Arto Nuotion laulama "Saari rakkauden" on käännösiskelmä kreikkalaisen Jannis Miliokasin säveltämästä kappaleesta "Roz". Suomalaiset sanat on tehnyt Turkka Mali, sovitus on Antti Hyvärisen. Suomalaiseen versioon ei ole nuottia, eikä Suomen kirjastoista löydy myöskään alkuperäisen Roz-kappaleen nuottia.
Kysymyksessäsi viittaat ymmärtääkseni ilmiöön nimeltä fanius tai "fanittaminen". Tein haun ensin Finna.fi:ssä hakusanoilla fanit, fanius, fanikulttuuri ja psykologia. Suomeksi ei juurikaan löytynyt relevantteja teoksia, mutta alla pari lähinnä olevaa:
Loimala P (2002) Nuorten idolit, niiden merkitykset ja fanien persoonallisuus. Pro gradu.
Petrelius J (2023) Fanien kokemuksia idolin vaikutuksista heihin parasosiaalisessa suhteessa. Maisterivaiheen työ.
Hain myös Google Scholar -palvelussa hakusanoilla "fans", "fandom" ja "psychology". Englanniksi aiheesta löytyy useita kirjoituksia, artikkeleita ja tutkimuksia hieman eri näkökulmista. Seuraavista teoksista voisi olla hyötyä, jos haluaa tutkia fanikulttuuria ja...
Nimi on ilmeisesti salanimi eikä henkilön todellinen nimi ole tiedossa.
Lähde:
Eskonmaa, Anja KANTO - kansalliset toimijatiedot -palvelussa:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000185273
Ornatuksesta näyttää olevan tosiaan vähän tietoa tarjolla. Kaupparekisterin perusteella yritys olisi ollut toiminnassa 1951 - 2007, jolloin se lienee sulautunut toiseen yritykseen, Oy Interiors Ab:hen. Rekisterin mukaan Interiors olisi edelleen toiminnassa, mutta verkkosivuja ei löydy ja yhteystiedotkin on päivitetty rekisteriin viimeksi vuonna 2016.
Kirjallisuudessa saattaisi olla jotain tietoa, esim. Huusko, Anna-Kaisa: Suomalaisia valaisimia. Myös sanomalehdissä ilmeisesti on ilmestynyt jotain yritykseen liittyvää (pääset katsomaan lehtiä joko digitaalisena yliopiston kirjastossa ja mikrofilmeinä yleisissä kirjastoissa).
Kumpaankaan kysymykseen ei pysty antamaan suoraa vastausta. Pellavan tapauksessa asiaan vaikuttaa mm. sadon onnistuminen ja oma osaamisesi pellavan käsittelyssä. Aarin alalta voisi saada riittävästi pellavaa esimerkiksi muutaman pyyhkeen tekemiseen, mutta huonolla tuurilla sato tuhoutuu ja siitä ei saa mitään.Lampaan tapauksessa asiaan vaikuttaa mm. lampaan rotu ja se, kuinka ohutta lankaa villasta kehrätään. Yhdellä keritsemiskerralla suomenlampaasta saa villaa pari kiloa, muista roduista voi saada enemmän. Yhden lampaan villoista saa helposti kintaat, villapaidan tai enemmänkin vaatetta.Lisää tietoa suomenlampaan villasta: https://www.meillakotona.fi/artikkelit/suomenlampaan-villa
Ennen vuotta 1994 tehtyjen perukirjojen kopioita voi pyytää perinnönjättäjän viimeisen kotikunnan käräjäoikeudesta. Pyynnön voi tehdä Tuomioistuinlaitoksen sivuilta löytyvällä asiakirjan tilauslomakkeella. Lisätietoa: Asiakirjan tilauslomake: https://tuomioistuimet.fi/fi/index/asiointijajulkisuus/lomakkeet/tietopyyntotaiasiakirjantilaaminenkarajaoikeudelta.htmlKäräjäoikeuksien yhteystiedot (tarkemmat ohjeet asiakirjakopioiden tilaamiseen löydät kunkin käräjäoikeuden sivuilta): https://tuomioistuimet.fi/fi/index/yhteystiedot.html
Kertomuksia, joissa lukija valitsee tarinan suunnan kutsutaan usein valitse oma seikkailusi -kirjoiksi. Niitä käännettiin suomeksi etenkin 80-luvun loppupuolella, mutta tällaisia kirjoja on ilmestynyt myös tällä vuosituhannella. Useimmin kirjastojen tietokannoissa käytetty asiasana näille kirjoille on interaktiiviset teokset, mutta termi kattaa myös muunlaisia kirjoja, eikä asiasanaa välttämättä ole käytetty kaikissa teoksissa. Keräsin mahdollisimman kattavan listauksen kirjoista, mutta se ei todennäköisesti ole täydellinen ja kirjojen saatavuus kirjastoissa vaihtelee etenkin vanhojen teosten kohdalla.Kuvakirjat (sopivat myös alle kouluikäisille)Guillain, Adam- Kerro oma tarina, Mäkelä 2025 Misslin, Sylvie-...
