Kyseessä on kenraali ja poliitikko Moshe Dayan (1915 - 1981).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Moshe_Dayan
https://www.britannica.com/biography/Moshe-Dayan
HUS:n eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sivuston Raskaus ja kosmetiikka artikkelissa sanotaan mm. näin "Kosmetiikkaa voi käyttää kohtuudella raskauden ja imetyksen aikana. Kaikkien kemiallisten aineiden ja yhdisteiden turvallisuudesta ei kuitenkaan ole riittävästi tietoa. Raskauden aikana ihon pintaverenkierto voi lisääntyä ja iholta voi imeytyä aineita verenkiertoon. Laajoja ihoalueita käsiteltäessä merkittävääkin imeytymistä voi tapahtua, siksi turhaa käyttöä tulisi välttää." Erikseen annetaan ohjeita aurinkovoiteista, itseruskettavista ihovoiteista ja rakennekynsistä. Artikkeli löytyy alta:
https://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/teratologinen-tietopalvelu/kosmetiikka/Sivut/default.aspx ...
Geenimuunneltu liha ei koskaan ole luomua eikä sitä saa myydä luomuna. Luomu tarkoittaa luonnonmukaisesti tuotettua ja geenimuunneltu taas sitä, että tuotetta, tai lihatuotannon tapauksessa eläinten rehua, on muunneltu geneettisesti. Jos tuote sisältää tai sen valmistukseen on käytetty enemmän kuin 0,9 prosenttia GMO-raaka-aineita, siitä täytyy olla merkintä. Luomu-sertifikaattia taas ei myönnetä lihalle, jonka tuotannossa edes epäillään käytettäneen muuntogeenirehua.
Lähteet & lisätietoa:
Luomuliitto & GMO: http://www.luomuliitto.fi/onko-lautasellasi-gmo/
Ruokaviraston juttu muuntogeenisistä elintarvikkeista: https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/muuntogeeniset-elintarvikkeet/...
"Sen kyllä tiedän, sen tunnen kyllä, / kuin paljon yhdellä hymyilyllä, / kuin paljon, paljon voi tehdä hyvää / ja tehdä pahaa, niin syvää."
Näin alkaa Otto Mannisen Säkeitä-kokoelman runo Köyhä.
Uskomus olennon tosinimen käyttämisestä tätä itseään vastaan juontaa antiikin aikaan ellei vieläkin kauemmaksi. Esimerkiksi joissain juutalaisyhteisöissä Jumalan nimen katsottiin olevan niin voimallinen, ettei sitä uskallettu käyttää, ettei Jumala vihastu. Homeroksen eepoksessa Odysseus varoo paljastamasta omaa nimeään jättiläiselle, jotta tämä ei saisi hänestä valtaa. Raamatussa niinikään Jaakob on hävitä painissa enkelille, koska enkeli tietää hänen nimensä muttei suostu kertomaan hänelle omaansa. Kun Jaakob ottaa uuden nimen, hän pääsee niskan päälle.
Pahoja henkiä vastaan tämä sen sijaan on nähty käyttökelpoisena keinona. Kristillisessä perinteessä manaaminen perustuu osaltaan paholaisen/...
Peruskoulun historian, maantiedon ja yhteiskuntaopin kirjat ovat parhaimpia lähteitä 10-vuotiaalle, mutta kyllä muutakin aineistoa on olemassa. Suosittelisin Suomen historiaan ja yhteiskuntaan liittyvissä asioissa tänä vuonna ilmestynyttä kirjaa "Suomen historia : koululaisen pikkujättiläinen" (Readme.fi, 2020):
https://kirjtuo1.helmet.fi/record=b2413956~S1*fin
Maailmansodista on olemassa runsaasti kuvitetut Simon Adamsin teokset "Ensimmäinen maailmansota" ja "Toinen maailmansota" (Sanoma Magazines, 2002):
https://kirjtuo1.helmet.fi/record=b1127545~S1*fin
https://kirjtuo1.helmet.fi/record=b1625966~S1*fin
Neuvostoliitosta on hankalampi löytää koululaisille suunnattua kirjaa, mutta historian oppikirjojen tueksi voi ottaa aikuisille...
Tampereen kasviston järjestelmällinen kartoitus aloitettiin vuonna 1998 ja urakka valmistui vuonna 2011.
Kasvikartoituksessa Tampere jaettiin 500 x 500 metrin ruutuihin, joita tuli yhteensä 598. Kaupungin alueella tavattiin yhteensä 1225 eri kasvilajia, joista 375 lajia oli alkuperäisiä, 134 muinaistulokkaita (ennen 1600-lukua tulleet), 161 lajia uustulokkaita ja 555 lajia koristekasveja. Yleisimmät kasvit olivat rauduskoivu (esiintyi 589:llä ruudulla), hieskoivu (586) ja pihlaja (583). Harvinaiseksi luokiteltiin 144 kasvilajia, joita esiintyi enintään kuudella ruudulla.
