Vaikea ja paljon asiantuntemusta vaativa kysymys, johon kirjastolaisen tiedoilla ei löydy vastausta. Tässä muutamia linkkejä tutkimustietoon.
- Metsien hiilinielun vertailutason laskenta (Luonnonvarakeskus, Luke):
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsat-ja-ilmastonmuutos/vertailutaso/
- Aleksi Lehtonen Suomen kasvihuonekaasuinventaario ja metsien merkitys hiilitaseelle (Metsätieteen aikakauskirja 3/2009):
https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6767.pdf
- Maa- ja metsätalousministeriö, Metsien hiilinielut:
https://mmm.fi/metsat/metsatalous/metsat-ja-ilmastonmuutos/metsien-hiilinielut
- Ashraful Alam Effects of forest management and climate change on energy biomass and timber production with implications...
Aihepiiriin liittyviä romaaneja on vuosina 2000-2019 julkaistu niin paljon, että niiden luetteleminen tässä on mahdotonta. Kirjojen lajityypitkin vaihtelevat dekkareista viihteeseen ja vakavampaan pohdiskeluun. Tässä joitakin esimerkkejä ja lisäksi ohjeita siihen, miten voit hakea lisää kirjoja PIKI-verkkokirjastosta.
Rikosromaaneja:
Ekberg, Anna: Uskottu nainen (2019)
Ravilo, Hilkka: Kuolleet lehdet (2006)
Romanttista viihdettä:
Keyes, Marian: Naura, Claire, naura! (2000)
Moyes, Jojo: Ole niin kiltti, älä rakasta häntä (2014)
Vuori, Kristiina: Elinan surma (2018)
Muuta kaunokirjallisuutta:
Coelho, Paolo: Uskottomuus (2014)
Huilaja, Janne: Kanootti (2018)
Marttinen, Annamari: Mitä ilman ei voi olla (2016)
Hämeen-Anttila, Virpi...
Kyseessä on runo nimeltä ”Musarion”, ja se löytyy esimerkiksi teoksesta Götheäs sämmtliche Werke, Erster Band (Tétot Fréres, 1836). Kirja löytyy digitoituna osoitteesta https://books.google.fi/books?id=owTxTAcUhnMC&pg=PA175&lpg=PA175&dq=%22F%C3%BCrwahr+es+wechselt+Pein+und+Lust%22&source=bl&ots=CIN72Q0M2b&sig=ACfU3U2D7o9jJogtHbCPLI82WAGxy6GeEg&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwiU54K9ooLkAhUc7KYKHRKVBLoQ6AEwAnoECAcQAQ#v=onepage&q=%22F%C3%BCrwahr%20es%20wechselt%20Pein%20und%20Lust%22&f=false.
Tuo kysymäsi englanninkielinen katkelma menee saksankielisessä alkuteoksessa näin:
”Genieße wenn du kannst, und leide wenn du mußt”
Suomeksi ei löytänyt kyseistä runoa, joten on aivan mahdollista, ettei sitä ole...
Hei!
Tässä on muutama kirjaa.
Kuvakirjat (85.231):
Appelgren, Tove: Vesta-Linnéa -kirjat
Björnstjerna: Sagan om den underbara familjen kanin
Fardell, John: När Leo blev uppäten
Furberg, Lena: Min ponny Mulle
Gustavsson, Per: När prinsessor har kalas - ja muut kirjat samassa sarjassa
Klinting, Lars: Castor-kirjat
Kuhlmann, Torben: Armstrong: den första musen på månen
Nilsson Thore, Maria: Bus och frö på varsin ö
Nordqvist: Pettson och Findus-kirjat
Olsson, Lotta: Morris -kirjat
Strömberg, Sara: Birger det lilla storsjöodjuret
Wieslander: Mamma Mu-kirjat
Vähän enemmän tekstiä (84.31 - lasten):
Andersson, Fredrika: Nagu-Nalle-kirjat
Bexell, Eva: Boken om prostens barnbarn
Bjärbo, Lisa: Viggo och...