Kirjaa ei ole vielä Kotkan kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta sitä on tilattu yksi kappale pääkirjastoon. Kirjasta on mahdollista tehdä varaus itselleen. Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa ja varauksen tehdä verkkokirjaston www.kyyti.fi oikeassa reunassa olevasta linkistä Hae ja varaa aineistoa.
Oletteko kiinnostuneet Suomen säätyläisistä vai jonkun muun maan? Vaasan kaupunginkirjastossa on kirjallisuutta Suomen säätyläisen historiasta esim. Raunio: Adelcreutzeista Österbladheihin:Suomen säätyläistön historia ; Gluschkoff: Murtuva säätyvalta, kestävä eliitti ; Suomen kulttuurihistoria 3. Sääty-yhteiskunnan aika.
Välitin kysymyksen Helsingin kaupunginkirjasto Hankinta- ja luettelointitoimistoon.
Heidän vastauksensa mukaan Helsingin kaupunginkirjastolla ei ole tarvetta hankkia lisäkappaleita kyseisestä kirjasta.
Tekemäsi varaus oli kohdistunut pokkaripainokseen, joita yleensä tilataan kokelmiin vähän niiden huonon kestävyyden vuoksi. Tästäkin kirjasta on sidottu, kovakantinen painos, jossa varausjonoa ei ole. Jos edellinen lainaaja ei palauta ainokaista pokkaria ajoissa, niin silloin varausjono jää ikävästi junnaamaan paikoilleen.
Jollei aivan ehdottomasti halua pokkaripainosta kirjasta, niin kannattaa aina verkkokirjastossa katsoa mitä painoksia kirjasta on ja onko niihin varauksia.
Neuvoisin sinua vaihtamaan varauksesi verkkokirjastossa sellaiseen painokseen, jossa ei ole varausjonoa.
Rodullistaminen tarkoittaa sitä, että ihmiseen liitetään esimerkiksi ihonvärin tai etnisen taustan takia oletuksia, stereotypioita ja ennakkoluuloja. Termin käyttäminen toisesta ihmisestä on siksi hieman kyseenlaista, sana kuvaa pikemminkin rodullistetun ihmisen omaa kokemusta.
Suomalainen toimittaja Koko Hubara käyttää termiä itsestään, joten voin suositella sinulle hänen kirjaansa Ruskeat tytöt: tunne-esseitä. En kuitenkaan halua itse listata muita "ei-valkoisia" kirjailijoita, sillä näin tehdessäni nimenomaan rodullistaisin heidät, redusoisin heidät ihonväriinsä ja etniseen taustaansa.
Goodreads-sivustolta löytyy lista nimeltä "racialized authors", josta kenties on sinulle apua. https://www.goodreads.com/genres/racialized-...
Pearl S. Buckin romaani The Mother (1933) julkaistiin suomeksi nimellä Äiti vuosina 1934, 1939 ja 1952. Käännöksen tekijä on Seere Sario. Kirjailijan oikea nimi oli Seere Salminen (1894-1977). Hän kirjoitti myös nimimerkeillä Serp, Marja Orsi ja Marja Salminen. Elsa Soinin kanssa hän kirjoitti yhteisellä nimimerkillä Tuttu Paristo.
