaisin arvata, että kyseessä on talon nimestä tullut sukunimi. Poikkimaa, -mäki ja -metsä ovat usein nimityksiä, jotka kuvaavat esimerkiksi mäkeä, jonka yli menee polku/kulku-ura tai suoalueen katkaisevaa metsäsaareketta.
Maantieteellisessä nimistössä Poikkimaa esiintyy koko Suomessa; Länsi-Lapista Kaakkois-Suomeen saakka.
Liikennevalojen asetuksia voi muokata, mutta vain lainsäädännön rajoissa. Liikennevalojen käyttö on määritelty Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa 1012/2001.
Rautatietasoristeyksien liikennevalojen sekä punainen että valkoinen valo ovat vilkkuvia.
Jalankulkijan kaksiosaisen liikennevalon alempi valo voi olla kiinteä tai vilkkuva vihreä. Tyypillinen käyttötapa on, että kiinteä vihreä valo muuttuu hetkiseksi vilkkuvaksi vihreäksi viestimään siitä, että valo vaihtuu pian punaiselle.
Etsitty kirja lienee Aili Somersalon Mestaritontun seikkailut.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au4d41493d-e3ca-4c00-bad6-7556e08cef14
Kirjaan perustuva fantasiamusikaali sai ensi-iltansa Tampereen Työväen Teatterissa joulukuussa 2015. Teatteri yritti saada kirjaa myytäväksi lippumyymäläänsä, mutta siitä oli painos loppu. Tämä inspiroi TTT:tä järjestämään kirjakeräyksen: jokainen Mestaritontun seikkailujen lahjoittaja sai vastalahjaksi lipun teatteriin. Lahjoituskirjat oli tarkoitus lahjoittaa "sopiviin kohteisiin, joissa ne pääsevät lasten luettavaksi". (Moro 19.11.2015)
Hans Christian Andersenin varhaistuotantoon kuuluva satu Tællelyset löytyi vasta vuonna 2012. Satua ei valitettavasti ole julkaistu suomeksi missään kokoelmassa.
Voit lukea sadun englanniksi alla olevasta linkistä.
Talikynttilä-satu englanniksi (The Tallow Candle)
https://www.hcandersen-homepage.dk/?page_id=46663
Talikynttilä-satu tanskaksi.
https://www.hcandersen-homepage.dk/?page_id=35588
https://www.hcandersen-homepage.dk/
Kärpänen lyö päättömästi itsensä lampun tulikuumaa lasia vasten, ja ihminen itkee, ei kärpästä, vaan omaa itseänsä Arvid Järnefeltin lyhyessä novellissa Kärpänen ja ihminen. Novelli sisältyy Järnefeltin vuonna 1926 julkaistuun novellikokoelmaan Huligaani ynnä muita kertoelmia.
Kukaan ei voi tietää, mitkä lapset on siitetty uskonnollisen näkemyksen kannustamana, mitkä muista syistä. On myös mahdotonta sanoa, ketkä maailman miljoonista uusista ihmisistä olisivat juuri sen väestöräjähdyksen aiheuttajia. On kuitenkin loogisesti ilmeistä, että niissä maissa, joissa valtauskonto vastustaa ehkäisyä (kuten latinalaisessa Amerikassa roomalais-katolinen kirkko), uusia lapsia syntyisi todennäköisesti vähemmän, jos tällaista uskonnollista ohjetta ei olisi. Maailman nopeimmin kasvavat väestöt (Afrikka, Kiina, Intia jne) eivät kuitenkaan ole roomalais-katolisen uskonnon valta-alueita, joten näitten alueitten väestönkasvuun täytyy olla muita syitä.
Lasten kuolemat nälkään ja tauteihin eivät sinänsä liity uskontojen...
Tälle suomen ilmaisulle ei tosiaan oikein suoraa vastinetta englanniksi ole helppoa löytää, mutta luultavasti asia tulisi selväksi esimerkiksi lauseella "Was there a car passing by?" tai "Did I see a car passing by just a minute ago?"