Helsingin Sanomat alkoi v. 2017 seurata naisten osuutta lehden artikkeleissa. Juttuvirrasta lasketaan koneellisesti kaikki kokonaiset nimet, joissa on etu- ja sukunimi ja tilastoidaan ne sukupuolen mukaan. Aina laskuri ei kuitenkaan tunnista kaikkia nimiä nimiksi tai se ei tunnista niiden sukupuolta, joten luvussa voi olla joidenkin prosenttien virheitä.
HS:n käyttämä laskuri on ruotsalaisen Prognosis-yhtiö kehittämä ja Suomen median julkiset kokonaisluvut löytyvätkin Prognosiksen verkkosivuilta: http://www.prognosis.se/GE/Finland/. Sivustolta näkee paitsi reaaliaikaisen kokonaistilanteen, myös sanomalehtikohtaisia tietoja. Suomen päiväkohtaiset luvut löytyvät myös Twitteristä tililtä @Tasaarvobotti
Myös...
Liittoutuneiden muuri Perè Lachaisen hautausmaalla on sekä teloitus- että hautapaikka: surmatut kommunardit haudattiin siihen, mihin he kaatuivat.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Delia Gray-Durant, Paris
Prosper Lissagaray, Parisin veripäivät eli Parisin kommunin historia v. 1871
Tekijänoikeuslaissa ja –asetuksessa säännellään tekijänoikeuksista.
Tekijänoikeuslaki on saatavilla Finlexissä:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Lähtökohta on, että tekijänoikeudenalaisesta aineistosta ei saa tehdä kopioita ilman oikeudenhaltijan lupaa. Tähän on joitakin poikkeuksia, kuten esimerkiksi kopiointi omaa, yksityistä käyttöä varten. Tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan itselle voi valmistaa kappaleita omaan käyttöön. Kappaleen valmistamisen voi antaa ulkopuolisen tehtäväksi.
Tekijänoikeuslaissa on myös joitakin kirjastoja koskevia rajoituksia jotka sääntelevät kopiointia kirjastoissa (16, 16 a, 16 b, 16 d ja 16 e §§)
Tekijänoikeuslain 9 §:ssä on...
Etsitty novelli saattaisi olla Crucifixus etiam, jonka on kirjoittanut Walter M. Miller, jr. Se on ilmestynyt suomeksi Robert Silverbergin toimittamassa novellikokoelmassa Huomispäivän maailmat : kymmenen tieteiskertomusta (Gummerus, 1971).
Crucifixus etiam tapahtuu Marsissa. Kääriäkseen vähän ylimääräistä rahaa sen päähenkilö Manue Nanti ottaa osaa Mars-projektiin, jonka "päämääränä oli tehdä Marsista asuttava paikka siirtolaisille niin että he eivät tarvitsisi enää maapallon tukea ja selviytyisivät ilman happilaitteita, eristyspukuja ja monia eri lisälaitteita joita ihmisen nyt oli käytettävä pysyäkseen hengissä neljännellä planeetalla".
Voisitko kenties löytää URL-osoitteen sivulle uudelleen hakemalla sitä hakukoneella? tai mahdollisesti kuvahaulla?
Joskushan sivut on voitu poistaa internetistä. Joitakin sellaisia voi löytää käyttämällä internetin arkistoa, kertoo Ylen nettisivusto.
Ineternet-selainten asetuksista löydät usein vanhempia historiatietoja.
Saippuaa valmistetaan keittämällä rasvoja tai öljyjä emästen kanssa. Maultaan emäkset ovat karvaita. Hyvä tuoksu johtuu saippuoimisessa käytetyistä estereistä, jotka tuoksuvat useimmiten hyvältä.
Lähteet:
https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/saippuan_valmistus_opettaja.pdf
https://fi.wikipedia.org/wiki/Em%C3%A4s
https://fi.wikipedia.org/wiki/Esterit
Kivihiili on yksi kivilajeista. Se koostuu pääasiassa hiilestä, hapesta ja vedystä. Kivihiili on satoja miljoonia vuosia sitten syntynyt turpeesta, joka on jäänyt maankuoren puristuksiin.