Heikki Poroila
Helsingin luokijärjestelmän historiasta meiltä on kysytty ennenkin. Vuonna 2007 kollegani vastasi : "
Helsingin kaupunginkirjastossa siirryttiin vuonna 1941 käyttämään omaa luokitusjärjestelmää, joka perustuu YKL:ään eli yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmään. Tuolloin kaupunginkirjastossa oltiin sitä mieltä, että Luokitusopas-niminen kirjanen, joka silloin vastasi YKL:ää, jakaa luokiteltavan aineiston liian karkeasti. Omaan luokitukseen päädyttiin siis siksi, että katsottiin, että tarvitaan tarkempi tapa luokitella. Omasta luokitusjärjestelmästä ei ole myöhemminkään luovuttu mm. siksi, että aineiston uudelleen luokittelu kaikkine siihen liittyvine töineen olisi valtava urakka."
Vastaus pätee edelleenkin. Ei siis ole tiedossa, että...
Aikoinaan, kun Suomessa oli yksi radiokanava eli Yleisradio, oli mahdollista "boikotoida" yksittäisiä lauluja niiden väitetyn huonon laadun tai jollain lailla arveluttavan tekstin perusteella. Tätä aihetta on käsitelly perusteellisesti Jake Nyman kirjassaan Kielletyt levyt (Gummerus 2017).
Sittemmin on tilanne muuttunut siten, että yksittäiset radiokanavat käytännössä "boikotoivat" suurinta osaa levyistä ja artisteista, koska ne käyttävät pääosin etukäteen laadittuja soittolistoja, joiden ulkopuolelta ei välttämättä soiteta mitään. Tällaisessa soittolistakulttuurissa ei boikotin käsitteellä ole enää oikein järjellistä perustetta.
On vaikea tietää, millä muilla perusteilla kuin kaupallisen kysynnän pohjalta radiokanavien ratkaisuja...
Olisiko kyseessä A. Pärnäsen sanoittama ja P. J. Hannikainen säveltämä Lassin tupa?
"Loppui Lassin koulu
alkoi tulla joulu.
Äiti antoi luvan
tehdä pienen tuvan.
Lassi jätti taulut,
kynät, kirjat, laulut, ..." https://www.vauva.fi/keskustelu/3855901/ketju/muistaako_kukaan_lassin_tupa_nimisen_laulun_sanat
Runo ja laulu löytyvät esim. teoksista Lapsuuden laulut / Ransu Karvakuono, P. J. Hannikaisen kauneimmat lastenlaulut / Sovittanut Ilmari Hannikainen, Valistuksen laulukirja koulujen ja nuorison tarpeeksi / Toimittanut J. N. Vainio ja Hannikanen: Me lapset laulavaiset.
Kysymys on esitetty ennenkin. https://www.kirjastot.fi/kysy/aitini-lauloi-laulua-sanoilla-loppui
Kyseessä on kenraali ja poliitikko Moshe Dayan (1915 - 1981).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Moshe_Dayan
https://www.britannica.com/biography/Moshe-Dayan
Geenimuunneltu liha ei koskaan ole luomua eikä sitä saa myydä luomuna. Luomu tarkoittaa luonnonmukaisesti tuotettua ja geenimuunneltu taas sitä, että tuotetta, tai lihatuotannon tapauksessa eläinten rehua, on muunneltu geneettisesti. Jos tuote sisältää tai sen valmistukseen on käytetty enemmän kuin 0,9 prosenttia GMO-raaka-aineita, siitä täytyy olla merkintä. Luomu-sertifikaattia taas ei myönnetä lihalle, jonka tuotannossa edes epäillään käytettäneen muuntogeenirehua.
Lähteet & lisätietoa:
Luomuliitto & GMO: http://www.luomuliitto.fi/onko-lautasellasi-gmo/
Ruokaviraston juttu muuntogeenisistä elintarvikkeista: https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/muuntogeeniset-elintarvikkeet/...
"Sen kyllä tiedän, sen tunnen kyllä, / kuin paljon yhdellä hymyilyllä, / kuin paljon, paljon voi tehdä hyvää / ja tehdä pahaa, niin syvää."
Näin alkaa Otto Mannisen Säkeitä-kokoelman runo Köyhä.