Heikki Poroila
Vaikea ja paljon asiantuntemusta vaativa kysymys, johon kirjastolaisen tiedoilla ei löydy vastausta. Tässä muutamia linkkejä tutkimustietoon.
- Metsien hiilinielun vertailutason laskenta (Luonnonvarakeskus, Luke):
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsat-ja-ilmastonmuutos/vertailutaso/
- Aleksi Lehtonen Suomen kasvihuonekaasuinventaario ja metsien merkitys hiilitaseelle (Metsätieteen aikakauskirja 3/2009):
https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6767.pdf
- Maa- ja metsätalousministeriö, Metsien hiilinielut:
https://mmm.fi/metsat/metsatalous/metsat-ja-ilmastonmuutos/metsien-hiilinielut
- Ashraful Alam Effects of forest management and climate change on energy biomass and timber production with implications...
Suomalaisten julkisten rakennustan piirustuksia on koottuna ainakin Rakennushallituksen piirustuksiin. Piirustukset ovat osa Kansallisarkiston kartta- ja piirustuskokoelmaa ja niihin voi tutustua Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä. Piirustusarkisto sisältää noin 60 000 arkkitehti- ja rakennuspiirustusta, jotka ovat valmistuneet rakennushallituksen ja sen edeltäjien toiminnan tuloksena. Piirustuksia on pääosin vuosilta 1811–1929 ja ne kuvaavat julkisia rakennuksia. Suurin osa piirustuskokoelmasta muodostuu sairaanhoitoalan ja sosiaalihuollon, keskushallinnon ja opetusalan käyttöön tehtyjen rakennusten piirustuksista, mutta myös esimerkiksi rautatieasemien piirustukset ovat siellä.
Osa aineistosta on digitoitu tai...
Hei!
Tässä on muutama kirjaa.
Kuvakirjat (85.231):
Appelgren, Tove: Vesta-Linnéa -kirjat
Björnstjerna: Sagan om den underbara familjen kanin
Fardell, John: När Leo blev uppäten
Furberg, Lena: Min ponny Mulle
Gustavsson, Per: När prinsessor har kalas - ja muut kirjat samassa sarjassa
Klinting, Lars: Castor-kirjat
Kuhlmann, Torben: Armstrong: den första musen på månen
Nilsson Thore, Maria: Bus och frö på varsin ö
Nordqvist: Pettson och Findus-kirjat
Olsson, Lotta: Morris -kirjat
Strömberg, Sara: Birger det lilla storsjöodjuret
Wieslander: Mamma Mu-kirjat
Vähän enemmän tekstiä (84.31 - lasten):
Andersson, Fredrika: Nagu-Nalle-kirjat
Bexell, Eva: Boken om prostens barnbarn
Bjärbo, Lisa: Viggo och...
Suuri hyönteiskirja (Otava 1966) mainitsee, että ludelajin Troilus luridus pistimen kärjessä on ”vahvat, taaksepäiset väkäset, jotka suuresti vaikeuttavat saaliin irtautumista – pikemminkin uhrin kiemurtelu kiinnittää sen entistä paremmin imukärsään” (s. 197).
En löytänyt muista tutkimistani lähteistä tarkempia mainintoja väkäsistä, mutta voisi olettaa niitä olevan muillakin petoluteilla. Luultavasti siis tuossakin videossa juuri väkäset pitävät uhrin tiukasti kiinni. Varsin niukasti tuntui olevan tietoa luteiden imukärsästä, vaikka eri ludelajien erottamisesta on valtavasti tietoa.
Tässä vielä muitakin luteita käsitteleviä lähteitä, joita tutkin:
Koskula, Heini: Petoluteet biologisessa torjunnassa – http://www.tradgard.fi/images/TN_10-...