Lähteet:
https://energiamaailma.fi/mista-virtaa/fossiiliset-energialahteet/kivihiili/
https://peda.net/lohja/peruskoulut/ylakoulut/harjun-koulu/oppiaineet/erityisopetus/8-9-sl/yhteinen_ymparisto/energia/ue7/kivihiili2
https://www.britannica.com/science/coal-fossil-fuel
Olisikohan kyseessä Genevieve Huriet : Apinanleipäpuuta etsimässä? Kannessa ei tosin ole apinoita, mutta kylläkin apinanleipäpuu.
Huuto.net Kyseessä voisi olla myös Wilson Kirvan Pokojo, lahjakas apina Elisa.kirja
Kenties joku sivuston lukija voi muistaa vielä tarkemmin.
Työkaveri muistikin vielä sarjakuvan nimeltä Anu & Antti -sarjakuva-albumisarjan osa Apinanleipäpuu. Huuto.net
Vaskin verkkokirjaston etusivulta hakupalkin alapuolelta löytyy "Tarkennettu haku", jota klikkaamalla pääsee haun sivulle. Sen avulla voi rajata hakemansa aineiston aiheen, julkaisutyypin ja julkaisuvuoden. Hakiessa uusimpia terveysaiheisia julkaisuja voi sen määrittää aiheeksi, valita kielen, julkaisumuodon ja aivan alhaalta pystyy määrittämään julkaisuvuoden. Lehden voi hakea myös suoraan lehden nimellä, jos tietää minkä haluaa varata.
Hakutulos tällä haulla näyttää ensimmäisenä lehtiä, koska niitä ilmestyy kirjoja useammin. Oikeasta reunasta voi myös vielä määrittää aineiston muodon esim. kirjat tai lehdet.
Lehtien ja kirjojen varaus onnistuu klikkaamalla hakutuloksissa lehden/kirjan nimeä, jonka jälkeen sen...
Journal d'un curé de campagne on julkaistu DVD:nä useita kertoja eri maissa 2000-luvulla. Kirjastoista ei näytä löytyvän yhtään kappaletta. Useimmat painokset on ilmeisesti myyty loppuun, mutta linkeissä näkyy joitain ostomahdollisuuksia. Suomenkielistä tekstitystä ei ole.
https://www.filmihulluleffakauppa.com/dvd/589-diary-of-a-country-priest…
https://www.amazon.fr/s?k=Journal+d%27un+cur%C3%A9+de+campagne&i=dvd&__…
Someron kirjastossa on mahdollista digitoida VHS-videonauhoja DVD-levyille. Kahdeksanmillisistä kirjaston sivuilla ei ole mainintaa, joten sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Someron kirjastoon.
https://somero.finna.fi/Content/palvelut#digitointi
https://somero.finna.fi/
Luonnonvarakeskus Luken sivuilla kerrotaan, että luonnonvaraisina lammikoissa kasvavista, vehkakasveihin kuuluvista limaskoista ainakin pikkulimaskat ovat ravinteikkaita kasveja, jotka sopisivat hyvin myös ihmisravinnoksi. Niiden maku muistuttaa lehtisalaattia.
https://www.luke.fi/uutinen/pikkulimaskan-viljely-on-kiertotaloutta-par…
Elintarvikealan asiantuntijayritys Makeryn sivuilla kerrotaan, että limaskoja kerätään ja käytetään ravinnoksi esimerkiksi Myanmarissa, Vietnamissa, Laosissa, Thaimassa ja Kambodzhassa.
Myös länsimaat ovat kiinnostumassa limaskojen kaupallisesta viljelystä. Esimerkiksi Alankomaissa, Yhdysvalloissa ja Israelissa on kehitetty limaskoja hyödyntäviä tuotteita. Lisää tietoa Makery oy:n...
Rantanen: linkki aikaisempaan vastaukseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-sukunimi-rantanen-on-saanut?languag…
Hartonen: Hart-alku on peräisin germaanisista henkilönnimistä. Näitä nimiä olivat mm. Hartwig, Harteke, Hartich. Niistä on Suomeen tullut useita nimiä: esim. Harti, Harto ja Harttu. Keskiajalla nimimuotoja olivat mm. Hardus, Hardo, Hartulan Rawald, Gudmund Hardoinen, Hartuisten Madtz, Hardojoisten Madz. Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet, 2000. Sivu 101.
