En onnistunut löytämään käytettävissäni olevista lähteistä viitettä siitä, että Branderilla olisi ollut kahviloita Helsingissä. Toki asiaa voi vielä tiedustella yritykseltä itseltään. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://www.brander.fi/.
Helsingin vanhojen kahviloiden joukosta löytyy kyllä hieman samantapainen nimi, Brondinin kahvila eli Bronda. Se perustettiin jo 1897 ja tunnettiin myöhemmin erityisesti taiteilijoiden suosimana paikkana. Kahvilasta on ilmestynyt Ville Nenosen muistelmateos Tavattiin Brondalla (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1981).
Muita tunnettuja helsinkiläiskahviloita mainittujen lisäksi ovat ainakin Kappeli (vuodesta 1867), Café Succès (vuodesta 1957) ja Café Ursula (1952). Lisäksi Primulan leipomolla oli...
Googlaamalla hakulausekkeella "miina ja manu äänisadut lukijat" löytyi tieto, että äänisatujen lukijoina ovat Tapani Puranen, Leila Viitala ja Rauno Virtanen. Tarkempaa tietoa siitä kuka esittää ketäkin en kuitenkaan löytänyt. Jos jostain pääsisi kuuntelemaan, niin sieltä se varmaan selviäisi tarkemmin.
Kyseessä lienee isohangokkaan (Cerura vinula) toukka. Pikkutoukka on musta. Parin nahanvaihdon jälkeen toukka on muuttunut vihreäksi ja sen selkäpuolella on valkoreunainen purppuranvioletti ”satulakuvio”. Hieman ennen koteloitumistaan toukka muuttuu ruskeanvioletiksi.Suomen perhoset Isohangokas - Suomen Perhoset (suomen-perhoset.fi) Isohangokas perhosen toukka (suomenluonto.fi) LuontoPortti - verkkolehti - Minkä toukka?
Tuula-Liina Varis on kirjoittanut kirjan Olkimarsalkka, Myös Saarikosken viimeinen vaimo on kirjoittanut Pentti Saarikosken vaiheista kirjasssa PS : merkintöjä suruvuodeltaSaarikosken sisar, Sirkka Garam on kirjoittanut kirjan Veljeni Pentti : Pentti Saarikoski sisaren silmin.
Kyseessä on Lucinda Rileyn kirja Varjon sisar. Teos kuuluu Rileyn kuuluisaan Seitsemän sisarta-kirjasarjaan. Varjon sisaren nykyaikaan keskittyvässä osiossa seurataan Tähti D’Aplièsen tarinaa, kun taas menneisyyden äänenä on Flora MacNichol, joka asuu maineikkaan Beatrix Potterin naapurissa.
Viimeisin Sinttu-sarjan osa Kultainen Sinttu julkaistiin suomeksi vuonna 2023. Ainakaan tänä vuonna sarjaan ei ole tulossa jatkoa suomeksi, eikä myöskään sarjan ruotsalaisen kustantajan, Bonnier Carlsenin, nettisivulta löytynyt tietoa uudesta osasta. Vuonna 2022 ilmestyi suomeksi ensimmäinen osa sarjasta Sami ja Sinttu, jota on ruotsiksi ilmestynyt vuodesta 2009 alkaen. Tähänkään sarjaan ei ole tulossa jatkoa suomeksi ainakaan tänä vuonna. Lin Hallbergilla ei ole omia kotisivuja netissä, mistä voisi käydä vakoilemassa hänen tulevaisuudensuunnitelmiaan, joten tämän pitemmälle tulevaisuuteen emme valitettavasti näe.
Laulun nimi on Onneni, mutta se tunnetaan ehkä paremmin alkusanoillaan: Mitä minä teen tälle onnelleni. Canto-kuoro levytti kappaleen vuonna 1971.
Laulun sanat löytyvät nuottijulkaisusta Karjalaisia kansanlauluja Käkisalmelta : Erkki Melartinin kokoelmista (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1983). Nuottia on ainakin Rovaniemen kirjastossa, josta sen voi saada kaukolainaksi oman kunnan kirjastossa asioimalla.
Levyn tiedot Ylen Fono tietokannassa.
Nuotin tiedot Lapin kirjastojen tietokannassa.
Tästä Kalevi Hartin säveltämästä ja Tauno Rautiaisen sanoittamasta kappaleesta on julkaistu erillisnuotti, jonka löysin Finnan kautta vain Kansalliskirjastosta. Kappale alkaa: "Kun ensi kerran sinut kohtasin". Nuotin julkaisija on T:mi Olavi Virta [1950?]. Nuotti ei ole lainattavissa, mutta sen voi tilata lukusalikäyttöön.
Nuotin tiedot Finna.fi-hakupalvelussa:
https://finna.fi/Record/fikka.4990411/Details#holdings
Nuottia Jaakko Löytty: Rantaviivalla. 2, Kuuntelen rakkauden ääntä ei ole Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmassa.
Sen voi kuitenkin tilata kaukolainaksi verkkolomakkeella kirjaston sivulla:
https://vaasankirjasto.finna.fi/Content/kauko-ja-seutulainat
Tilauksen voi tehdä myös kaikissa kirjaston toimipisteissä.
Kaukolainen hinta on 2€.