Pertti Ranta & Pekka Rahkonen, Tampereen kaupunkiluonto : opas kaupunkiekologiaan
Juho-Matti Paavola, Luonto kaupungissa. Aviisi 12/2013
Luvut ovat peräisin...
Vaikka kaasuputkiverkosto yleistyikin kaupunkialueilla 1800-luvun alkupuolella, se ei yltänyt maaseudun kartanoihin. Kaasuvalaistuksen järjestämistä varten oli rakennettava oma kaasutehdas joko talon yhteyteen tai lähikylään. Kaasuntuotannon aiheuttamien savu- ja hajuhaittojen vuoksi kaasulaitteisto pyrittiin yleensä sijoittamaan hieman etäämmälle asuinrakennuksista. Kuten kaupunkien isommissa kaasulaitoksissakin, kaasu valmistettiin kivihiilestä.
Dr Thomas Russellin artikkeli "Country House gasworks" esittelee tarkemmin yksityisiä kaasulaitteistoja ja niiden toimintaa: http://www.eugris.info/newsdownloads/CountryHouseGasworks.pdf.
Juokseva vesi voitiin toteuttaa monin eri tavoin. Sadevettä voitiin kerätä katolta ullakon säiliöön,...
Finnan kautta löytyy runsaasti aiheesta kirjoitettuja artikkeleita eri kielillä:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=suoruumiit&type=AllFields&l… ja https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Tollundin+mies&type=AllFiel…
Suomeksi löytyy esim. artikkeli Tollundin mies teoksessa Miten opetan historiaa? (toim. Rantala Jukka). WSOY 2005
ja kirja Suon kansaa : rautakauden ihmisiä kahden vuosituhannen takaa / Glob, Peter Vilhelm ; Kopisto, Aarne ; Kunnas, KirsI. WSOY 1968, https://www.finna.fi/Record/satakirjastot.5316
Nykypäivän suoruumiita esiintyy joissakin jännityskirjoissa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://www....
Helikopterissa työntövoiman synnyttää pyörivä roottori, joka kiihdyttää ilmamassaa alaspäin. Kiihdytyksestä syntyvä vastakkaissuuntainen voima kannattelee helikopteria. Työntövoiman suuntaa voidaan muuttaa kallistamalla roottorien pyörintätasoa. Esimerkiksi kun helikopterin nokka painetaan alaspäin, roottori kallistuu eteenpäin, työntövoima suuntautuu osittain taaksepäin ja helikopteri alkaa kiihdyttää eteenpäin.
http://www.kysy.fi/kysymys/miten-helikopteri-voi-kulkea-ylos-ja-alas-se…
Raunio, Jukka. Helikopteriteoria. Edita, 2000.
Tanskan hovin osoitteet löytyvät kuningashuoneen verkkosivuilta. Sivusto aukeaa alla olevasta linkistä.
https://kongehuset.dk/organisation-og-kontakt/kontakt
Kysyin viisaammilta kollegoita ja Leena Helsingistä muisti Swanin sadun Tyttö ja kuolema. Olisikohan se oikea, vaikka pikku poika onkin tyttö?"Vähän sinne päin kuin kysymäsi satu on Anni Swanin satu ”Tyttö ja kuolema”. Siinä tyttö, muistaakseni Liisa, lähtee juhliin vaikka äiti on vaikeasti sairaana.Kuolema vie äidin hengen, joka on kynttilän muodossa. Liisa ryntää kuoleman perään ja saa riistettyä kynttilän ja vietyä sen kotiin. Äiti pelastuu, onnellinen loppu. Rudolf Koivun upeat kuvat." Helmet kirjastosta löytyy kaksikin eri painosta Anni Swanin saduista, joissa "Tyttö ja kuolema" on julkaistu. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1537064__SAnni%20Swanin%20satu%20%E2%80%9DTytt%C3%B6%20ja%20kuolema%E2%80%9D.%...
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1884 Antoniuksen repliikki, josta kyseinen katkelma on, kuuluu näin:
ANTONIUS
Oi, suuri Caesar! Noinko halpa vuotees?
Noin pieneen tilaan kutistuiko kaikki
Sun voittos, saaliis, mainees, loistos? -- Hyvästi!--
En tunne, jalot herrat, aikeitanne,
Ken vielä iskun saa ja päästään pääsee.
Minäkö? Mik' on hetki sopivampi
Kuin kuolinhetki Caesarin? Mik' ase
On puolikskaan niin kallis kuin nuo miekat,
Joit' uljain veri mailmassa kultaa?