MyHelsinki-sivulla teen ystävä Petra Tandefelt jakaa vinkkinsä keskustan teepaikkoihin eli Tea District Helsinkiin. Tästä linkistä pääset vinkkeihin: https://www.myhelsinki.fi/fi/sy%C3%B6-ja-juo/kahvilat/helsingin-teehuon….
Hei!
Kirsi Kunnas on kirjoittanut runon Vihainen kana. Kyseisessä runossa kana suuttuu ja lyö kukolta silmät sinisiksi. Runo löytyy teoksesta nimeltä Tiitiäisen tuluskukkaro (WSOY, 2000), sivulta 40.
Tällaisia harkkoja ei näyttäisi markkinoilta löytyvän. Sen sijaan savea ja olkea yhdistämällä rakentamisesta on jo paljonkin kokemusta. Kantaviin rakenteisiin oljen ja saven seos ei sellaisenaan käy, mutta savi-olkipaalit tai suuremmat olkielementit toimivat rakennuksissa eristeenä.
https://yle.fi/uutiset/3-9828071
https://rakennusmaailma.fi/luomurakentaja-luottaa-saveen-ja-olkeen/
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/438518/vtiedote73_96.pdf?…
Erilaisten kuitujen yhdistämistä betoniin on myös tutkittu tarkoituksena betonimassan ominaisuuksien parantaminen.
http://www.betoniyhdistys.fi/media/julkaisut/by-13-polymeerikuidut-beto…
Hei,
Tuota saa tilattua nettikauppojen kautta. Koska kohdistit kysymyksen Joensuuhun, on täällä myös pääasiassa lautapeleihin keskittyvä Fantasiapelit-kauppa, joka tilaa pelin, jos heillä ei ole sellaista valikoimissa. Näin säästää itse etsimisen vaivan.
Vanessa Sabrina Gnaegi, taitelijanimeltään Ladyva, on sveitsiläinen boogie woogie, blues ja jazz -muusikko. Ikävä kyllä näyttää siltä, ettei hänen tuotannostaan ole julkaistu nuottikirjoja. Hakusanoilla "Ladyva sheet music" löytyy internetistä joitakin ladattavia nuotteja, jotka ovat maksullisia, esimerkiksi nämä:
Für Elise
Tell me how do you feel
8 to the bar
YouTubesta löytyy samoilla hakusanoilla videoita, joissa on musiikin lisäksi nuotit.
Hei!
Kansansadut pohjautuvat kansanperinteeseen ja ne ovat siirtyneet suullisesti kerrottuna henkilöltä toiselle ja ajasta toiseen sekä paikasta paikkaan. Niinpä ne ovat muovautuneet aina sen mukaan, kuka ne on kertonut ja kirjannut ylös. On totta, että monet vanhat kansansadut ovat raakoja ja julmia, ainakin nykyaikaisesta näkökulmasta katsottuna. Miina Leppänen pohtii kansansatujen sopivuutta nykyajan lapsille Seuran verkkosivuilla 25.4.2021 julkaistussa artikkelissa Vanhat kansansadut sisältävät surmia, seksismiä ja silpomista – Voiko näitä klassikkosatuja enää lukea lapsille?
Sadunkertojan tulisi aina huomioida kuulijan ikä- ja herkkyystaso. Kannattaa aina itse lukea satu ennakkoon ja pohtia sen sopivuutta lapselle....
Löysin selityksen käännökseen Bibleenglish.netistä. Siellä kerrotaan sanonnan “I am going the way of all flesh.” ilmaantuneen raamattuun Gregory Martinin 1609 käännöksessä. Sitä ennen sanonta oli englanniksi “to go the way of all the earth”. Sanat lausui kuningas David pojalleen Salomonille ennen kuolemaansa. https://bibleenglish.net/2014/08/02/go-the-way-of-all-flesh/
Sanonta löytyy Raamatusta Mooseksen kirjasta 6:12 ja Ensimmäisestä kuningastenkirjasta 2:2. https://www.kjvsayings.com/phrase/go-the-way-of-all-flesh
Latinaksi lauseen voi (google kääntäjän mukaan) kääntää Ite viam carnis.
Vielä uskonpuhdistuksen aikaan 1500-luvulla ei lausetta siis ollut raamatuissa. Käännös näyttää tulleen englannin...
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa pystyy ottamaan tulosteita mikrofilmeistä. Tulosteen hinta on 0,20 €/kpl, ja kaksipuoleinen tuloste maksaa 0,40 €/kpl.
Lisätietoa Turun kaupunginkirjaston mikrofilmatuista lehdistä löytyy täältä: https://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto/palvelut/lehdet. Mikrofilmit ja mikrofilmien lukulaitteen voi varata käyttöönsä joko Turun kaupungin Varaamo-palvelussa (https://varaamo.turku.fi/) tai kirjaston asiakaspalvelussa.
Vastaamisen tueksi ei valitettavasti löytynyt luotettavaa kirjallista lähdettä. Wikipedia kertoo kuitenkin, että vuonna 2015-2016 käyttöön otetut uudet kruunun setelit ovat kaikki keskenään hiukan erikokoisia. Koot ovat: 20 kruunua 120x66 mm, 50 kruunua 126x66 mm, 100 kruunua 133x66 mm, 200 kruunua 140x66 mm, 500 kruunua 147x66 mm ja 1000 kruunua 154x66 mm.