Jos vihaatten mua, pyydän, tehkää työnne,
Kätenne verestä kun vielä suitsee.
Vaikk' eläisin ma tuhat vuott', en oisi
Näin valmis kuolemaan; näin mieleistäni
Ei paikkaa, kuolintapaa ois, kuin tässä
Caesarin kanssa kuolla, teidän kautta,
Te ajan...
Hei!
Kyseisinä vuosina julkaistua norjankielistä kirjallisuutta voi hakea Helmet-verkkokirjaston tarkennetussa haussa hakusanalla "norjankielinen kirjallisuus" ja rajaamalla vuosi kohtaan 1938 - 1960. Hakutuloksista löytyy mm. lastenkirjailija Thorbjørn Egner, jonka tunnetuimpia lastenkirjoja ovat esim. Hyppelihiiri Myökki-Pyökkimetsässä (alkuteos vuodelta 1953 Klatremus og de andre dyrene i Hakkebakkeskogen) ja Kasper, Jesper ja Joonatan : kolme iloista rosvoa (alkuteos vuodelta 1955 Folk og røvere i Kardemomme by).
Helmet-verkkokirjastosta hakusanoilla "kirjallisuus" + "hakuteokset" + "Norja" löytyy englanninkielinen teos Dictionary of Scandinavian literature / Virpi Zuck editor-in-chief (1990)....
Eipä tässä asiassa taida olla Googlen hakua parempaa vinkkiä. Muistettu kohta kannattaa laittaa haettaessa lainausmerkkeihin, jotta haku hakee koko tekstipätkää. Varsinkin laulunsanoja on - ei ehkä aina ihan laillisesti - viety useillekin eri sivustoille.
Lahden kaupunginkirjastolla on Runotietokanta, jossa voi hakea runojen alkusäkeillä, jos ne ovat ne, jotka muistaa. Sivustolla on myös kattava linkkikokoelma verkosta löytyviin runohakemistoihin ja -tietokantoihin.
Kysy Kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajissa on myös paljon runojen tuntijoita, mutta ikävä kyllä emme mekään aina löydä vastausta!
Joissakin kirjastoissa on mahdollista digitoida VHS-kasetteja ja siinä yhteydessä niitä ilmeisesti voi myös katsella. Digitointilaitteet löytyvät ainakin Vuosaaren kirjastosta https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Vuosaaren_kirjasto. Lisäksi myös Sellon ja Tikkurilan kirjastoista pääkaupunkiseudulla.
Enid Blytonin teosta Enchanted Wood ei ole suomennettu. Myöskään Racey Helpsin teoksesta Footprints in the Snow ei ole suomennosta.
K. M. Peytonin teos Flambards on suomennettu vuonna 1982 nimellä Kartanon varjoissa. Suomentaja on Sirkka Salonen. Peytonilta on suomennettu myös teokset Flambards divided eli Uusilla teillä (1983) ja Flambards in summer, suom. Takaisin kartanoon (1983). Myös nämä teokset on suomentanut Sirkka Salonen.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Tällaisia harkkoja ei näyttäisi markkinoilta löytyvän. Sen sijaan savea ja olkea yhdistämällä rakentamisesta on jo paljonkin kokemusta. Kantaviin rakenteisiin oljen ja saven seos ei sellaisenaan käy, mutta savi-olkipaalit tai suuremmat olkielementit toimivat rakennuksissa eristeenä.
https://yle.fi/uutiset/3-9828071
https://rakennusmaailma.fi/luomurakentaja-luottaa-saveen-ja-olkeen/
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/438518/vtiedote73_96.pdf?…
Erilaisten kuitujen yhdistämistä betoniin on myös tutkittu tarkoituksena betonimassan ominaisuuksien parantaminen.
http://www.betoniyhdistys.fi/media/julkaisut/by-13-polymeerikuidut-beto…
Lapin kirjastosta löytyy kirjanen Hannukkala, Puikulan viljelytekniikka Lapissa, 1991. Minulla ei valitettavasti ole opasta käytössäni, joten vastaan kysymyksiisi nettisivustojen perusteella.
Puikulan alkuperää ei tunneta. Sitä on viljelty 1700-luvun lopulta lähtien Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosissa, missä sitä yhä yleisesti viljellään. Lisätietoa https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Tietopaketit/Kasvigeenivar… .
Peruna yleistyi Suomessa 1700-luvun lopulla, joten se on ollut suomalaisessa ruokapöydässä keskeinen elintarvike jo kauan ennen 1930-lukua. https://www.spk.fi/fi/perunan-historiaa/ .
Violetinpunaisia perunalajikkeita ovat ainakin Blue Congo, Rosamunda ja Lady Rosetta. https://www.spk.fi/fi/lajikkeet/ .
...
